Työkyvyttömyyden ennustaminen kyselylomakkeilla

Työvoima ja työkyvyttömyys Suomessa lukuina

Suomen työvoima- ja työkyvyttömyystilastoja on kuvattu taulukossa «»1. Vuonna 2019 Suomessa oli 4,1 miljoonaa 15–74-vuotiasta kansalaista. Vuonna 2019 Kela maksoi sairauspäivärahakorvauksia yhteensä 3 829 miljoonaa euroa. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 0,3 miljoonaa henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 2 449 miljoonaa euroa vuonna 2019. Eläkkeensaajia oli 1,61 miljoonaa henkilöä (28 % väestöstä). Työkyvyttömyyseläkkeellä oli 0,2 miljoonaa henkilöä. Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että lääkärin laatima lausunto työkyvyttömyydestä on yksi kalleimmista päätöksistä niin yksittäisen työntekijän, yrityksen (työpaikan) kuin myös yhteiskunnan kannalta.

Työkyky

Työkyky ja työkyvyttömyys ovat käsitteinä moniulotteisia. Pelkästään Suomessa on käytössä kahdeksan työkyvyn käsitettä. Sairausperusteisen poissaolon rahallisen korvauksen näkökulmasta työkyky on käsitteenä lääketieteellis-juridinen: ensisijainen syy on lääkärin määrittämä, ja kussakin tilanteessa lainsäädännön perusteella arvioidaan työkyvyttömyyden rahallisen korvauksen perusteet. Väitöskirjatutkimuksessa lyhytaikaista ohimenevää työkyvyttömyyttä tarkasteltiin sairauspäivärahoina ja pitkäaikaista pysyvää työkyvyttömyyttä tarkasteltiin työkyvyttömyys-etuutena (kuntoutustuki, työkyvyttömyyseläke).

Työterveyshuolto palvelujärjestelmänä

Suomessa työterveyshuollossa toteutetaan vuosittain 1,4 miljoonaa terveystarkastusta ja 4,5 miljoonaa työterveyspainotteista sairausvastaanottoa. Suomalainen työterveyshuolto palvelujärjestelmänä on uniikki, joten kansainvälisesti väitöskirjan tuloksia tulee yleistää varovaisesti. Työterveyshuolto on työikäisten ja työssäkäyvien palvelujärjestelmä, joka kattaa 86 prosenttia palkansaajista. Suomessa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi toteutetaan myös työterveyspainotteista sairausvastaanottoa. Vain lakisääteisiä työterveyshuoltosopimuksia on noin 30 prosenttia, ja laajempia sairaanhoidon kattavia sopimuksia on 70 prosenttia.

Palvelujärjestelmän johtamisen näkökulmasta henkilöstön resursseja halutaan kohdentaa oikea-aikaisesti ja oikeille asiakasryhmille (kustannustehokkuus). Prosessien tehokkuus vähentää myös asiakkaan juoksuttamista luukulta toiselle, koska palvelun piiriin ohjaudutaan suoraan.

Validoitujen kyselylomakkeiden oletetaan parantavan työterveyshuollon laatua ja tuovan tehokkuutta palvelujärjestelmän prosesseihin, jolloin myös henkilöstöresurssien tarvelähtöinen kohdentaminen toteutuisi paremmin.

Terveystarkastus

Työterveyshuollon terveystarkastusten avulla voidaan ehkäistä työhön liittyviä sairauksia, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Terveystarkastuksen tavoitteita voi olla useita, jolloin yhden terveystarkastuksen aikana kohdennetaan työterveyshuollon ohjaus useaan eri tarpeeseen. Siten pyritään välttämään yksittäisen työntekijän juoksuttamista työterveyshuollossa useaan kertaan. Mutta aiheuttaako tämä sen, että työterveyshuollossa ei ole terveystarkastuksen tavoite ja tarkoitus kirkkaana mielessä?

Työterveyshuolloissa käytetään enenevässä määrin erilaisia seulovia kyselyjä osana suunnattuja terveystarkastuksia, jotta voitaisiin tunnistaa työkykyriskissä olevat työntekijät ja kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä oikea-aikaisesti tukien yksittäisten työntekijöiden tai ryhmätasolla työyhteisön työkykyä. Terveysperusteisten riskien seulonta tapahtuu tällöin nopeasti ja tehokkaasti. Näin terveystarkastuksessa käytetty aika voidaan kohdentaa työkykyriskeihin.

Hoitopolut ja kuntoutus

Työikäisten terveydenhuollon palvelujärjestelmä on pirstaleinen. Mikäli seulovilla kyselyillä huomataan työkyvyttömyyden riskitekijöitä, mietitään niiden hoidon lisäksi lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen keinoja työkyvyn parantamiseksi. Terveystarkastuksessa laaditaan työterveyssuunnitelma, johon määritellään työntekijän kanssa yhdessä motivoivan haastattelun menetelmin keinoja, joilla työkykyä ja työterveyttä pystytään parantamaan. Työntekijä tulee aktiivisesti ohjata kuntoutuksen palvelujen piiriin.

Lopuksi

Työkykyriskejä voidaan tunnistaa tehokkaasti kyselylomakkeilla. Työterveyshuollossa käytettyjen työkalujen tulee olla tieteellisesti tai kokemusperäisesti parhaita, tarkoituksenmukaisia ja luotettavia menetelmiä, jotta tiedämme, mitä mittaamme ja minkälaisia johtopäätöksiä kyseisellä tiedolla voimme tehdä. Kuten kaikessa seulonnassa myös työkykyriskien arvioinnissa tulee huomioida seulonnan eettisyys. Emme voi nostaa seulonnassa huolia, mikäli meillä ei ole tarjota ratkaisuja. Tämän vuoksi nyt on olennaisinta saada nimenomaan työikäisten hoitopolut valtakunnallisella tasolla kuntoon.

Seulovia terveyskyselyjä käytettäessä tulee tunnistaa myös voimavarat, ei pelkästään tuoda esille ongelmia. Vain siten työntekijä lähtee rakentamaan omaa tulevaisuuttaan työkykysuuntautuneesti.

Lopuksi haluan muistuttaa, että vaikka tunnemme työkyvyttömyyden riskitekijät, emme voi käyttää tätä tietoa syrjivänä perusteena sopivuuslausunnoissa. Emme ota työterveyshuollossa kantaa tulevaan yrityksen työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkaan, vaikka paineita tämän suuntaiseen toimintaan on olemassa. Terveystarkastuksen tavoite ja tarkoitus tulee aina olla kirkkaana mielessä, kun niitä ryhdytään tekemään.

Yhteenveto

Työkyvyttömyyden ehkäisy on merkittävä ratkaisu niin yksittäisen työntekijän kuin yhteiskunnankin kannalta. Työterveyshuollossa käytössä olevat kyselylomakkeet ennustavat luotettavasti työkyvyttömyyttä. Kyselylomakkeiden avulla pystytään ohjaamaan työterveyshuollon palvelujärjestelmän resursseja. Mutta ennen kaikkea niiden avulla yksittäinen työntekijä pyritään ohjaamaan oikea-aikaisesti tukitoimien piiriin.