Työterveyslääkäri

Lääkäreiden ammattitaudit

Työterveyslääkäri
2021;39(3):10-13
Kirsi Koskela ja Riitta Sauni

Lääkärikin voi sairastua ammattitautiin. Vuosina 2005–2018 lääkäreille kirjattiin yhteensä 159 ammattitautia ja niiden epäilyä, joista vahvistui ammattitaudiksi 43 tapausta. Lääkäreiden yleisin ammattitauti on allerginen kosketusihottuma.

Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaan ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti on aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle. Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta (769/2015) täsmentää työtapaturma- ja ammattitautilakia esittäen tyypillisiä ammattitaudin aiheuttavia altisteita ja niihin liittyviä sairauksia. Ammattitautina korvattava yläraajan jännetulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä mainitaan erikseen työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Psyykkiset sairaudet eivät kuulu ammattitautilainsäädännön piiriin, mutta posttraumaattinen stressireaktio voidaan korvata työtapaturmana.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjataan kaikki ilmoitetut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt. TPSR:n aineistossa vuosilta 2009–2016 terveys- ja sosiaalipalveluihin kirjattiin 25 prosenttia vahvistetuista ammatti-ihotautitapauksista. Vuosina 2005–2016 hoitohenkilöstöllä oli eniten allergisen kosketusihottuman tapauksia. Lateksin aiheuttamia pro-teiinikosketusihottumia tai kosketusurtikariaa todettiin hoitajilla 19 tapausta ja lääkäreillä 2 tapausta. Tanskalaisessa tutkimuksessa terveydenhuoltoalan työntekijöiden ammatti-ihotaudit kattoivat noin neljänneksen kaikista ammatti-ihotautitapauksista, eli tulokset olivat samansuuntaisia kuin mitä suomalaisessa rekisteriaineistossamme on todettu. Tuoreen katsauksen mukaan tavallisin lääkäreiden työperäinen ihotauti on allerginen kosketusihottuma, jonka yleisimmät aiheuttajat ovat desinfektioaineet ja suojakäsineet.

Säteilyn aiheuttaman kaihin riski on mahdollinen muun muassa toimenpideradiologiassa. Ortopedisissä leikkauksissa käytettyjen työkalujen melutaso voi olla jopa 90–95 desibeliä, joten ortopedin kumulatiivinen altistuminen melulle ilman kuulonsuojausta voi nousta merkittäväksi meluvamman riskitekijäksi.

Terveydenhuoltohenkilöstö, lääkärit mukaan lukien, altistuu monenlaisille biologisille tekijöille, joten erilaiset infektiotaudit ovat mahdollisia ammattitauteina. Lääkäreiden erilaisten työperäisten tuki- ja liikuntaelinkipujen on todettu liittyvän kirurgisiin aloihin. Lääkäreiden työperäisistä käden ja kyynärvarren rasitussairauksista on niukasti tutkimustietoa.

Lääkäreiden ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt TPSR:ssä

Lääkäreiden ammattitautiaineistoon poimittiin kaikki TPSR:ään kirjatut lääkäreiden ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuosilta 2005–2018.

Kuva «»1 esittää lääkäreiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset vuosittain ajanjaksolla 2005–2018. Vuosina 2005–2018 lääkäreille kirjattiin yhteensä 159 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli keskimäärin 11 tapausta vuosittain. Suurin osa lääkäreiden ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä oli hengitystiesairauksia tai niiden epäilyjä, joita aineistossa oli 62 tapausta. Näistä ammattiastmoja tai niiden epäilyjä oli 43 tapausta ja ammattinuhia tai niiden epäilyjä 7 tapausta. Seuraavaksi eniten oli ammatti-ihotauteja tai niiden epäilyjä, joita kirjattiin 57 tapausta. Infektiotauteja ja niiden epäilyjä oli 31 tapausta. Iho-infektioihin kuuluvat syyhytapaukset on laskettu mukaan tähän lukumäärään. Luku sisältää myös tapaukset, joille on kirjattu diagnoosi "Z20.1 Tuberkuloositartunnan mahdollisuus". Kaihia tai muuta silmäsairautta tai niiden epäilyjä oli 4 tapausta. Edellisten lisäksi yksittäisiä ammattitauti- tai ammattitautiepäilydiagnooseja oli 5 tapausta.

Tarkastelujaksolla lääkäreiden vahvistettuja ammattitauteja oli 43 tapausta eli keskimäärin 3 tapausta vuosittain. 15–64-vuotiaiden lääkäreiden lukumäärään (v. 2016) suhteutettuna tämä vastaa 1,7 tapausta 10 000 lääkäriä kohden vuosittain. Vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 42 vuotta (vaihteluväli 25–63 vuotta). Tapauksista 72 prosenttia kirjattiin naisille ja 28 prosenttia miehille.

