Tammiseminaarin satoa

Etätyön säännökset ja karanteenipoissaolot

Asianajaja, Aalto yliopiston työelämäprofessori Antti Palmujoki alusti etätyösäännöksistä, vastuista ja poissaoloista. Vaikka etätyö on nyt terveyden kannalta tarkoituksenmukaista, se ei ole velvollisuus eikä työntekijän oikeus, vaan direktio-oikeus säilyy edelleen työnantajalla. Työnantaja voi mahdollistaa etätyön mutta ei voi velvoittaa työntekijää hankkimaan esimerkiksi turvallista tilaa kotiin etätyön tekemistä varten. Jos työn tehokkuus laskee, voi työnantaja edellyttää työntekoa työpaikalla. Etätyön tekeminen perustuu aina työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen, joka on hyvä tehdä kirjallisesti.

Etätyö ei ole uusi asia, mutta se on sääntelemätön. Työoikeuden normisto on suurelta osin vuosikymmenten takaista perua. Työaikalakia ei sovelleta etätyöhön, ellei työnantaja valvo työn tekemistä. Työnantaja voi järjestää esimerkiksi sähköisesti valvonnan ja edellyttää, että tietty aika on oltava tavoitettavissa.

Työturvallisuuslain säädökset sopivat rajoitetusti etätyöhön. Työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata kuormittumista etätyössä. Koska työ- ja vapaa-ajan rajaa on vaikea erottaa, on vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus joko työnantajan tai työntekijän itsensä kustantamana suositeltavaa hankkia. Tapaturman korvaus edellyttää selvää syy-yhteyttä nimenomaan toimenkuvan mukaiseen työhön.

Lopuksi Palmujoki esitteli vielä omaehtoisen karanteenin ja tartuntatautilain nojalla määrätyn karanteenin ajan palkanmaksuun liittyviä linjauksia. Tartuntatautilain nojalla karanteeniin määrätyllä työntekijällä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan. Viranomainen voi antaa tartuntatautilakiin perustumattoman yleisen suosituksen työntekijöille olla menemättä työpaikalle, jolloin pääsääntöisesti työntekijällä on poissaolo-oikeus työpaikalta tai työnantaja voi kieltää työntekijää tulemasta työhön. Tällöin palkanmaksu seuraa työehtosopimusta. Lähtökohtaisesti, jos työnantaja estää työpaikalle tulemisen, niin palkanmaksuvelvollisuus on, mutta jos työntekijä jää itse pois hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi omaehtoinen karanteeni), palkanmaksuvelvollisuutta ei ole vaan kyseessä on niin sanottu luvallinen poissaolo.

Korona haastaa työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoi korona-ajan nostamista huolista ja mahdollisuuksista suomalaisille työntekijöille ja työhyvinvoinnille. Yksi huolenaihe on arjen työsuojeluvalvonta, joka on romahtanut korona-aikana. Tuhansia valvontakäyntejä on jäänyt tekemättä. Tämä näkyy varsinkin suuremman riskin toimintasektoreilla viranomaistoimintana annetun opastuksen puuttumisena, mikä korostaa työterveyshuollon tarvetta. Perinteisillä duunarialoilla jatketaan läsnätöissä kuten ennenkin, samat altisteet ja sama kuormitus jatkuu. Palvelualoilla työntekijät kohtaavat suuria määriä asiakkaita. Näiden lisäksi tulevat toimeentuloon liittyvät kuormitukset, lomautukset ja niin edelleen. Tähän mennessä on ajateltu, että biologiset riskit koskisivat lähinnä Sote-aloja, mutta nyt näitä on tarve arvioida yhä useammilla työpaikoilla ja toimialoilla. Nopeasti muuttuvat tautitilanteet ja viranomaisohjeet ovat haastavia seurattavia, ja työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä olisi saatavissa lisäarvoa useilla aloilla.

Työterveyshuollon moniammatillisuuden vahvistaminen ei ehkä koskaan ole näyttäytynyt näin vahvana psykologien osalta Työläjärven mukaan. Esimerkiksi riskiryhmäläisille tai niille, joilla huolikäyttäytyminen on korostunutta, voisi olla hyötyä psykologikäynneistä. Työläjärvi toi esille myös esimiestyön uusia haasteita ja heidän erityistä tuen tarvettaan juuri nyt. Työterveyden digitalisoituminen lisää huolta eri toimialojen työntekijöiden tasa-arvoisuudesta: kaikilla ei ole käytössään työsähköpostia tai muuta sähköistä asiointikanavaa.

