Maatalouslomittajan ripuli
Kryptosporidioosi on yleistymässä lypsykarjassa, mikä on työperäinen riskitekijä tiloilla. Maatalouden työterveyshuolto tarvitsee käytännönläheistä ohjeistusta tartuntojen ehkäisyyn ja diagnosointiin. Tässä tapauksessa viikon oireillut maatalouslomittaja auttoi lääkäriä pääsemään taudinaiheuttajan jäljille.
Kryptosporideja on Suomessa todettu säännöllisesti vasikoiden sekä satunnaisesti lampaiden ja vuohien ulostenäytteistä. Kryptosporidit ovat kokkideihin kuuluvia yksisoluisia alkueläimiä, joista yksi on ihmisen parasiitti (Cryptosporidium hominis). Merkittävin eläimistä ihmiseen tarttuva laji on Cryptosporidium parvum, jota on erityisesti märehtijöillä, mutta myös muilla eläinlajeilla. Suomessa on todettu useita navetoista saatuja Cryptospo-ridium parvum -tartuntoja.
Lääkärin käsikirjan artikkeli kryptosporidioosista kertoo, että Suomessa on ollut tällä vuosikymmenellä useita pieniä tai pienehköjä epidemioita. Näiden kryptosporidioosiepidemioiden lähteitä ovat olleet ulkomaista alkuperää olevat salaatit. Kirjallisuuden mukaan tartuntoja on myös esiintynyt kylpylähotellissa, joten myös uimavesivälitteinen tarttuminen on ollut mahdollista. Kryptosporidioositapauksien määrä on Suomessa ollut nousussa. Raportoinnin lisääntymistä voi osittain selittää diagnostiikan muuttuminen.
Oireisto, diagnostiikka ja ehkäisy
Kryptosporidioosin oireina ihmisillä on yleensä vesiripuli, vatsankouristelua ja pahoinvointia, harvemmin oksentelua. Kolmasosalla potilaista on vuorokauden kestävä kuume. Oireet kestävät keskimäärin 12 vuorokautta. Immuunipuutteisilla oireet voivat olla rajuja ja kestää pitkään.
Diagnoosi edellyttää alkueläimen osoittamista joko nukleiinihappojen osoituksella tai mikroskopialla. Herkin ja siten ensisijainen tutkimus on ulosteen alkueläinten nukleiinihappojen osoitus (F-ParaNhO).
Perusterveillä potilailla tauti paranee vähitellen itsestään ja hoito on yleensä oireenmukainen. Osa tartunnan saaneista jää oireettomiksi kantajiksi. Voimakasoireisilla potilailla, jotka eivät ole immuunipuutteisia, voidaan käyttää hoidossa nitatsoksanidia. Nitatsoksanidi on kuitenkin erityislupavalmiste, ja lisäksi se tehoaa vain noin puolella potilaista. Lääkehoito kannattaakin keskittää erikoissairaanhoitoon.
Ehkäisynä on tartunnan välttäminen. Kryptosporidioosi tarttuu herkästi, ja se voi aiheuttaa joko juomavesi-, uimavesi- tai kosketuslevitteisiä epidemioita. Kryptosporidien ulosteeseen erittyvä tartuntamuoto, ookysta, on hyvin kestävä ympäristössä, ja tartunnan saaneet eläimet ja ihmiset erittävät sitä suurina määrinä ulosteeseen. Ookystat selviävät klooratussakin vedessä pitkiä aikoja.
Tuotantoeläintilalla tartuntoja voidaan ehkäistä käyttämällä suojakäsineitä, -esiliinoja, -päähineitä sekä visiireitä ja hengityksensuojaimia tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi hoidettaessa ripuloivia eläimiä.
Kliiniset laboratoriot ilmoittavat kryptosporidilöydökset tartuntatautirekisteriin. Paikalliset terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa epidemioiden havaitsemisessa ja torjunnassa. Epidemiatilanteessa on hyvä olla yhteydessä THL:ään kryptosporidien tyypittämisen järjestämiseksi.
Oma potilas
4.9.2020 maatalouslomittajana toimiva tutkittava hakeutui yleislääkärin vastaanotolle työnantajan työterveyshuollon sopimuksen puitteissa. Tutkittavalla oli ollut vatsakipua ja ripulia sekä pahoinvointia. Ylähengitystieinfektion oireita hänellä oli ollut vähäisesti: nenän tukkoisuutta ja lievää lämpöä ad 37,4 astetta. Tuolloin päädyttiin testaamaan CV19NhO, joka jäi negatiiviseksi. Neljää vuorokautta myöhemmin tutkittava hakeutui eri yleislääkärin vastaanotolle. Ripuli jatkui edelleen, mutta muuten vointi oli muuttunut paremmaksi. Lääkäri teki lähetteen ulostetutkimukseen F-BaktVi1.
Noin viikon kuluttua tutkittava oli etäyhteydessä yleislääkäriin ja kertoi epäilevänsä kryptosporidioosia, koska on maatalouslomittajana työskennellyt navetassa. Lääkäri totesi kryptosporidioosin diagnosoimiseksi tehtävän ulostenäytteen (F-ParaNhO) välttämättömäksi, ja tutkittava ohjattiin terveyskeskukseen tutkimuksiin.
Ulostenäytteen F-CrypNhO oli positiivinen. Hoitava lääkäri teki tutkittavasta lähetteen yliopistollisen keskussairaalan infektiopoliklinikalle. Infektiolääkäri konsultoi sairaalahygieniayksikköä, joka totesi, että kryptosporidiumin johdosta ei voida käyttää varsinaista työstä pidättämismenettelyä. Sairaalahygieenikko suositteli kuitenkin, että tutkittava olisi pois raakamaidon käsittelystä. Hoitava lääkäri kirjoitti tutkittavalle sairauslomaa siihen saakka, kunnes tutkittava oli antanut negatiivisen ulostenäytteen.
23. syyskuuta 2020 kävimme työterveyshoitajan kanssa läpi asiakasyritystemme sairauspoissaolotilastoja, ja sen tiimoilta tutustuimme tutkittavan potilasasiakirjamerkintöihin. Työterveyshoitaja otti yhteyttä tutkittavaan haastatellakseen esitietoja. Tutkittava kertoi, että työssään käy sekä navetoissa että sikatiloilla.
Tutkittava tuli vastaanotolleni 1. lokakuuta 2020. Keskustelimme ammattitaudin mahdollisuudesta. Laadin käynnin jälkeen vakuutusyhtiölle E-lausunnon ammattitaudista ja tein aluehallintovirastoon ammattitauti-ilmoituksen.
27. tammikuuta 2021 soitin tutkittavalle. Kryptosporidioosi on todettu ammattitaudiksi.
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy
anna.aho@mehilainen.fi
Kirjallisuutta
- Jokiranta S, Siikamäki H. Kryptosporidioosi. Lääkärin käsikirja «Kryptosporidioosi»1
- Kinnula S, Rimhanen-Finne R. Tuotantoeläinten levittämät suolistoinfektiot. Suom. Lääkäril. 2019;74(15-16):948-52. «Tuotantoeläinten levittämät suolistoinfektiot (15-16/2019)»2