Älä ohita vaan sano ääneen

Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1976 Lapualla pamahti. Patruunatehtaan räjähdyksessä neljäkymmentä työntekijää sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui. Yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa. Tämä työtapaturma oli yksi Suomen historian suurimmista rauhanajan onnettomuuksista.

Työsuojelu on onneksi sitten 1970-luvun kehittynyt valtavasti. Tilastokeskuksen mukaan 100 000 palkansaajaa kohden kuolemaan johtavia työpaikkatapaturmia oli 70-luvulla vuosittain yli kuusi ja 2010-luvulla alle kaksi. Yksinkertaistettuna: työturvallisuustoiminnan tavoite on, ettei kukaan sairastuisi tai vahingoittuisi työssään.

Me työterveyslääkärit osallistumme tähän toimintaan ohjenuoranamme työterveyshuoltolaki. Sen mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon tulee yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työyhteisön toimintaa.

Tämä lehti jaettiin myös Sinulle, hyvä muun erikoisalan kollega, koska työturvallisuus koskettaa meitä kaikkia! Kollega Miia Virta kirjoittaa lääkärien kokemasta työväkivallasta sivuilla 14–16. Mitä muuta kuuluu lääkärin työturvallisuuteen? Fyysisen turvallisuuden lisäksi työympäristön turvallisuudella on psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Kahvihuoneessakin voi tuntea olonsa turvattomaksi. Miten pitäisi suhtautua arvostetun kollegan, sen suuren persoonan vitseihin, jotka tekevät oman olon epämukavaksi ja loukkaavat läsnäolijoita tai heidän läheisiään? Pitäisikö olla puuttuja niuhon leiman saamisen uhalla, vai voisiko tällaisen vain ohittaa?

Vaikenemalla välttää sosiaalisia riskejä, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala blogissaan (ttl.fi, 30.10.2020). Hän kuvaa psykologista turvallisuutta jaettuna uskomuksena siitä, että ryhmässä voi ottaa riskejä ja olla oma itsensä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen voi kysyä kysymyksiä, nostaa esiin huolia, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman, että joutuu pelkäämään tulevansa nolatuksi. Työ kärsii hiljaisuudesta. "Olenko varma havainnoistani, onko ideani raakile? Tällaisia ajatuksia saattaa risteillä mielessä ennen kuin päätämme puhua", Yli-Kaitala kirjoittaa. Psykologinen turvallisuus lisää työtyytyväisyyttä ja toiminnan tehokkuutta. Havaintojen ääneen sanomista, kokemusten ja myös epäonnistumisen jakamista tulisi rohkaista ja arvostaa. Toisaalta tulee puuttua selkeisiin rikkomuksiin: "Pidä huoli, että sallitun käyttäytymisen rajat ovat kaikille selvät, tällöin puuttuminen ei heikennä turvallisuutta."

Työterveyslääkärinä on vapauttavaa mennä osaavan muun alan kollegan hoidettavaksi, kun on omia isoja tai pieniä terveyshuolia. Lääkäreillä on oikeus myös hyvin järjestettyyn työterveyshuoltoon. Tiedätkö, mistä omalle työterveyslääkärilleen voi puhua? Jos tuntuu, ettet jaksa töissä syystä tai toisesta. Jos sairastelet tai henkilökohtainen elämä on kriisissä. Jos ihmettelet, miten voisit toimia ja kenelle puhua, kun työpaikalla asiat ovat solmussa. Työterveyslääkärin heiniä on edistää työntekijöiden, myös työtä tekevien lääkäreiden terveyttä ja turvallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa!

Teini-ikäisten koripallojoukkueessa oman joukkueen säännöt, joihin kaikki pelaajat sitoutuvat, laaditaan yhdessä. Sallitun käyttäytymisen rajat ovat selkeät: "Suvaitsevaisuutta, parhaansa yrittämistä, muiden tsemppaamista ja kunnioittamista eikä syrjintää." Lista jatkuu muun muassa sillä, että yritetään tulla toimeen kaikkien kanssa, autetaan apua tarvitsevaa, moikataan kaikkia ja puhutaan toisille nätisti. Mitä näistä meidän työssä käyvien ei kannattaisi noudattaa? Jos näiltä nuorilta kysyisi, pitääkö puuttua vai voiko ohittaa, vastaus on selvä – ei voi ohittaa.

Tampereella 1.10.2021