Työkalut konkretisoivat, mitä ennalta ehkäisevä mielenterveyden tuki tarkoittaa
Taittuisiko mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu nykyistä monipuolisemmalla ennalta ehkäisevien menetelmien käytöllä? Kaksivuotinen projekti kannustaa hyödyntämään vaikuttavaksi arvioituja mielenterveyden tuen työkaluja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman, jolla lisätään työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelman toiminta alkoi helmikuussa 2021 Työterveyslaitoksen toteuttamalla Mielenterveyden tuen työkalut työelämään -projektilla.
Projektissa rakennetaan työkalupakki, josta työpaikat ja työterveyshuollot voivat valita itselleen sopivia työkaluja maksutta käyttöönsä. Kaikkien projektiin valittujen työkalujen taustalla on tutkimustietoa tai tieto vaikuttavuudesta (1). Pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen toimintakulttuuriin siten, että työkykyä tukevan työn painopiste siirtyy yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta yhteisökeskeiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan.
Ennaltaehkäisy konkretisoituu työkykyjohtamisessa
Mielenterveyden vahvistamisen perustana ovat mielenterveyttä tukevat työpaikan toimivat arkikäytännöt. Työyhteisössämielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny.
Käytännössä kuormitusta voidaan vähentäämuun muassaorganisoimalla hyvin työtehtäviä ja prosesseja ja lisäämällä päätöksenteon ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Samalla on pyrittävä panostamaan työyhteisön sisäisiin vuorovaikutussuhteisiinja työn johtamiseen tavoitteiden selkiyttämiseksi sekäratkaistavatyöhön sisältyviä arvoristiriitoja.
Työuran hallinta vahvistaa mielenterveyttä
Työperäistä mielenterveyden oireilua edeltää usein tyytymättömyys omaan työuraan. Työntekijä saattaa tunnistaa oman osaamisensa puutteet eikä uusien haasteiden etsiminen nykyisen työpaikan ulkopuolelta houkuttele. Osa taas kokee urajumia: työn sisältö on valmiuksiin nähden vääränlainen, eikä organisaatio pysty tarjoamaan houkuttelevaa urapolkua. Syntyipä arvoristiriita ja näköalattomuus mistä tahansa, olisi sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hedelmällistä rakentaa itseohjautuvuutta osana oman työuran hallintaa. Näihin tilanteisiin työkalupakista löytyy Työuran uurtaja (TUURA) -vertaisryhmämenetelmä.
Menetelmä on kehitetty yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa, ja sen vaikuttavuus on todettu useissa tutkimuksissa masennusoireiden, ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatusten ja pitkien sairauspoissaolojen vähenemiseen sekä voimavarojen lisääntymiseen (2–5). Menetelmää on hyödynnetty työpaikoilla kaikille tarjottavana uravalmennuksena, työhön palattaessa pitkiltä poissaoloilta ja muutostilanteiden hallintaan tarjottuna tukena.
Mielenterveyden tuen työkalupakin työkalut
Mielenterveyden vahvistaminen ja pulmien ennaltaehkäisy vaativat monen tasoisia toimenpiteitä (kuva «»1). Näitä nyt toimenpideohjelmassa rakennetaan yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Mielenterveyden tuen työkalupakkiin rakentuu monipuolinen valikoima työkaluja (taulukko «»2).
Tutustu tarkemmin Mielenterveyden tuen työkalupakki -projektiin: «https://www.ttl.fi/tutkimushanke/mielenterveyden-tuen-tyokalupakki-2021-2022/»1.
VTM, projektipäällikkö
Mielenterveyden tuen työkalupakki
Työterveyslaitos
kaisa.mikkola@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Ervasti, J., Väänänen, A., Leino-Arjas P., Kausto J., Turunen J., Varje P. (2020). Työkyvyn tuki edistää mielenterveyttä ja työhön osallistumista. Policy Brief, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 24/2020.
- Ahola, K., Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., Mutanen, P., & Honkonen, T. (2012). Resource-enhancing group intervention against depression at workplace: who benefits? A randomised controlled study with a 7-month follow-up. Occupational and Environmental Medicine, 69, 870-876.
- Vuori, J., Toppinen-Tanner, S., & Mutanen, P. (2012). Effects of resource-building group intervention on career management and mental health in work organizations: Randomized controlled field trial. Journal of Applied Psychology, 97, 273-286.
- Salmela-Aro, K., Mutanen, P., & Vuori, J. (2012) Promoting career preparedness and intrinsic work-goal motivation: RCT intervention. Journal of Vocational Behavior, 80, 67-75.
- Toppinen-Tanner, S., Böckerman, P., Mutanen, P., Martimo, K.-P., & Vuori, J. (2016). Preventing sickness absence with career management intervention. A randomized controlled field trial. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 58, 1202-1206.