Tärinätauti autonasentajilla

Tärinäntorjuntaohjelma

Tärinäongelman johdosta yritykseen tehtiin tärinän torjuntaohjelma, joka on kattava ja ennakoivasti toimiva. Ohjeiston mukaan määräaikaistarkastuksissa (altistelähtöinen tarkastus) tehdään tärinätyön oirekysely suositusten mukaisesti. Kysely perustuu aina työntekijän omiin vastauksiin, joihin luotetaan, eli vastuu on myös työntekijällä ilmoittaa oireistaan. Jos kyselyssä ilmenee viitteitä tärinän aiheuttamista oireista, kyseinen työntekijä ohjataan tarkempaan arvioon vuosittain. Jos herää epäily tärinätaudin mahdollisuudesta, kontrollit tehdään puolivuosittain ja samalla siirretään työntekijä pois altisteisesta työstä. Tarvittaessa vahvoista ammattitautiepäilyistä tehdään lähete Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalle jatkotutkimuksiin. Työterveyspalvelujen tuottajalla on iso vastuu ohjelman mukaan tunnistaa nämä riskityöntekijät. Koska tupakointi pahentaa tärinän aiheuttamaa valkosormisuutta, yritys pyrki myös auttamaan tupakoijia tupakoinnin lopettamisessa työterveyshuollon tarjoamien eri ohjelmien avulla.

Työskentelytapoihin on tärkeä vaikuttaa

Yrityksessä tehtiin myös muita preventiivisiä toimenpiteitä. Konekantaa uusittiin systemaattisesti vähemmän täriseväksi ja työskentelytapoihin vaikutettiin. Tutkittaessa työergonomiaa huomattiin, että vanhemmat asentajat osasivat luontaisesti välttää tärinän aiheuttamaa rasitetta. Kahden käden paineilmakonetta käyttäessään vanhempi asentaja tuki dominoivan kätensä vartaloaan vasten, mutta nuorempi asentaja teki työtä kumarassa kädet suorana, jolloin tärinä kohdistuu käsiin huomattavasti enemmän. Asentajille järjestettiin koulutusta työergonomiasta, ja vanhempien asentajien osaamista levitettiin nuoremmillekin.

Paineilmalaitteissa noudatetaan laitetoimittajan paineilmasuositusta. Aiemmin asentajat useimmiten itse muuttivat paineistuksen maksimiin luullessaan koneen olevan silloin tehokkain, mutta se aiheuttikin vain enemmän tärinäaltistumista. Käyttöön otettiin myös tärinänsuojahansikkaat ja tärinänsuojateippaukset. Tärinältä suojaavat käsineet eivät ole kovin tehokkaita, ja toisaalta ne voivat haitata työntekoa, mutta tietyissä töissä niistä on apua. On siirrytty – aina, kun on mahdollista – akkukäyttöisiin koneisiin paineilmakoneiden sijasta. Tutkittiin myös vaihtoehtokoneita, muun muassa momenttiin perustuvia pultinvääntimiä. Ikävä kyllä todettiin, että kyseisen toimittajan laitteen hinta on kuusinkertainen paineilmapulttipyssyyn verrattuna ja sen käyttöön liittyy merkittävä tapaturmariski laitteen toimintaan liittyvän momentin vuoksi.

Tärinätauti ja ammatillinen kuntoutus

Jos tärinätautiin sairastunut ei pysty jatkamaan työssään, jossa altistuu tärinälle, on syytä pohtia tapaturmavakuutusyhtiön järjestämää ammatillista kuntoutusta. Tällöin on tärkeää, että työterveyslääkäri kirjaa vakuutusyhtiölle toimitettaviin dokumentteihin mahdollisimman tarkasti, millaista haittaa tärinätauti kyseiselle työntekijälle ai-heuttaa. Vakuutusyhtiössä ei pystytä arvioimaan esimerkiksi pelkän valkosormisuusoireen perusteella ammattitaudin aiheuttamia haittoja. Hoitavan lääkärin ei tarvitse arvioida haitta-astetta, mutta haittaa kuvatessaan voi tarvittaessa käyttää apuna valtioneuvoston asetusta (768/2015) työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (taulukko 1 «»1). Tärinätaudin ammatillisesta kuntoutuksesta on keskusteltu muun muassa STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan ammattitautijaostossa, jossa se nähtiin varsin tarpeellisena vaihtoehtona. Myös tapaturma-asiain korvauslautakunnassa (Tako) pohdittiin, että tärinätautia voidaan harkituin ehdoin käsitellä ammattitautina, joka voi myös oikeuttaa ammatilliseen kuntoutukseen ja uudelleenkoulutusmahdollisuuteen.

