Hyvän mielen työpaikka: esihenkilö mielenterveyttä vahvistamassa

Mielenterveyteen liittyviä psykososiaalisia tekijöitä työssä ovat muun muassa kokemus oikeudenmukaisuudesta, mahdollisuus vaikuttaa ja kokea hallinnan tunnetta työssä sekä ponnistelua vastaava arvostus ja palkitseminen (1, 2). Työn rajattomuus voi jättää työntekijän epätietoiseksi siitä, milloin hän on tehnyt tarpeeksi. Työn muuttuminen aiempaa intensiivisemmäksi ja verkostomaisemmaksi (3, 4) edellyttää keinoja, joilla hallinnan tunnetta työssä voidaan tukea. Esihenkilön toimintana tämä tarkoittaa esimerkiksi keskustelua ydintehtävistä ja niiden tekemisen esteistä, työn mitoituksesta huolehtimista ja kohtuullisuuden ja riittävyyden kulttuurin vaalimista työpaikalla.

Esihenkilö kohtaa ristiriitaisia vaatimuksia: omalla esimerkillä pitäisi pystyä luomaan luottamusta ja turvallisuutta, samalla, kun moniin päätöksiin sisältyy epävarmuutta. Laajat järjestelmätason muutokset vievät esihenkilöiden aikaa ja voimia. Esihenkilö tarvitsee ylimmän johdon tuen mielenterveyttä edistävälle toimintatavalle. Työterveyshuolto puolestaan voi auttaa esihenkilöä hahmottamaan työn ja terveyden rajapintoja.

Esihenkilö voi toiminnallaan vahvistaa työntekijöiden voimavaroja, kuten osaamista ja pystyvyyden tunnetta. Jotta työntekijöitä voi tukea, esihenkilön on tärkeää olla tietoinen tilanteista, jotka horjuttavat pystyvyyden tunnetta. Osaaminen vahvistaa osaltaan mielenterveyttä. Puutteelliseen osaamiseen liittyvä riittämättömyyden tunne voi johtaa psyykkiseen oireiluun.

Esihenkilöt kokevat heikentyneen työkyvyn puheeksi ottamisen usein hankalaksi, erityisesti mielenterveyden kysymyksissä. Puheeksi ottamista helpottaa, jos kuulumisten kysyminen on luonteva osa työkulttuuria. Ilman hyvää keskustelukulttuuria esihenkilö ja työntekijä eivät pääse selvittämään työhön liittyviä psyykkistä jaksamista heikentäviä juurisyitä tai muokkaamaan työtä työkykyyn sopivaksi. Esihenkilön on tärkeä ymmärtää, milloin tarvitaan hänen omien keinojensa lisäksi työterveyshuollon asiantuntemusta.

Artikkeli perustuu osittain Työterveyslaitoksen Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille -verkkosivustoon, jonka ovat laatineet Pauliina Mattila-Holappa ja psykologi Elisa Valtanen. Valmennus esihenkilöille on osa mielenterveyden tuen työkalupakkia. Valmennuksen teemoja ovat:

1. Miten tuen mielenterveyttä johtamisella?
2. Miten lisään työntekijöiden voimavaroja?
3. Miten tunnistan mielenterveyden riskejä?
4. Miten käsittelen haastavia tilanteita työpaikalla?
5. Miten otan työkykyongelman puheeksi?
6. Miten tuen oireilevia ja sairastuneita työntekijöitä?

Kaikille avoin verkkosivusto löytyy osoitteesta «https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/»1.

Kirjallisuutta

1. Harvey SB, Modini M, Joyce S ym. (2017). Can work make you mentally ill? A systematic meta-review of work-related risk factors for common mental health problems. Occup Environ Med 74, 301-310.
2. Madsen I. E. H., Nyberg S.T., Magnusson-Hanson L.L. ym. (2017). Job strain as a risk factor for clinical depression: a systematic review and meta-analysis with additional individual participant data. Psychol Medicine 47:1342-1356.
3. Mauno S, Minkkinen J, Auvinen E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38(4):271-289.
4. Väänänen A, Toivanen M & Lallukka, T. (2020). Lost in Autonomy – temporal structures and their implications for employees' autonomy and well-being among knowledge workers. Occupational Health Science. Apr 2020, ahead of print DOI: 10.1007/s41542-020-00058-1.