Seksityöntekijöiden työterveys – luottamus ennen kaikkea
Seksin myymisellä toimeentuloa hankkivat ihmiset tarvitsevat palveluita samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Seksin myymiseen liittyvät ennakkoluulot ja asenteet voivat johtaa siihen, etteivät seksityöntekijät saa tai välttämättä edes uskalla hakea apua omiin terveysongelmiinsa.
Seksityöntekijöitä on monesta eri taustasta ja elämäntilanteesta. Vain pieni osa Suomessa toimivista seksityöntekijöistä perustaa itselleen toiminimen. Suomalainen lainsäädäntö ei mahdollista tällä hetkellä esimerkiksi tiivistä yhteistyötä seksityöntekijöiden välillä eikä edes kirjanpitäjän palkkaamista. Seksityöhön liittyvän stigman ja lainsäädännön vuoksi merkittävä osa seksityöntekijöistä ei päädy käyttämään työterveyshuoltoa samalla tavoin kuin muut ammattikunnat. Tutkimusten mukaan myös julkisen puolen terveyspalveluiden käyttö on seksityöntekijöiden keskuudessa vähäisempää kuin muulla väestöllä. Pro-tukipiste tarjoaa anonyymejä palveluita helpottaakseen seksityöntekijöiden pääsyä palveluiden piiriin.
Anonyymien palveluiden tarve on seksityöntekijöiden keskuudessa suurta. Seksityöhön liittyvä stigma saattaa estää seksityöntekijöitä hakemasta apua ongelmiinsa lääkärin vastaanotolta.
– Kyllä se stigma on varmaan ihan kaikkein suurin este. Jos seksityöntekijän pitäisi mennä tekemään työterveyshuoltosopimusta ja kertoa ammatikseen seksityöntekijän, niin kyllä se kohta on varmaan kaikkein vaikein kynnys ylittää.
Pro-tukipisteen lääkäri Minna Nikula kuvailee. Seksityöntekijät käyttävät paljon esimerkiksi Pro-tukipisteen tarjoamia anonyymejä palveluita, sillä monella on pelko siitä, että heidän työstään jää merkintä esimerkiksi potilastietoihin. Paljastumisen pelko liittyy monesti päivätyön menettämiseen, asenteellisuuden lisääntymiseen tai esimerkiksi huoleen siitä, saako yhdenvertaista kohtelua viranomaisilta.
Stigmalla tarkoitetaan negatiivista leimaa ja asennetta tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Stigma ei kuitenkaan ole mikään mielipidekysymys, vaan sillä on todellisia rakenteellisia seurauksia.
Seksityöntekijöiden tarpeet terveydenhuollossa eivät eroa merkittävästi tavanomaisista palveluiden tarpeista. Kuitenkin heidän mahdollisuutensa saada palveluita heille sopivalla tavalla on hankalaa juuri stigman takia. Koska seksityö herättää usein paljon mielikuvia ja negatiivisia ajatuksia, terveydenhuollon henkilökunnan tapa suhtautua seksityöntekijään saattaa aiheuttaa sen, ettei seksityöntekijä koe oloaan mukavaksi vastaanotolla. Monet oikeat terveysongelmat tai -riskit saattavat jäädä havaitsematta, jos seksiä myyvä ei voi avoimesti kertoa kaikista huolistaan vastaanotolla.
Tärkein asia, mitä lääkäri voi seksityöntekijän suhteen tehdä, on kuunnella häntä eikä tarttua ainoastaan seksityöhön tai pyrkiä selittämään kaikkia ongelmia nimenomaan seksityöllä. Monella seksityöntekijällä on kokemus, ettei heitä kuunnella vastaanotolla, vaan takerrutaan vääriin asioihin. Tärkeää on luoda luottamuksellinen suhde seksityöntekijään ja kohdata hänet kokonaisvaltaisesti.
