Ruusufinni ja työkyky

Kuten monet muutkin ihosairaudet, ruusufinni voi alentaa työkykyä ja vaatii työterveyslääkärin huomiota terveystarkastuksissa ja työkykyä arvioitaessa. Vaikka ruusufinni erittäin harvoin täysin estää työkyvyn, se voi olla suuri haaste useissa työtehtävissä.

Ruusufinni tulee ottaa huomioon työssä, jossa altistutaan auringon ultraviolettisäteilylle eli Suomessa lähinnä kesäaikaan ulkona suoritettavissa työtehtävissä. Myös jatkuvat lämpötilavaihtelut esimerkiksi talvella toistuvasti ulkoa sisälle kulkeminen voivat pahentaa ruusufinnin oireita.

Ongelmat voivat korostua erityisesti asiakaspalvelutyössä. Ihosairaus kasvoilla on usein varsin näkyvä ja ilmeinen muille ihmisille. Tämä aiheuttaa sosiaalista stigmaa, joka voi olla työssä hyvinkin paljon rajoittava tekijä. Työntekijä voi kokea olevansa silmätikkuna ja muiden arvostelun kohteena sairautensa vuoksi. Myös välttämis- ja syrjimiskäyttäytymistä voi esiintyä.

Ulkotöissä ruusufinnipotilaan on hyvä käyttää vähintään SPF 50 -tason suojavoiteita kasvoille. Työnantajan tulee tarjota suojavaatetus, mutta myös kasvojen ihon suojaamisesta aurinkosuojavoitein on hyvä puhua terveystarkastuksissa. Työterveyslääkäri voisi joissain tilanteissa jopa ehdottaa työpaikkaselvityksen yhteydessä, että työnantaja hankkisi ulkona työskenteleville työntekijöille aurinkosuojavoiteita käytettäväksi. Työntekijä voidaan tarvittaessa ohjata ruusufinniin liittyvien työkykypulmien ja työn pahentaman sairauden selvittelyyn korvausluokkaan I kuuluvana työkyvyn tukemisena.

Terveystarkastuksissa tulee aina tutkia myös iho ja kiinnittää huomiota mahdolliseen ruusufinniin liittyvään punoitukseen, verisuonilaajentumiin tai pusteleihin. Lääkkeettömän hoidon ohjauksen ohella tulee harkita aktiivista hoitoa. Mitä nopeammin ruusufinnin oireita aletaan hoitaa tehokkaasti, sitä vähemmän pysyviä muutoksia, kuten teleangiektasiaa tai rinofyymaa, pääsee muodostumaan.

Työterveyslääkäri on avainasemassa paitsi sairauden tunnistamisessa ja hoidossa myös työntekijän tukemisessa sekä tarvittaessa erikoislääkärikonsultaation avulla jatkohoidon järjestelyissä. Harkitse ihotautilääkärin konsultaatiota tai silmälääkärin arviota, mikäli ilmenee ruusufinnin silmäoireita. Ohjaa työntekijä herkästi myös työterveyspsykologille, mikäli henkisessä jaksamisessa ilmenee ongelmia.

Työkyvyn arvioinnissa ja tukemisessa tärkeää olisi pohtia tarvetta ja mahdollisuuksia tilannekohtaisesti muokattuun työhön, jos ruusufinni vaikuttaa selvästi pahentuvan työssä tai tilanteen ollessa vaikea työnteko hankaloituu. Työterveysneuvottelussa voi työntekijän luvalla kuvata myös työnantajalle, että kyseessä on sairaus eikä pelkästään kosmeettinen ongelma. Joskus lyhyehköt sairauspoissaolot voivat olla tarpeen, jotta hoitoa saadaan tehostettua.