Yksinkertaisin vaihtoehto olisi se, että työpaikan sisällä löytyisi vaihtoehtoisia työtehtäviä, joihin ei liity tärinäaltistumista. Autonasentaja voidaan jossakin tapauksessa kouluttaa sisäisesti esimerkiksi työnjohtotehtäviin, sähköpuolelle tai pikahuoltoon. Tapaturmavakuutusyhtiö korvaa asentajalle tarvittaessa opiskelukustannukset ja täyden tapaturmaeläkkeen opiskeluajalta sekä osaeläkkeenä mahdollisen ansiomenetyksen, joka on erotus entisen ja uuden ammatin palkkauksessa.

Suuret ja pienet yritykset eroavat toisistaan huomattavasti siinä suhteessa, paljonko ne joutuvat itse maksamaan vakuutuksesta huolimatta, jos yrityksen työntekijällä todetaan ammattitauti. Tämä on melko monimutkaista vakuutusmatematiikkaa, mutta pääsääntöisesti pienet yritykset maksavat kiinteää taulustomaksua, jossa on huomioitu kyseisen toimialan riskit. Sen sijaan suuret yritykset voivat tehdä erikoismaksuperusteisen sopimuksen, jolloin vakuutuksenottajan vakuutuksista aiheutuneet korvaukset ja täyskustannusmaksut otetaan huomioon vakuutusmaksua määrättäessä. Eli pääsääntöisesti vain isot yritykset joutuvat maksamaan esimerkiksi ammattitaudista johtuneesta työkyvyttömyyseläkkeestä. Vakuutusyhtiö selvittää aina ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet ennen pysyvän tapaturmaeläkkeen myöntämistä. Kuntoutusselvittelyn ja kuntoutuksen tarkoituksena on välttää eläkkeelle jäämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu.

Ensimmäisen kerran tämän artikkelin esimerkkiyrityksessä myönnettiin yrityksen asentajalle vuonna 2019 osittainen tapaturmaeläke tärinätaudin johdosta. Asentaja ei voinut työskennellä asentajan työssä talviaikaan raskaiden koneiden kanssa, joissa oli laajoja kylmiä pintoja, jotka provosoivat valkosormisuutta. Ratkaisuna oli toistaiseksi asentajalle myönnetty määräaikainen tapaturmaeläke marraskuusta maaliskuuhun. Lämpimänä aikana eli toukokuusta lokakuuhun asentaja työskentelee sovelletussa asentajan työssä, joissa ei ole tärinäaltistusta.

Vuoden 2018 jälkeen yrityksessä ei ole todettu uusia tärinätautitapauksia.

Kuva 2. Autonasentaja käyttämässä tärinälle altistavaa työkalua.

Kuva 3. Paineilmakäyttöinen työkalu.

Kuva 4. Asentajan paineilmakäyttöinen työkalu.

Yhteenvetoa

Tärinätauti on luultavimmin alidiagnosoitu Suomessa. Tärinätaudista aiheutuvat kustannukset suurelle yritykselle voivat olla merkittävät.

Tärinätauti aiheuttaa oireita, jotka ovat usein pysyviä ja etenevät koko ajan iän myötä, mikäli altistuminen ei vähene. Erityisen tärkeää on huomioida myös muut tautia pahentavat tekijät, kuten tupakointi, lääkitykset ja muut sairaudet.

On tärkeää suojautua mahdollisimman hyvin käsiin kohdistuvalta tärinältä kaikin mahdollisin keinoin: uusimalla konekantaa, huolehtimalla oikeista työtavoista ja käyttämällä markkinoilla olevia tärinänvaimentimia.

Ylilääkärit Oy on yritys, joka tukee yrityksen toimintaa työn ja terveyden näkökulmasta asiantuntijana toimien yhdessä yrityksen HR:n ja työsuojelun kanssa. Substanssiasiantuntijuus auttaa yritystä työhön, terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa kouluttaen ja yrityksen toimijoiden evaluointia tehden.