Vaikuttavuudesta vapaamuotoisesti mutta vakavasti

Mitä asiakas tavoittelee?

Organisaation hyvinvoinnin tavoitteena mainitaan jokaisessa liikkeenjohdon tai konsultin oppaassa inhimillinen pääoma ja siitä huolehtiminen. Sen katsotaan olevan yhteydessä tuottavuuteen ja yrityksen tuloksellisuuteen. Johdon arvo- ja ajatusmaailma ratkaisee, paljonko se on valmis panostamaan henkilöstön hyvinvointiin. Työkyvyn arvo on noussut esiin huoltosuhteen heikentyessä. Työterveyshuolto voi olla organisaatiolle yksi keino, ei vain lakisääteisyyden vuoksi vaan investointina ja kumppanina. Yhdessä tavoitteista sopien ja yhdessä toteuttaen halutaan käyttää myös työterveyden työkaluja yhtenä voimavarana. Yksipuolinen toive "hoitakaa te meidän sairaat" ei tuota yhteistyötä eikä tuloksia.

Vaikka toin esiin erikoissairaanhoidon otollisempana tutkimuskenttänä, ei kaikki vaikuttavuustutkimus ole auvoista erikoissairaanhoidossakaan. Sairaanhoitopiirien hoitotuloksissa on eri sairausryhmissä huomattavia eroja (2). Siksi Antti Malmivaara on lanseerannut erittäin käyttökelpoisen mallin arkivaikuttavuudesta (3, 4). Malli on analoginen hyvän työterveyshuoltokäytännön oppaan mallin kanssa, kun ottaa huomioon, että meillä on asiakkaina sekä työnantajat että -tekijät. Yksilöhoidossa tavoite sovitaan aina potilaan kanssa. Arkivaikuttavuusmallissa tarvitaan vain yksilön eli potilaan sitoutuminen ja henkilökunnan osaaminen sekä toisilta oppiminen. Meillä tarvitaan lisäksi työpaikan, erityisesti työnantajan halu kehittää toimintaa.

Kirjoitin tutkimuksen mahdollisuuksista lehdessämme 1/2018: "Muutos asiakasorganisaation toiminnassa tai yhteisessä toiminnassa tarjoaa pragmaattisen intervention: kun työkykyjohtaminen uudella sisällöllä käynnistyy, tuottaako se parempia tuloksia kuin edellinen tapa toimia? Vaikuttavuus kiinnostaa työnantajia." Tämä viimeinen lause on ratkaiseva sekä vaikuttavuuden käytännön osoittamiselle että tutkimukselle. Työterveyshuollossa vaikuttavuuden kannalta ratkaisevaksi nousee työpaikan vastuullisten edusta-jien halu panostaa ja saavuttaa parempaa tai ylläpitää nykyistä hyvinvointia ja työkykyä. Työterveyshuolto auttaa heitä asettamaan tavoitteet terveyden ja työkyvyn osalta sellaisiksi, että ne ovat tarpeiden mukaiset, realistiset ja sellaiset, että toimintaa voidaan seurata ja arvioida.

Miten vaikuttavuutta voi tutkia?

Työterveystoiminta tarjoaa vaikuttavuuden tutkimuksen kultakaivoksen, jos on hyvät rakenteiset tietojärjestelmät, hyvä idea ja kiinnostunut työpaikkakumppani, jonka kanssa voi rakentaa hyvän (tutkimus)suunnitelman. Suunnitelman malleina voi käyttää lukua kuvineen Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) -oppaassa (5). Lisäksi tieteellisen suunnitelman pohdinta-alustaksi sopii PICO-malli (6).

Ilman työpaikan tarpeisiin perustuvia tavoitteita vaikuttavuutta ei voida arvioida, koska tavoitteiden saavuttaminen eli vaikutus edellyttää molempien toimivia ja läpinäkyviä prosesseja. Näiden prosessi-indikaattoreiden sekä tavoitteille sovittujen tulosindikaattoreiden toimivuutta voidaan arvioida yhdessä asiakastyöpaikan kanssa (7). Oppaasta löytyvät vuonna 2015 päivitetyt indikaattorit (8). Lisäksi pientyöpaikkoja varten asiaa koskeva opas on myös tehty yhteistyössä Kelan kanssa (9).

Viime vuosina Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen hankkeissa on tuotettu ja tuotetaan lisää työkaluja ja indikaattoreita vaikuttavuuden arviointiin «https://projects.tuni.fi/ttavain/»1 «https://www.ttl.fi/tutkimushanke/vaikuttavuutta-tyoterveysyhteistyolla-vaikuttavan-tyoterveysyhteistyon-indikaattorit-hyvat-kaytannot/»2.

Joku voi ihmetellä, miksi tällaisia kehittämishankkeissa tuotettuja keittokirjoja on laadittu. Miksi ollaan näin vaikealla polulla? Ikävää todeta, että ei ole helpompaakaan keinoa vaikuttavuuden osoittamiseen. Kuten alussa havainnoin, ei ole oikotietä missään järjestelmässä. Sama koskee terveyskeskusten ja eri erikoisalapoliklinikoiden vaikuttavuutta.

Indikaattorit ovat arvioinnin ja tutkimuksen välineitä. Työterveyshuollossa on mahdollista tulosten lisäksi tutkia, miten prosessi-indikaattorit toteutuvat työkyvyn tukeen sitoutuneissa asiakasorganisaatioissa. Toimintasuunnitelmia uudistettaessa voidaan arvioida yhteinen tilannekuva oheisten tarkistuslistojen avulla tai niitä mukaillen, jos ne koetaan liian raskaiksi. Jos arvioinnissa nähdään puutteita, ne voidaan korjata jatkossa. Seuranta palvelee yhteisten läpinäkyvien prosessien käytännön laadun parantamista mutta myös pragmaattista tutkimusta. Seurannassa voidaan katsoa prosesseissa tapahtuneet muutokset organisaatiokohtaisesti ja myös työterveysyksikkökohtaisesti. Pidemmässä seurannassa voidaan arvioida, onko muutoksilla yhteyttä yksikön asiakasorganisaatioiden tulosindikaattoreihin. Tällainen tutkiminen edellyttää palvelujentuottajan tutkimusaktiviteettia, joka on lisääntynyt viime aikoina ja on alan kannalta elintärkeää. Kun tällaisia seurantoja tehdään, olisi hyvä saada ne julkaistuksi sopivilla foorumeilla. Se olisi arkivaikuttavuuden hyvistä käytännöistä oppimista.