Purevat, pistävät ja polttavat kesäkiusat

Janzon, Lars-Åke ja Bergström, Matsåke:Kesäkiusat. Purevat, pistävät ja polttavat eläimet ja kasvit. Minerva kustannus oy, helsinki. 2020

Pari vuotta sitten pääsin tutustumaan metsäkoneenkuljettajan työhön. Oli loppukesä ja metsässä lääkärin makuun liikaa itikoita, erityisesti hyttysiä, mutta muutama hirvikärpänenkin oli jo liikkeellä. Itse pysyttelin tiukasti koneen ohjaamossa, mutta kuljettaja joutui välillä jalkautumaan maastoon (kuvat 1 ja 2 «»1). Sillä reissulla minulle konkretisoitui, miten monimuotoisessa ympäristössä metsäkoneenkuljettajat ja muut luonnossa työtään tekevät joutuvat työskentelemään.

Kaikki me luonnossa liikkujat tiedämme, miten ärsyttävää on, kun hyttyset koko ajan inisevät korvan juuressa ja pistävät heti, kun silmä välttää, ja miten kivulias paarman purema voi olla tai miten ihoa kirvelee pitkään nokkosen polttaman jäljiltä. Meille tavallisille luonnossa liikkujille nämä ovat ikäviä kesän kiusoja, mutta luonnossa työtään tekeville nuo kiusat ovat muutakin kuin työviihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja. Hyttyset voivat levittää Francisella tularensis -bakteeria, puutiaiset TBE-virusta ja myyrät Puumala-virusta, jotka voivat aiheuttaa työntekijöille ammattitaudin, jos huono tuuri käy. Kovin tavallisia nuo ammattitaudit eivät ole, mutta vuosittain niitä joitakin diagnosoidaan. Vuonna 2016 esimerkiksi hyväksyttiin viisi jänisruttotapausta ja 36 myyräkuumetapausta ammattitaudiksi.

Lars-Åke Janzonin kirjasta "Kesäkiusat" saa hyvän yleiskuvan siitä, millaisiin pureviin, pistäviin ja polttaviin hyönteisiin, eläimiin ja kasveihin luonnossa liikkuja voi törmätä. Kirjassa hän kertoo yleistajuisesti noiden kesän "kiusanhenkien ja riesojen" käyttäytymisestä, levinneisyydestä ja torjunnasta ja antaa ohjeita, miten pistoksilta ja puremilta voi välttyä. Alun perin kirja on kirjoitettu Ruotsin olosuhteita silmällä pitäen (Janzon on ruotsalainen eläintieteen tohtori), mutta kirja soveltuu hyvin myös Suomessa käytettäväksi. Luonnon olosuhteet ovat meillä kutakuinkin samanlaiset kuin Ruotsissa. Lisäksi suomenkieliseen painokseen on lisätty joitakin Suomen olosuhteita koskevia huomioita ja huomautuksia.

Suuri osa kirjan tiedoista on nice to know -tyyppistä tietoa. On ihan mukava tietää, että Suomessa (ja Ruotsissa) on 250 verta imevää hyttyslajia tai että muurahaiskeko on yleensä puun tai kiven eteläpuolella, mutta löytyy kirjasta myös tietoa, josta voi olla hyötyä lääkärintyössä. Tässä mielessä kirjan yllättävin tieto – ainakin minun mielestäni – on, että joidenkin yöperhosten toukat (kuva 3 «»2) ovat myrkyllisiä ja Suomessa esiintyy verta imevä perhoslaji, kyynelyökkönen. Olin myös yllättynyt tiedosta, että Ruotsissa on malariahyttysiä. Viimeisin kotoperäinen malariatautitapaus Ruotsissa on tosin vuodelta 1933 (ja Suomessa vuodelta 1954), mutta jos ilmastonmuutos etenee hallitsemattomasti, voi olla, että tulevaisuudessa työterveyslääkärin pitää Ruotsiin työkomennukselle lähtevien kohdalla miettiä malariatartunnan estoa. Eikä ole täysin mahdotonta, että meillä Suomessakin voisi tulevaisuudessa esiintyä kotoperäistä malariaa.

Yhteenvetona voi todeta, että "Kesäkiusat"-kirja on helppolukuinen ja selkeästi jäsennelty. Se tarjoaa paljon anekdoottitietoa lähiluonnosta, tietoa, joka on mukava tietää mutta josta voi olla hyötyä lääkärintyössä, kun potilas kysyy, mikä kutiavien tai polttavien ihopaukamien tai allergiaoireiden taustalla on. Kaiken kattava tietoteos kirja ei kuitenkaan ole. Siitä puuttuu – yllättäen – myrkkysienten esittely eikä siinä kerrota mitään metsämyyrästä, joka levittää myyräkuumetta. Puutteistaan huolimatta kirja on luonnosta kiinnostuneille viihdyttävää luettavaa.

Kirjallisuutta

1. Janzon, Lars-Åke ja Bergström, Matsåke: Kesäkiusat, purevat, pistävät ja polttavat eläimet ja kasvit. Minerva Kustannus Oy, Helsinki. 2020
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4hukka