Nuorten turvallisuusvalmiuksien vahvistaminen

Nuorten turvallisuusvalmiudet

Työturvallisuutta tukevan toiminnan kannalta on tärkeää, että nuorella on riittävästi tietoa työhön liittyvistä vaaroista sekä osaamista turvallisiin työmenetelmiin. Työntekijän tulisi myös tiedostaa, kuinka haitta- ja vaaratekijät vaikuttavat häneen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää turvallisen työtoiminnan hyödyt. Tieto omista vaikutuskeinoista on keskeistä. Kun ihminen tunnistaa vaikutusmahdollisuuden, saadaan kannustin toimia. Jos työntekijä puolestaan kokee, että hänellä ei ole kykyä tapaturmien tai terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn, aktiivisuus vaarojen torjumisessa voi olla heikompaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että positiiviset turvallisuusasenteet, pystyvyyden tunne ja motivaatio turvalliseen työskentelyyn ovat yhteydessä tapaturmia ennaltaehkäisevään toimintaan. Keskeinen kysymys on, kuinka voidaan vaikuttaa näihin valmiuksiin. Kuinka asenteen ja motivaation kehittymistä voidaan tukea?

Osallistava työturvallisuuskoulutus

Työpaikalla tapahtuva perehdyttäminen ja ohjaus tukevat osaltaan nuorten turvallisuusvalmiuksia. Myös ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Oppilaitosten käyttöön tarvitaan kuitenkin lisää tietoa tutkimusnäyttöön perustuvista koulutusmenetelmistä. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa arvioitiin käyttäytymistieteelliseen tietoon perustuvan ja osallistavan turvallisuuskoulutuksen vaikutuksia. Osallistavalla turvallisuuskoulutuksella tarkoitetaan lähestymistapaa, jossa nuorten omat ideat ja työturvallisuutta koskevat ajatukset ovat keskiössä. Koulutuksen aikana nuoria ohjattiin suunnittelemaan yhdessä keinoja työturvallisuuden edistämiseen. Opiskelijat tunnistivat ryhmätyönä keinoja työhön liittyvien vaarojen torjumiseen sekä turvallisuutta heikentäviin asioihin reagoimiseen. Työterveyslaitoksella kehitetyn valmennusohjelman aikana harjoiteltiin muun muassa työhön liittyvien vaarojen havainnointia, työturvallisuutta tukevan tiedon ja tuen hankkimista sekä työturvallisuutta tukevien kehittämisehdotusten tekemistä. Koulutussisältöihin kuuluivat myös ihmisen kyky vaikuttaa työturvallisuuteen ja varautuminen turvallista työskentelyä heikentäviin asioihin.

Käytännön ehdotuksia koulutukseen

Tutkimustulosten mukaan osallistava lähestymistapa vaikutti positiivisesti nuorten turvallisuusvalmiuksiin. Lisäksi havaittiin, että henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien tunnistamisella oli motivoiva vaikutus työturvallisuuden edistämiseen. Väitöskirja tarjoaa käytännön ehdotuksia työturvallisuuskoulutuksen kehittämiseen erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta sen tuloksia voidaan soveltaa myös työpaikoilla. Keskeinen viesti on, että osallistavat menetelmät soveltuvat turvallisuusasenteisiin ja motivaatioon vaikuttamiseen ja ne täydentävät muita turvallisuuskoulutuksen muotoja. Kun nuoria ohjataan suunnittelemaan ja ideoimaan keinoja työturvallisuuden edistämiseen, he tunnistavat omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Tämä motivoi työturvallisuuden edistämiseen. Motivaatio puolestaan auttaa viemään ammatillisten opintojen aikana opittua turvallisuustietoa käytännön työhön.

Yksi käytännön esimerkki ihmisen vaikutusmahdollisuuksista liittyy ennakointiin. Ennakoivien toimien ja tilannearvioinnin merkitystä kannattaa korostaa ammatillisesta koulutuksesta lähtien. Ennen työtehtävään ryhtymistä jokainen voi käydä mielessään läpi tärkeimmät turvallisuusasiat ja tehdä tilannearvion. Kyky tietoiseen pysähtymiseen on tärkeä valmius monessa mielessä. Parhaimmillaan siitä muodostuu rutiini, joka voi paljastaa epäkohtia ja estää haitallisten tapahtumien syntymistä. Ennakointiin kuuluu myös varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin etukäteen. Jos tilanteisiin on varautunut etukäteen, pystyy toimimaan tehokkaammin sellaisten sattuessa. Ymmärrys siitä, mitä ennakointi tarkoittaa, ja valmius toteuttaa ennakointia omassa työssä on tärkeä turvallisuusoppi kaikenikäisille.

Terveys- ja turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Tutkimus tarjoaa näyttöä osallistavan koulutusotteen merkityksestä nuorten turvallisuusvalmiuksiin vaikuttamisessa. Samalla on tärkeää huomioida, että terveys- ja turvallisuuskäyttäytyminen on aina ihmisen, olosuhteiden sekä ympäristön välistä vuoropuhelua. Ihmisellä tulisi olla riittävät tiedot ja motivaatio sekä ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja edellytykset toimintaan. Mahdollisuuksiin liittyy muun muassa kulttuuriset normit, sosiaaliset vaikutteet ja fyysiset olosuhteet. Kun halutaan vaikuttaa ihmisen terveys- ja turvallisuuskäyttäytymiseen, on tärkeää kohdistaa toimenpiteitä ihmisen omiin tietoihin ja taitoihin sekä käyttäytymistä ohjaavaan sosiaaliseen ympäristöön. Ihmisten terveys- ja turvallisuuskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa. Keinojen suunnittelussa on tärkeää ottaa käyttöön käyttäytymistieteellisen tiedon ohella myös ymmärrys ihmisten toiminnan olosuhteista. Tähän tarvitaan kohderyhmän oman kokemusmaailman ja näkökulman tutkimista. Vuoropuhelu ja osallistaminen luovat pohjaa vaikuttavuudelle ihmisten terveys- ja turvallisuuskäyttäytymisen edistämisessä.