Työuupumuksen tunnistaminen entistä helpommaksi

Työuupumuksen taustalla on liiallisia työn vaatimuksia ja puuttuvia työn voimavaroja

Työuupumukselle altistavat jatkuvasti liiaksi kuormittavat työn vaatimukset (muun muassa aikapaine, työn määrä, työn estevaatimukset, kuten kontrolloiva byrokratia ja toimimattomat tietojärjestelmät) mutta myös työn vaatimuksia tasapainottavat puuttuvat työn voimavarat (muun muassa monipuolinen ja kehittävä työ, oman työn tulosten näkeminen sekä työyhteisön ja johdon tuki, palaute ja arvostus). Niinpä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja työuupumuksen varhaisessa ehkäisemisessä on tärkeää tunnistaa ja huolehtia työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainosta.

Työntekijä voi selvitä hyvinvoivana kuormittavastakin työtilanteesta, jos tukena ja vastapainona on riittävästi työn voimavaroja. Työuupumuksen riskin arvioinnissa voi käyttää apuna yksinkertaista kysymystä: kuinka paljon panostat itseäsi (aikaasi, voimiasi) työhösi verrattuna siihen, paljonko saat vastineeksi arvostamiasi asioita (esimerkiksi toimeentulo, palaute, onnistuminen, ammatillinen kehittyminen)? Kun panostukset jatkuvasti ylittävät vastineet, on se riski työuupumukselle.

Viimeaikaisessa suomalaisessa keskustelussa on yleistynyt puhe, jossa työuupumuksesta on tullut uupumusta ja sen syiksi nimetään lukuisia ei-työperäisiä tekijöitä, välillä jopa työperäiset syyt sivuuttaen. Monilla yksilöllisillä tekijöillä voi olla myönteinen tai kielteinen vaikutus työhyvinvointiin. Omien tutkimusteni mukaan yksityiselämän kuormittavat kokemukset voivat lisätä työuupumusriskiä silloin, kun työ on jo pitkään kuormittanut tekijäänsä (1). Työuupumus voi suomalaisilla hammaslääkäreillä tehdyn pitkittäistutkimuksemme mukaan nimenomaan lisätä kotiolojen kuormittavuutta eikä toisinpäin (2).

Uusi menetelmä työuupumuksen tunnistamiseksi paremmin ja varhaisemmin

Työssä olevien kuormittavien ja voimaannuttavien piirteiden ja niiden (epä)tasapainon tunnistamisen lisäksi on usein tarvetta tarkemmin tunnistaa työuupumukseen viittaavat oireet. Tämä tarve voi koskea yhtä lailla työterveyshuollon ammattilaista, työpaikkoja kuin ihmistä itseään. Kuinka moni työuupunut onkaan myöhemmin todennut: kun vain olisin tunnistanut oireet ajoissa!

Työuupumuksesta on lukuisia määritelmiä (3). Yhteistä kaikille työuupumuksen määritelmille on ekshaustio ja useimmille myös kyynistyminen, eli työuupumuksessa on ytimeltään kyse sekä kyvyttömyydestä (ekshaustio) ja siitä johtuvasta haluttomuudesta (kyynistyminen) käyttää voimavarojaan työhön. Kroonistuneesta väsymyksestä seuraavasta voimavarojen ehtymisestä juontuvat myös kognitiiviset ja emo-tionaaliset häiriöt.

Leuvenin yliopistossa on nykyaikaisen työuupumustutkimuksen merkittävimmän tutkijan Wilmar Schaufelin johdolla kansainvälisenä yhteistyönä kehitetty uusi työuupumuksen kyselyarviointimenetelmä BAT eli Burnout Assessment Tool (4), jossa on pyritty hyödyntämään kaikki kertynyt tieto työuupumuksen arvioinnista ja myös monet tunnistetut puutteet sen arvioinnissa. Menetelmää kehitettäessä haastateltiin noin 50 työuupuneitten parissa työskentelevää terveydenhuollon ammattilaista, lääkäreitä ja psykologeja. Tuloksena syntyi 23 väittämästä koostuva kysely, josta on laadittu versiot sekä työssä käyville että sellaisille, jotka eivät ole töissä vaan esimerkiksi sairauslomalla työuupumuksen takia.

