Herkistymisen aiheuttama ammattiastma

Ammattiastman aiheuttajat ja riskialat

Suuri osa ammattiastmoista on eläin- ja kasviperäisten allergeenien eli proteiiniallergeenien (niin sanotut suurimolekyyliset altisteet) aiheuttamia. Eloperäiset aineet, kuten eläinten, kasvien tai mikrobien osat, jotka pääsevät hengitysteihin esimerkiksi pölyn tai aerosolien muodossa, voivat aiheuttaa ammattiastmaa. Kemikaalien (niin sanotut pienimolekyyliset altisteet) aiheuttamia ammattiastmoja todetaan vähemmän kuin proteiiniallergeenien aiheuttamia. Yleisimpiä aiheuttajia ovat polyuretaanituotteiden aineosana käytetyt di-isosyanaatit, joille voidaan altistua useissa erilaisissa töissä, kuten autonmaalauksessa, veneenrakennuksessa ja rakennusalalla.

Suomessa yleisimmät ammattiastman aiheuttajat ovat rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät altisteet, rehut ja jauhot, lehmän hilse, varastopölypunkit, muut eläin- ja kasviperäiset altisteet, isosyanaatit ja kampaamokemikaalit. Työterveyslaitoksella todettujen ammattiastmojen uusia tai ajankohtaisia aiheuttajia ovat esimerkiksi biologiset torjuntaeliöt kasvihuonetyöntekijöillä, luonnonhiusväriaineet (esimerkiksi henna ja indigo) sekä tattari ja muut gluteenittomat jauhot.

Ammattiastman ilmaantuvuus on Suomessa suurinta maanviljelijöillä ja eläintenhoitajilla, leipureilla, muilla elintarvikealan työntekijöillä, maalareilla, teollisuuden prosessin hoitajilla, kemian alan työntekijöillä. Taulukossa 1 «»2 on lueteltu tärkeimmät herkistymisen aiheuttaman ammattiastman riskialat ja niissä esiintyvät aiheuttajat. Altistumista voi kuitenkin tapahtua muillakin aloilla, ja työntekijöiden altistumisen arviointi perustuu aina heidän työtehtäviinsä ja työssä käytettyihin aineisiin.

Herkistymisen kautta syntyneen astman taudinkuva

Herkistymisen aiheuttamaa ammattiastmaa on syytä epäillä, kun työssä on altistumista astmaa aiheuttavalle tekijälle (taulukko 1 «»2) ja astma on alkanut tai aiemmin todettu astma on selvästi vaikeutunut kyseisessä työssä. Altistumisen alkamisesta oireiden alkuun on yleensä vähintään useiden viikkojen viive, jolloin herkistyminen kehittyy.

Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaisuus, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja rasituksen siedon huononeminen, jotka erityisesti sairauden alkuvaiheessa helpottavat vapaapäivinä tai pidempien vapaajaksojen aikana. Oireiden kestäessä pidempään erot työ- ja vapaapäivien välillä vähenevät. Oireet voivat liittyä tietynlaisiin työtehtäviin tai työssä käytettyihin aineisiin, mutta välttämättä niitä ei osata yhdistää näihin.

IgE-välitteisiin allergioihin liittyvässä ammattiastmassa esiintyy usein nuhaoireita, jotka edeltävät tai ilmenevät samanaikaisesti astmaoireiden kanssa. Lisäksi voi esiintyä kosketusnokkos-ihottumaa. Anafylaksia tai yleistynyt allerginen reaktio on mahdollinen, mutta hyvin harvinainen altistuttaessa pelkästään hengitysteiden kautta allergiaa aiheuttaville aineille työssä. Esimerkiksi vaikeassa kala- ja äyriäisallergiassa on riski saada yleistyneitä oireita liittyen raaka-aineiden käsittelyyn. Kokemuksemme mukaan tavallisempi on tilanne, jossa allergisoituminen on tapahtunut altistuttaessa hengitysteiden kautta ja samaa ainetta sisältävän tuotteen syöminen aiheuttaa anafylaksian. Tällaisia tapauksia on esiintynyt esimerkiksi tattarin, psylliumin ja kvinoan syömisen yhteydessä, sillä niiden allergeenisuus ei häviä kuumennettaessa. Epäiltäessä työperäistä anafylaksiaa on varmistettava välittömästi, ettei työntekijä altistu sen epäillylle aiheuttajalle.

