Mikrobiuhat meillä ja muualla
"Mzungu, mzungu, miten voit?" lapset tervehtivät minua iloisesti, kun kävelen kohti Mangochin aluesairaalaa. Vuohet ja kanat kulkevat kadulla, ja naisilla on värikkäitä chitengoja yllään. Sairaalan ulkopuolella oleva maailma hymyilee, mutta seinien sisällä tunnelma on erilainen.
Vanhoihin, repaleisiin vaatteisiin pukeutuneet ihmiset istuvat tuberkuloosiosaston vuoteilla. Sängyt ovat rikkinäisiä, kuluneet patjat revenneitä. Ihmiset yskivät. Minulla on sama FFP2-maski, joka oli jo eilen käytössä. Sairaanhoitajia ei näy missään. Otan tuolin ja alan lukea potilaspapereita. Suurin osa tuberkuloosiosaston potilaista on myös HIV-positiivisia, mikä osaltaan vaikeuttaa tuberkuloosin diagnosointia ja hoitoa. Jos jollakin on krooninen yskä tai hän on vakavasti sairas HIV-hoidosta huolimatta, on todennäköistä, että hänellä on tuberkuloosi. Vaikka tuberkuloosi ei koske vain köyhiä ihmisiä, he ovat haavoittuvimmassa asemassa. Heillä ei useinkaan ole mahdollisuutta matkustaa sairaalaan, koska päivä ilman työtä tarkoittaa päivää ilman ruokaa. Ihmiset hakeutuvat tutkimuksiin ja hoitoon vasta, kun on liian myöhäistä. Lääkärinä pidän silti kiinni positiivisista asioista. Eräs tietyöntekijä tervehtii minua työmatkalla ohimennen: "Muistatko, lääkäri, kuinka sairas olen ollutkaan?"
Koronakriisin alkaessa ajattelin, et-temme ole kaukana Malawista. Maskien ja muiden suojavaatteiden saatavuudesta huolestuttiin. Olin Suomessa aivan yhtä epävarma siitä, mitä tuleman pitää, kuin Malawissa. Ihmiset pelkäsivät kuolemaa, koska tiedotusvälineet puhuivat vain viruksesta ja kuolleisuusluvuista. Tiesimme, että terveydenhuollon työntekijöillä oli suurempi riski saada tartunta. Mitä tämä tarkoitti keuhko-osastomme henkilökunnalle? Pelkäsivätkö hekin? Ja voisimmeko jotenkin tukea toisiamme? Ensimmäisen Covid-19-aallon aikana keväällä 2020 Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkoyksikössä tehdyssä kyselyssä selvitettiin työtekijöiden henkistä pärjäämistä ja heidän ajatuksiaan pandemian suhteen. Vastaukset olivat yllättäviä. Kyllä, epävarmuutta oli, ja henkilökunta oli huolissaan. Suurin huoli kohdistui kuitenkin muihin: heikompiin perheenjäseniin ja ystäviin. Omasta puolestaan ihmiset tuntuivat olevan vähemmän peloissaan. Suurin osa työntekijöistä koki, että heillä oli riittävästi voimavaroja epidemian haasteista selviämiseen. Monet olivat kiitollisia, että he saattoivat auttaa muita ihmisiä selviämään kriisistä. Kaiken kaikkiaan mieliala oli positiivinen ja kyselyyn vastanneet tekivät ehdotuksia työmotivaation ja yhteishengen pitämiseksi korkealla.
Covid-19
Covid-19-taudin tyypillisiä oireita ovat hengitystieoireet, kuten yskä, hengenahdistus, nuha ja kurkkukipu sekä yleisoireet, kuten kuume, väsymys, ja lihaskivut. Mahdollisia muita oireita ovat ripuli, hajuaistin menetys, konjunktiviitti ja ihottuma. Noin 20 prosenttia tapauksista vaatii sairaalahoitoa, yleensä hypoksemian takia. Tyypillinen radiologinen löydös keuhkojen tietokonetomografiassa on bilateraaliset mattalasimuutokset, jotka eivät aina näy tavallisessa keuhkokuvassa. Obduktiotutkimuksissa monilla Covid-19-tautiin menehtyneillä on todettu äkillisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) lisäksi yllättäen syvä laskimotukos tai keuhkoembolia, hyperkoagulaatiotilaan viitaten (1).
Merkittävä osa infektoituneista jää kuitenkin oireettomiksi. Oireettomien osuus taudin leviämisessä voi olla merkittävä, sillä nenänielussa virusmäärä on korkein oireiden alkuvaiheessa tai jopa ennen sitä. Tärkein tartuntareitti on todennäköisesti pisaroiden välityksellä, aerosolien rooli on todennäköisesti huomattavasti pienempi (2, 3).
Sekä isossa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (RCT) että meta-analyysissä deksametasonin käyttöön liittyi merkitsevästi matalampi kuolleisuus tavanomaiseen hoitoon verrattuna vaikeassa Covid-19-taudissa eli silloin, kun happisaturaatio on alle 90 prosenttia tai potilaalla on vaikea hengenahdistus. Lievässä taudissa deksametasonin käytöllä ei ollut merkitystä kuolleisuuteen (3).