Työnantajien näkökulmia

EK:n asiantuntijalakimies Mikko Nyyssölä avasi työnantajien näkökulmia pandemiaan. Pandemia on tuottanut valtavan paljon juridisia kysymyksiä, joita ei ole ennen pohdittu. Työnantajan pitää pyrkiä ottamaan huomioon työntekijän oikeudet ja työntekijän puolestaan työnantajan oikeudet. Esimerkiksi jos työntekijä on sairastunut koronaan, saa työnantaja kertoa sairastumisesta työpaikalla työturvallisuuslain perusteella altistumisten ehkäisemiseksi. Pandemian aikana työnantaja voi esimerkiksi myös mittauttaa työntekijöiltä kuumeen. Mikäli tietoa ei tallenneta mihinkään, ei esimerkiksi tietosuoja-asetus GDPR estä mittaamista. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijää käymään koronatestissä. Työmatkaan liittyvistä järjestelyistä (esimerkiksi hengityksensuojaimesta tai vaikka heijastimesta) työntekijä vastaa itse.

Työsopimuslaissa on säännös oikeudesta kieltäytyä työstä, jossa on välitön ja vakava hengen tai terveyden vaara, esimerkiksi jos kaivanto uhkaa romahtaa. Ei ole Nyyssölän mukaan poissuljettua, etteikö joissain tapauksissa tätä säännöstä voisi soveltaa myös koronaan. Muissa tilanteissa olisi pyrittävä sopimaan asiasta työnantajan kanssa esimerkiksi vuosilomia käyttämällä. Lähtökohtaisesti työntekijä ei voi kieltäytyä työstä koronatartunnan pelon vuoksi. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja organisoi työn sen mukaisesti. Jos lääkäri suosittelee, että työntekijä jää pois työstä esimerkiksi perussairauksiensa vuoksi, tekee työnantaja kuitenkin lopulta ratkaisun ja kantaa vastuun ratkaisusta.

Nyyssölä totesi, että karanteeniin määrätyllä työntekijällä voidaan ajatella olevan karanteenista huolimatta velvollisuus tehdä työtä, jos sitä voi tehdä noudattaen karanteenimääräyksiä. Tällöin palkanmaksuun ei tule keskeytystä ja oikeutta tartuntatautipäivärahaan ei tule.

Paneelikeskustelu

Iltapäivän paneelikeskustelua veti työterveyshuollon professori Riitta Sauni. THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg esitteli keskustelun aluksi Suomen ja maailman COVID-19-tilannetta sekä katsauksen rokotetilanteeseen.

Henkilöstöpäällikkö Jaana Salo Pirkanmaan Osuuskaupasta ja henkilöstöpäällikkö Minna Sarsama Saarioisilta kertoivat, minkälaisia toimenpiteitä pandemian rantauduttua Suomeen SOK:ssa ja Saarioisilla tehtiin. Keskustelussa korostuivat esimiesten työnohjauksen tärkeys, hyvä työterveysyhteistyö sekä selkeä viestintä. Salo kiitteli tiivistynyttä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Sarsama totesi, että Saarioisilla erilaiset hygieniaohjeet ovat henkilöstön ammatillisessa dna:ssa ja sopeutuminen uusiin ohjeisiin sujui mutkattomasti. Salo esitti huolen siitä, minkälaista jälkihoitoa pandemian jälkeen tarvitaan.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kertoi paneelissa tiiviistä ja hyvästä yhteistyöstä niin THL:n, Työterveyslaitoksen, STM:n, työmarkkinajärjestöjen, Huoltovarmuuskeskuksen, median kuin eri yritysten kanssa.

Työterveyslääkäri Marko Huhtala Terveystalosta esitteli, minkälaisia muutoksia työterveyslääkärin työhön pandemia toi mukanaan, sekä case-esimerkin hoiva-alan yrityksestä. Huhtala kiinnitti niin ikään huomiota jälkihoidon tarpeeseen.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi korosti, että pandemian keskellä moniammatillisuuden vahvistaminen on tarpeellista ja työterveyshuollon tulisi tarjota palvelujaan ja digitaalisia kanaviaan aktiivisemmin yrityksille. Työläjärven mukaan pandemian hoidosta saatujen kokemusten hyödyntäminen ja niin sanotusti välttämättömään sopeutuminen on mahdollista kääntää hyvinvoinnin rakentamiseksi.

Koonneet toimittajat Aulikki Juntunen, Marika Löija ja Anna Aho