Työterveyslääkäri

Injektioepoksin käytöstä aiheutunut allerginen kosketusihottuma

Työterveyslääkäri
2021;39(1):17-19
Anna-Mari Anttonen

Epoksituotteet ovat tärkeä allergista kosketusihottumaa aiheuttava altisteryhmä. Kuvaan artikkelissani kaksi potilastapausta, joissa epoksialtistuminen liittyi betonirakenteiden korjaustöihin.

Epoksituotteet ovat laajassa käytössä muun muassa rakennusalalla erilaisissa pinnoitteissa, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, metalliteollisuuden käyttämien maalien aineosana, muovituotteiden valmistuksessa sekä liimojen aineosana. Monet epoksituotteista ovat kaksikomponenttisia sisältäen hartsi-osan ja koveteosan, jotka polymeroituvat (kovettuvat) keskenään, kun ne sekoitetaan toisiinsa. Epoksituotteiden terveysvaikutukset liittyvät pääosin kovettumattomiin lähtöaineisiin. Riskiammatteja epoksiyhdisteiden aiheuttaman allergisen kosketusihottuman suhteen ovat maalarit, lattianpäällystäjät, laatoittajat ja viemärinsukittajat. Muita riskitöitä tai -aloja ovat esimerkiksi betoninkorjaustyöt (injektioepoksi), sähkökoneiden valmistus, ruiskumaalaus ja elektroniikka- sekä lentokoneteollisuus.

Epoksiyhdisteet ovat jo pitkään olleet ammattitautitilastoissa yleisimpien allergisen kosketusihottuman aiheuttajaryhmien joukossa. Kädet ovat tavallisin epoksin aiheuttaman ihottuman ilmenemispaikka, myös kasvojen iho-oireet ovat tavallisia. Kaikki epoksihartsijärjestelmän osat eli epoksihartsi, hartsiosan reaktiiviset ohenteet ja kovetteet voivat allergisoida. Ohenteita käytetään erityisesti injektiotuotteissa, joissa tarvitaan hyvää juoksevuutta ja tunkeutuvuutta. Injektioepoksia käytetään betonin ja laatoitusten halkeamien korjauksessa.

Bisfenoli A -pohjainen epoksihartsi (jäljempänä DGEBA-hartsi) aiheuttaa Työterveyslaitoksen (TTL) vuosilta 1991–2014 olevan aineiston mukaan Suomessa reilut 80 prosenttia epoksituotteisiin liittyvistä kosketusallergioista. Samassa aineistossa neljäsosa tutkituista reagoi ainakin yhdelle epoksien polyamiinikovetteelle ja vajaa kolmasosa ainakin yhdelle ohenteelle. Yhdeksällä prosentilla todettiin pelkkä koveteallergia ilman hartsiallergiaa.

Kovetteiden ja ohenteiden aiheuttama allergia esiintyy yleensä yhdessä DGEBA-hartsin aiheuttaman allergian kanssa. Epoksiyhdisteiden välillä on runsaasti ristiallergiaa. DGEBA-hartsille allergisoitunut henkilö reagoi usein ihotestissä myös sen sukulaisyhdisteille, kuten ohenteina käytettäville glysidyylieettereille (muun muassa butaanidioli-diglysidyylieetteri BDDGE ja kresyyliglysidyylieetteri CGE), vaikkei hän olisi ollut niiden kanssa tekemisissä. Sen sijaan epoksihartsin ja polyamiinikovetteiden välillä ei ole ristiallergiaa, vaan mahdolliset yhtäaikaiset testireaktiot johtuvat siitä, että potilas on altistunut niille molemmille. Kontaktiallergiaa tutkittaessa kaupallisilla testisarjoilla tehdyt epikutaanitestit voivat jäädä negatiivisiksi, vaikka henkilöllä olisi epoksiyhdisteallergia. Työterveyslaitoksen aineistossa epikutaanien perussarjassa oleva kaupallinen DGEBA-hartsi löysi 82 prosenttia epoksiallergisista, valtaosalla lopuista diagnoosiin pääseminen edellytti testaamista ammatti-ihotautien klinikan omilla eli in-house-testiaineilla.