BAT:in mukaan työuupumus koostuu neljästä ydinoireesta, joita ovat krooninen työväsymys (ekshaustio), henkinen etääntyminen työstä (kyynistyminen), kognitiivisen toiminnan häiriöt (keskittymiskyvyn heikentyminen, muistivaikeudet) sekä tunteiden hallinnan heikentyminen (äkilliset tunne-reaktiot) (kuva «»2).

Kuva 2. Työuupumusoireyhtymän neljä ydinoiretta.

On huomionarvoista, että kaikkia näitä neljää työuupumuksen ydinoiretta voi esiintyä toisistaan riippumatta eikä välttämättä silloin kyse ole työuupumuksesta. Seitsemän maan, Suomi mukaan lukien, vertailevassa tutkimuksessa BAT-menetelmä näyttääkin olemassa olevia menetelmiä paremmin tavoittavan työuupumuksen oireyhtymänä, ja siten sen avulla työuupumuksen tunnistamisen voi olettaa helpottuvan (5). Esimerkiksi perinteisesti työuupumusoireeksi nimetty ja eri kyselyihin sisällytetty ammatillisen itsetunnon heikentyminen näyttää pikemminkin ennustavan työuupumusta tai olevan sen seuraus kuin osa itse oireyhtymää. Toinen huomionarvoinen seikka on, että työuupumukseen voi tunnetusti liittyä lukuisia, kymmeniä, epäspesifejä stressi- ja psykosomaattisia oireita. Ne eivät kuitenkaan yksinään vielä kerro työuupumuksesta. Toivon uuden menetelmän entistä paremmin auttavan myös työuupumuksen juurisyiden tunnistamisessa.

Kohti työuupumuksen liikennevalomallia Suomessa

Työterveyslaitoksella olemme validoineet BAT-menetelmän useilla eri aineistoilla osana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hanketta «https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kimmoiset-tyontekijat-muuttuvassa-tyoelamassa-2019-2022/»1. Keskeisenä tavoitteena on toteuttaa myös niin sanottu kliininen validointi, jossa työuupumuksen raja-arvot määritellään niin sanotun terveen työikäisen väestön ja työterveyshuollon työuupumusoireilevien asiakkaiden työuupumuksen tasoja vertailemalla. Kliinisen validoinnin osalta teemme yhteistyötä Mehiläinen Oy:n kanssa. Kliinisen validoinnin myötä käsitys lievästä tai vakavasta työuupumusoireilusta syvenee.

Tavoitteemme on rakentaa työuupumuksen liikennevalomalli, jonka turvin on mahdollista ajoissa tunnistaa työuupumuksen hälytysmerkit ja myös vakava työuupumus. Lisäksi jos "vihreillä valoilla" kokee väsymystä tai uupumusta, on kyse luultavasti muusta kuin työuupumuksesta. Kliinisen validoinnin avulla pystymme vihdoin myös tuottamaan ajantasaisen tiedon työuupumuksen yleisyydestä Suomessa.

Saatuamme riittävästi aineistoa ja tulokset analysoituamme kirjoitamme ja julkaisemme maksuttoman, kaikille vapaasti saatavilla olevan testikirjan uudesta työuupumuksen arvioinnin menetelmästä käyttöohjeineen ja normiarvoineen. Tavoitteenamme on, että työterveyshuollot voivat halutessaan käyttää uutta menetelmää diagnostisena tukena. Yksilöarvioinnin ja -seurannan lisäksi menetelmä soveltuu organisaatiotason anonyymeihin kyselyihin, joissa selvitetään työuupumuksen yleisyyttä eri yksiköissä ja voidaan tehdä tarvittavia kohdennettuja ryhmätason muutoksia.

Osana sosiaali- ja terveysministeriön työelämän mielenterveysohjelman työkalupakkia julkaisemme myös kevään 2021 verkkotestin jokaisen kansalaisen ulottuville. Sen avulla on mahdollista arvioida lyhytmenetelmillä kokonaisvaltaisesti omaa työhyvinvointiaan työn imun, tyytyväisyyden työhön, työuupumuksen, työssä tylsistymisen ja työkyvyn osalta.