Pienimolekyylistä hepariinia on totuttu käyttämään vaikeassa bakteeri-infektiossa profylaksia-annoksella, mutta ilmeisen hyperkoagulaation takia Covid-19-taudissa hepariinia käytetään usein hoitoannoksella. Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan pienimolekyylisen hepariinin käytöstä hoitoannoksella ei kuitenkaan ole vielä selvää tutkimuksellista näyttöä. Hydroksiklorokiinista, remdesivirista ja IL-6-reseptorin estäjästä, tosilitsumabista, on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tämänhetkisen tiedon mukaan näistä lääkkeistä ei ole selvää hyötyä. Rokotteita on kehitteillä, ja niiden vaikutusta tutkitaan parasta aikaa. Ensimmäiset rokotukset saatetaan saada käyttöön jo ennen vuodenvaihdetta, mutta nekään tuskin ratkaisevat koko kriisiä.
Terveydenhuollon työntekijän Covid-19
Infektiokuolleisuus on Covid-19-taudissa WHO:n arvion mukaan noin 0,5 prosenttia. Kuolemanriski liittyy voimakkaasti korkeaan ikään ja komorbiditeetteihin. Terveydenhuollon työntekijällä on suhteellisen korkea riski sairastua Covid-19-tautiin. Meta-analyysin mukaan noin 48 prosenttia Covid- 19-taudin sairastavista terveydenhuollon työntekijöistä oli hoitajia ja 43 prosenttia heistä työskenteli ei-akuuttiosastolla. 40 prosenttia oli oireettomia, 5 prosenttia sai jonkin komplikaation ja mortaliteetti oli noin 0,5 prosenttia (4). Yhdysvalloissa noin 6 prosenttia maalis- ja toukokuun välillä sairaalaan joutuneista Covid-19-potilaista oli terveydenhuollon työntekijöitä. Heistä 73 prosentilla oli obesiteetti riskitekijänä (5). Kiinassa Wuhanin kohortissa 78 prosenttia sairaalassa hoidetuista terveydenhuollon työntekijöistä työskenteli ei-akuuttiosastoilla (6). Madridin sairaalassa 11 prosenttia koko henkilökunnasta sairastui Covid-19-tautiin. Mediaani sairausloman kesto oli 20 päivää (7). Suomessa sairauspoissaolojen määrissä näkyi voimakasta vaihtelua koronaepidemian ensimmäisen aallon edetessä: aluksi nopea nousu viikkojen 10 ja 12 välillä ja sitten jyrkkä lasku viikkojen 12 ja 15 välillä (8). Sairastumisriskin lisäksi osa terveydenhuollon työntekijöistä kokee sosiaalista leimautumista ja jopa syrjintää (9).
Kohti tulevaisuutta
Covid-19-pandemia levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi. Lokakuun 25. päivään mennessä WHO on raportoinut yli 42 miljoonaa Covid-19-tapausta ja yli 1,1 miljoonaa kuolemantapausta. Suomessa on THL:n mukaan 26. lokakuuta mennessä todettu 14 970 tapausta. Tiedämme nyt paljon enemmän taudista kuin keväällä. Onneksi Suomi on onnistunut hillitsemään kriisiä sekä epidemiologisesta että taloudellisesta näkökulmasta. On aika miettiä tulevaisuutta ja työterveyshuollon roolia vastaavien pandemioiden varalta. Obesiteetti on yksi Covid-19-taudin riskitekijöistä, mutta se on tärkeä riskitekijä myös muissa sairauksissa. Covid-19 alleviivaa painonhallinnan ja hyvien elintapojen tärkeyttä, ja näihin asioihin puuttumisella voi olla tärkeä rooli työterveyshuollossa. Työterveyshuolto voisi käyttää Covid-19-epidemiaa hyödyksi kehittäen elintapalääketiedettä (life style medicine) työntekijöiden yleiskunnon ja terveyden parantamiseksi.
PhD, keuhkosairauksiin erikoistuva lääkäri
Turun yliopistollinen keskussairaala
Työskentelee myös Mangochin aluesairaalassa, Malawissa
Kirjallisuutta
- Hu B, Guo H, Zhou P ym. Characteristics of SARS-CoV-2 and COVID-19. Nat Rev Microbiol. 2020. doi: 10.1038/s41579-020-00459-7
- Van Doremalen N, Bushmaker T, Morris DH ym. Aerosol and Surface Stability of SARS-CoV-2 as Compared with SARS-CoV-1. N Engl J Med. 2020;382:1564-7
- Sterne JAC, Murthy S, Diaz JV ym. Association Between Administration of Systemic Corticosteroids and Mortality Among Critically Ill Patients With COVID-19: A Meta-analysis. JAMA. 2020;34:1330-41.
- Gómez-Ochoa SA, Franco OH, Rojas LZ ym. COVID-19 in Healthcare Workers: A Living Systematic Review and Meta-analysis of Prevalence, Risk Factors, Clinical Characteristics, and Outcomes. Am J Epidemiol. 2020. doi: 10.1093/aje/kwaa191
- Kambhampati AK, O'Halloran AC, Whitaker M ym. COVID-19-Associated Hospitalizations Among Health Care Personnel - COVID-NET, 13 States, March 1-May 31, 2020. MMWR. 2020;69:1576-83.
- Wang D, Hu B, Hu C ym. Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus-Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA. 2020;323:1061-9.
- Suárez-García I, Martínez de Aramayona López MJ, Sáez Vicente A ym. SARS-CoV-2 infection among healthcare workers in a hospital in Madrid, Spain. J Hosp Infect. 2020;106:357-63.
- Blomgren J, Jäppinen S. KELA; 2020 https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5493
- Koh D. Occupational risks for COVID-19 infection. Occup Med (Lond). 2020;70:3-5.