Työterveyshuollon tehtävät ammattiastmojen tunnistamiseksi

Työterveyshuolloissa tehdään alku- ja määräaikaistarkastuksia työntekijöille, jotka altistuvat työssään merkittävästi hengitysteitse astmaa aiheuttaville tekijöille. Terveystarkastusten tavoitteena on vähentää työperäistä altistumista astmaa aiheuttaville aineille ja tunnistaa ammattiastmat varhain. Tarkastuksissa on keskeistä selvittää, esiintyykö työntekijällä ammattiastmaan tai -nuhaan sopivia oireita. Uusien suositusten mukaan spirometria ja allergiatutkimukset tehdään oireettomille vain harvoin.

Jos sairausvastaanotolla tai terveystarkastuksessa syntyy epäily herkistävien aineiden aiheuttamasta ammattiastmasta, on työterveyshuollon tehtävänä: 1) selvittää altistuminen herkistäville aineille, 2) suorittaa Käypä hoito -suosituksen mukaiset astman perusselvitykset ja 3) PEF työpaikkaseuranta (www.ttl.fi/PEF «https://www.ttl.fi/PEF»1). Noin viidesosalla ammattiastmaa sairastavista PEF-työpaikkaseuranta ei sovi ammattiastmaan. Spirometria bronkodilataatiokokeella ja PEF-vuorokausiseuranta eivät myöskään poissulje astmaa. Siten erikoissairaanhoidon tutkimukset voivat olla aiheellisia, vaikka astmaa ei ole todettu tai PEF-työpaikkaseuranta ei sovi ammattiastmaan. Ammattiastmaepäilyt lähetetään keuhkosairauksien tai työlääketieteen poliklinikalle, jossa voidaan tutkia kattavasti herkistyminen työpaikalla käytetyille aineille ja ohjata tarvittaessa potilas spesifeihin altistuskokeisiin. Epäiltäessä isosyanaattien, happoanhydridien tai entsyymien aiheuttamaa ammattiastmaa potilas voidaan lähettää suoraan Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteeseen.

Herkistymisen aiheuttaman ammattiastman hoito

Ammattiastman ennusteen kannalta on parasta, että potilas ei diagnoosin jälkeen enää altistu astmaa aiheuttaneelle tekijälle lainkaan. Astmaa hoidetaan ja seurataan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Tarvittaessa käynnistetään ammatillinen kuntoutus. Poikkeustapauksissa voi olla kuitenkin perusteltua tyytyä vähentämään merkittävästi altistumista astman aiheuttajalle. Erityisesti tällöin on tärkeää seurata potilasta säännöllisesti sekä työterveyshuollossa että keuhkosairauksien erikoislääkärin toimesta.

Lopuksi

Työperäisen altistumisen vähentäminen astman aiheuttajille on keskeisintä herkistymisen kautta syntyvän ammattiastman ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon on tärkeää käydä aktiivista vuoropuhelua työnantajan kanssa altistumisen vähentämiseksi. Sairausvastaanotoilla ja terveystarkastuksissa tunnistetaan oireilevat työtekijät ja käynnistetään jatkotutkimukset. Ammattiastmoja voi kehittyä uudentyyppisistä töistä tai jopa täysin uusien aineiden aiheuttamina. Suosittelemme konsultoimaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoita (konsultaatiopuhelin 030 4743300, ma–pe klo 9–14) tai laatimaan lähetteen jatkotutkimuksiin aina, kun epäily ammattiastmasta herää.