Erityishuomioita vastaanotolla
Suurin osa Pro-tukipisteen palveluita käyttävistä seksityöntekijöistä eli noin 70 prosenttia asiakkaista on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Tämä voi johtua siitä, että suomalaisilla seksityöntekijöillä on parempi pääsy julkisen terveydenhuollon ja muiden palveluiden piiriin. Liikkuvuus on suurta seksityöntekijöiden keskuudessa, joten vastaanottotilanteessa tulisi pyrkiä löytämään ratkaisuja asiakkaan ongelmiin eikä vain ohjata luukulta toiselle. Toisaalta, jos kysymykseen ei löydy vastausta, on tärkeää ohjata asiakas oikeaan paikkaan.
Erilaisista kulttuureista tulevien seksityöntekijöiden taustat on hyvä huomioida heidän terveysongelmiaan hoitaessa. Eri maissa on erilaisia käsityksiä ja toimintatapoja esimerkiksi sukupuoliteitse tarttuvien tautien suhteen, joten kaikille ei sovi suomalaisten kanssa toteutettu seksuaalineuvonta. Luottamuksellinen ja vastaanottava asenne on tärkeää, jotta lääkäri voi ymmärtää eri kulttuureista tulevien erilaisia tarpeita. Kuuntelemalla seksityöntekijän ajatuksia hänen omasta seksuaalisuudestaan ja seksityöstä voi saada selville, minkälaisissa asioissa hän tarvitsee neuvontaa.
Seksityöntekijöiden syyt saapua vastaanotolle työterveyssyistä ovat samankaltaisia kuin muillakin. Osa tarvitsee apua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa, ja osa hakee tukea univaikeuksiin.
– Ei voi oikein määritellä tyypillisiä seksityöntekijöiden vaivoja, yhtä lailla heillä voi olla tuki- ja liikuntaelinten ongelmia tai tartuntatauteihin liittyviä asioita. Kliinisen työn kokemuksen kautta voi sanoa, että usein kysymykset liittyvät gynekologisiin vaivoihin, raskaudenehkäisyyn sekä uni- ja mielenterveysasioihin. Melko tyypillisiä naisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kertoo Nikula.
Seksuaalineuvonta ja gynekologiset ongelmat ovat tavallisimpia syitä vastaanotolle tulemiselle. Raskaudenehkäisy sekä tartuntatautien ehkäisy ovat seksityöhön vahvasti liittyviä asioita. Suomessa toimivilla seksityöntekijöillä vaikuttaisi olevan suhteellisen hyvät tiedot kondomien käytöstä, mutta varmaa tietoa kondomien käytön määrästä ei ole olemassa. Kondomien turvalliseen käyttöön liittyvä osaaminen on tartuntatautien leviämisen ehkäisyn kannalta erityisen tärkeää. Joskus seksityöntekijät kuitenkin voivat päätyä olemaan käyttämättä kondomia tai heidät voidaan siihen pakottaa, jolloin seksitautien testaaminen on tarpeellista. Testausta toteutettaessa on huomioitava myös suu- ja anaaliseksin mahdollisuus. Lisäksi mahdollisille HIV-positiivisille on taattava tarvittava psykososiaalinen tuki.
Seksiä myyvän tullessa vastaanotolle on tärkeää kohdata hänet kokonaisuutena ja kuunnella hänen tarpeitaan. Seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä seksityö voi olla merkityksellinen asia, mutta aina seksityöstä ei ole edes tarvetta keskustella vastaanotolla. Seksityöntekijän yleistä terveyttä ja jaksamista tuetaan samoin kuin muidenkin.
Juttua varten haastateltu terveydenhuollon ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Minna Nikulaa (LKT), joka toimii Pro-tukipisteen vastuulääkärinä.
Viestintäsuunnittelija
Pro-tukipiste
emilia.tiainen@protukipiste.fi
Kirjallisuutta
- Kauppinen, J.; Nikula, M. (2020) Seksityöntekijöiden seksuaaliterveys. teoksessa Brusila, P., Kero, K., Piha, J. ym (2020). Seksuaalilääketiede. Kustannus Oy Duodecim.