Ansaitsemme parempaa

Fyysisten tapaturmien ehkäisy työelämässä on tuttua. Ajatellaan, ettei kenenkään tulisi vahingoittua työssään, ja uskalletaan tavoitella nollaa tapaturmaa. Pienet tapaturmalukemat ja suuret läheltä piti -ilmoituslukemat ovat sellainen ylpeyden aihe työpaikoilla, että niiden kunniaksi keitellään kakkukahveja.

Vakava työuupumus on kuin henkisen työn tapahtunut työtapaturma. Läheltä piti -merkkejä oli ilmassa, ja korjaavia liikkeitä olisi voitu tehdä, jos tilanne olisi tunnistettu ja siihen reagoitu. Työnantajan tehtävä, apunaan työterveyshuolto, on tunnistaa myös psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja vähentää työn kuormitustekijöiden haittaa työntekijöiden terveydelle. Usein korjaustoimiin ryhdytään vasta kun työssään jo uupunut henkilö on tilanteen solmuunnuttua hakeutunut työterveyteen. Se on turhan myöhäistä!

Työuupumuksessa ihmisen psyykkiset voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. Julkisuudessa on nähty tuttujen kasvojen ajautuneen työuupumukseen ja oppineen kantapään kautta, että omat rajat ja tarpeet pitää ottaa tosissaan. Työuupumus, kuten työn ulkopuoliseen elämään liittyvä yleinen uupumus, alkaa olla yleisesti niin hyväksyttyä, että sitä pidetään jo tavalliseen elämäntarinaan kuuluvana kokemuksena. Ansaitsemme parempaa. Työuupumukseen ajautumista ei pidä ajatella väistämättömänä, hyväksyttävänä tapahtumana. Se pitää ainakin yrittää estää!

Tapaturmat tutkitaan työpaikoilla systemaattisesti ja perusteellisesti, tavoitteena löytää tapahtumaan johtaneet syyt, ei syyllisiä. Tutkinnasta ei ole hyötyä, jos se ei johda käytännön korjaustoimenpiteisiin. Vastaavasti työuupumuksessa ei myöskään pidä hoitaa pelkästään yksilöä. Meillä pitää olla valmius työelämässä virittää muitakin kuin yksilöllisiä ratkaisuja. Rakenteisiin vaikuttaminen auttaa useampaa.

Lääkärin työssä kuormittavat pitkälti samat tekijät kuin muissakin asiantuntija-ammateissa: työmäärään, työn sisältöön ja organisointiin sekä johtamiseen ja työyhteisöön liittyvät ongelmat. Kehittämällä vaikutusmahdollisuuksia, työn arvostusta, suhteita työkavereihin ja potilaisiin sekä työskentelyolosuhteita voidaan edistää lääkärien työhyvinvointia.

Tunnetko työn imun? Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imu parantaa tutkitusti muun muassa työntekijän mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä, vähentää työn ja muun elämän ristiriitoja ja aiheuttaa enemmän työn myönteistä läikkymistä kotiin. Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan lääkärit tuntevat keskimääräistä useammin työn imua.

Kaikkia kuormitustekijöitä ei koskaan saada poistettua, mutta hyvä uutinen on se, että työn imun edellytyksiä voi edesauttaa. Työn imua vahvistavat ja työuupumukselta suojaavat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet, palautteen saaminen, työyhteisön hyvä henki ja yhdessä jaettu käsitys työpaikan olemassaolon tarkoituksesta. Silloin, kun tällaisia voimavaroja on paljon, työn vaatimukset voivat olla kovatkin eikä työ silti kuormita liikaa, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Uskotaan vaikutusmahdollisuuksiimme ja uskalletaan vaatia itseltämme ja työpaikoiltamme parempaa työelämää! Ei alistuta siihen, että uuvumme maailmassa, jonka vaatimukset olemme itse asettaneet. Milloin viimeksi kysyit itseltäsi, mitä minulle kuuluu? Olitko kehityskeskustelussa? Avaathan keskustelun esihenkilösi kanssa, jos olet huolissasi omasta jaksamisestasi. Ehdottaisin, että tehdään työuupumisen läheltä piti -ilmoituksia ja tavoitellaan nollaa. Kahvit tippumaan!

Tampereella 7.5.2021

Kirjallisuutta

1. Elovainio M, Virtanen M, Oksanen T. Lääkärien työolot, terveys ja työkyky. Duodecim 2017;133(7):647-52.
2. Martimo Kari-Pekka. Mielihyvä ja mielipaha lääkärin työssä. Duodecim 2017;133(23):2215-8.
3. Hakanen Jari. Terve mieli terveessä työssä. 22.4.2021 «https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2019/11/Jari-Hakanen-Terve-mieli-terveessä-työssä-28.11.2019.pdf»1.