Potilastapauksina esittelen kaksi samassa rakennusalan yrityksessä työskentelevää työntekijää, jotka tulivat ihottuman vuoksi tutkimuksiin Taysin työlääketieteen poliklinikalle keväällä 2019.

Kuva 1.

Allerginen kosketusihottuma.

Kuva: TAYS Allergiakeskus.

Kuva 2.

Allerginen kosketusihottuma.

Kuva: TAYS Allergiakeskus.

Kuva 3.

Epikutaanitestiaineet ennen selkään laittoa.

Kuva: TAYS Allergiakeskus.

Kuva 4.

Epikutaanitestilaput selässä.

Kuva: TAYS Allergiakeskus.

Tapaus 1

52-vuotias mies, joka oli työskennellyt kyseisessä rakennusalan yrityksessä noin 20 vuoden ajan. Tutkittavalla ei ollut aiempaa ihottumaoireilua. Ennen tutkimuksiin tuloa tutkittava oli tehnyt teollisuushallin katon betonirakenteiden korjaustyötä. Osa korjauksista tehtiin raudoittamalla ja laastilla, osa injektioepoksivalmisteella. Kyseisen tuotteen perusosa sisältää ihoa herkistävinä aineosina DGEBA-hartsia, bisfenoli F -pohjaista epoksihartsia (DGEBF) sekä muita epoksijohdannaisia. Koveteosa sisältää ihoa herkistäviä polyamiiniyhdisteitä. Injektioepoksia oli valunut korjattavista katon halkeamista ulos leviten tutkittavan käyttämille lyhytvartisille suojakäsineille ja niiden yli kyynärvarsien iholle. Lisäksi ainetta oli joutunut kasvojen iholle ja oikean reiden alueelle housujen lävitse. Tutkittava oli tehnyt injektiotyötä 4–5 viikon aikana muutamia lyhyitä kertoja ennen kuin hänelle tuli kutisevaa ihottumaa kyynärvarsien iholle ja oikeaan reiteen. Tehdessään samaa työtä myöhemmin uudelleen hän oli käyttänyt pidempivartisia suojakäsineitä. Tästä huolimatta ihottumaoireet olivat tuolla kerralla pahentuneet, lisäksi oli tullut kasvojen punoitusta ja turvotusta. Työterveyslääkäri suositteli epoksityön välttämistä ja teki lähetteen työlääketieteen poliklinikalle.

Taysin allergiakeskuksen ihotaudeilla tehdyissä epikutaanitesteissä todettiin kontaktiallergia DGEBA-hartsille, DGEBF-hartsille sekä kahdelle glysidyylieetterille (BDDGE ja CGE). Noita eettereitä ei mainita kyseisen injektioepoksin perusosan käyttöturvallisuustiedotteessa (KTT), joten kyseessä on joko ristiallergia tai sitten kyseiset tiedot vain puuttuvat KTT:sta. Tutkittava sai myönteisen ammattitautipäätöksen epoksihartsien ja glysidyylieettereiden aiheuttamasta allergisesta kosketusihottumasta. Tutkittavaa ohjeistettiin jatkossa välttämään sekä ihokosketusta epoksille että työskentelyä tiloissa, joissa käsitellään tai on hiljattain käsitelty epoksituotteita.

Tapaus 2

29-vuotias mies, joka oli työskennellyt rakennusalan töissä vajaan 10 vuoden ajan. Hänellä ei ollut ollut aiempaa ihottumaoireilua. Keväällä 2019 tutkittava työskenteli teollisuushallin korjauskohteessa, työnkuva ja käytetyt menetelmät olivat samanlaiset kuin tapauksessa 1. Tutkittavalle ilmaantui käsi-ihottumaa noin kolmen viikon kuluttua kyseisen työvaiheen aloituksesta. Tuona aikana injektioepoksin käyttöä oli ollut noin kahdeksan päivän ajan. Juokseva epoksivalmiste pääsi suojakäsineen läpi ihoon asti lähes jokaisella työskentelykerralla. Tutkittava ei vaihtanut käsineitä heti kastumisen jälkeen eikä käyttänyt useampia käsineitä päällekkäin. Työterveyslääkärin suosituksesta tutkittava siirrettiin pois epoksityöstä, minkä myötä ihottuma parani. Taysin allergiakeskuksen ihotaudeilla tehdyissä epikutaanitesteissä todettiin kontaktiallergia DGEBA-hartsille sekä reaktiivisena ohentimena käytetylle BDDGE:lle, jota siis ei mainittu injektioepoksin perusosan KTT:ssa. Tutkittavaa ohjeistettiin jatkossa välttämään epoksitöitä.

Taysin työlääketieteen poliklinikalla tutkittiin samasta yrityksestä myös kolmatta työntekijää, joka oli käyttänyt samaa injektioepoksia. Taysissa tehdyt epikutaanitestit jäivät hänellä negatiivisiksi, ja vahvan epoksiallergiaepäilyn vuoksi hänet lähetettiin jatkotutkimuksiin Työterveyslaitoksen Helsingin työlääketieteen poliklinikalle.

Pohdinta

Työterveyslääkärin on tärkeää tunnistaa epoksiyhdisteille altistavat työt ja epoksin käyttöön liittyvä ammatti-ihotaudin riski. Kertaroiskahdus iholle voi riittää allergisoimaan ja johtaa siihen, ettei henkilö enää kykene tekemään epoksitöitä. Epoksituotteiden voimakkaasta herkistävyydestä, oikeista työskentelytavoista ja suojautumiskeinoista on syytä informoida työnantajia ja työntekijöitä esimerkiksi Työterveyslaitoksen Epoksikansiota «https://www.ttl.fi/epoksikansio»1 hyödyntäen. Ihon huolellinen suojaaminen ja ihokosketuksen välttäminen epoksituotteisiin on tärkein keino ehkäistä epoksiallergiaa. Epoksiallergia-epäilyn selvittäminen edellyttää asiantuntevia ja riittävän kattavia tutkimuksia huomioiden se, että kaupallisilla epikutaanitestisarjoilla saattaa tulla vääriä negatiivisia tuloksia. Epoksityössä ihottumaa saaneiden kohdalla on vahva epäily allergisesta kosketusihottumasta. Ihottumaa ei tule selittää esimerkiksi ärsytysmekanismilla syntyneeksi ennen kuin on tehty riittävän perusteelliset tutkimukset epoksiyhdisteallergian poissulkemiseksi. Mikäli kaupallisilla testisarjoilla tehdyt testit jäävät negatiivisiksi, on potilas syytä lähettää tarkempiin jatkotutkimuksiin esimerkiksi Helsingin työlääketieteen poliklinikan ammatti-ihotautiklinikalle.

Kiitokset Katri Suuroselle, Maria Pesoselle ja Pia Nynäsille kommenteista, neuvoista ja kirjallisuuslähteistä sekä Laura Korhoselle artikkelin kuvista.

Anna-Mari Anttonen
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Hämeenlinna
anna-mari.anttonen@mehilainen.fi

Kirjallisuutta

  1. Kirsi Karvala, Timo Leino, Panu Oksa ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta, Kustannus Oy Duodecim 2019.
  2. Aalto-Korte K, Pesonen M, Suuronen K. Occupational allergic contact dermatitis caused by epoxy chemicals: occupations, sensitizing products, and diagnosis. Contact Dermatitis 2015;73(6):336-42. «PMID: 26230376»PubMed
  3. Aalto-Korte K, Koskela K, Pesonen M. 12-year data on dermatologic cases in the Finnish Register of Occupational Diseases I: Distribution of different diagnoses and main causes of allergic contact dermatitis. Contact Dermatitis 2020;82(6):337-342. «PMID: 32037572»PubMed
  4. Työterveyslaitos: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt-julkaisut.
  5. Työtoksikologian dosentti, vanhempi asiantuntija Katri Suurosen luento Työterveyslaitoksen erikoistuville lääkäreille keväällä 2020, aiheena herkistävät ja ärsyttävät aineet.