Tarkastelujaksolla lääkäreiden vahvistetuista ammattitautitapauksista 65 prosentissa oli käytettävissä tarkempi toimialatieto. Sairaalassa toimiville kirjautui 20 tapausta ja terveyskeskuksiin 2 tapausta, yksityisille lääkäriasemille 2 tapausta ja muille tahoille 4 tapausta.

Tarkempi ammattinimike oli käytettävissä 81 prosentille tapauksista. Yleislääkäreille kirjattiin 22 tapausta, erikoislääkäreille 12 tapausta ja ylilääkäreille 1 tapaus.

Lääkäreiden vahvistettujen ammattitautien lukumäärät diagnooseittain on esitetty taulukossa 1 «»2. Lääkäreiden epäilyiksi jääneitä ammattitautitapauksia oli 116 tapausta eli noin 8 tapausta vuosittain (vaihteluväli 4–13 tapausta).

Kuva 1. Lääkäreiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset vuosina 2005–2018.

Lääkäreiden yleisin vahvistettu ammattitauti on allerginen kosketusihottuma

Yleisin lääkäreiden vahvistettu ammattitauti oli allerginen kosketusihottuma, joita todettiin tarkastelujaksolla 11 tapausta. Allergisen kosketusihottuman yleisin aiheuttajaryhmä oli kumit (7 tapausta). Terveydenhuoltoalalla kumikemikaalien aiheuttamat allergiset kosketusihottumat liittyvät tyypillisesti suojakäsineisiin. Yhteen tapaukseen oli merkitty altisteeksi ylätasolla suojakäsineet. Hartsien ja muovien sekä niiden johdannaisten, kuten myös synteettisten hartsien ja muovien, aiheuttamia allergisia kosketusihottumia todettiin molempia 1 tapaus. Formaldehydi oli altisteena yhdessä allergisen kosketus-ihottuman tapauksessa.

Proteiinikosketusihottumia tai kosketusurtikarioita todettiin 1 tapaus, joka liittyi luonnonkumikäsineisiin. Vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia kirjattiin 6 tapausta. Terveydenhuoltoalalla on monia ärsytyskosketusihottumaa aiheuttavia altisteita, kuten märkä työ, käsien desinfiointiaineiden käyttö ja käsineiden hautova vaikutus.

Kaikki lääkäreiden vahvistetut ammattiastmat olivat kosteusvaurioastmoja

Tarkastelujaksolla lääkäreiden ammattiastmoja vahvistettiin 3 tapausta ja kaikki nämä olivat niin sanottuja kosteusvaurioastmoja. Ammattiastmaepäilyiksi jääneitä tapauksia oli 40 tapausta. Näistä 35 tapausta liittyi työpaikan sisäilmaan. Formaldehydi tai muut kemialliset tekijät oli kirjattu altisteeksi 4 tapaukseen, ja yhden tapauksen altiste jäi epäselväksi.

Tarkastelujakson alkupuolella vahvistettiin yksi kosteusvaurioihin liittyvä ammattinuha. Ammattinuhaepäilyiksi jääneitä tapauksia oli 6, joista 4 tapausta liittyi sisäilmaan ja 2 tapausta työpaikan kemikaalialtisteisiin.

Syyhy ja tuberkuloosi olivat yleisimmät ammattitaudiksi vahvistetut infektiotaudit

Tarkastelujaksolla lääkäreiden syyhyjä vahvistettiin ammattitaudiksi 8 tapausta. Tuberkulooseja vahvistettiin 5 tapaus-

ta. Lisäksi vahvistettiin yksi tapaus diagnoosilla "Z20.1 Tuberkuloositartunnan mahdollisuus". Epäselväksi jää, onko tämäkin tapaus ollut lopulta tuberkuloosi-infektio. Ammattitautiepäilyiksi jäi kolme tuberkuloosia. Lisäksi ammattitautiepäilyiksi kirjautui 9 tapausta diagnooseja "Z20.1 Tuberkuloositartunnan mahdollisuus".

Myyräkuumetta, Clostridium difficilen aiheuttamaa ohut- ja paksusuolen tulehdusta, gastroenteriittiä ja Staphylococcus aureus -bakteerin kantajuutta vahvistettiin kutakin yksi tapaus tarkastelujakson aikana.

Ionisoivan säteilyn aiheuttama kaihi ammattitautina

Tarkastelujaksolla ammattitaudiksi vahvistettiin yksi röntgensäteilyn aiheuttama kaihi. Yksi ionisoivan säteilyn aiheuttamaksi epäilty kaihitapaus jäi ammattitautiepäilyiksi.

Lääkäreiden rasitussairauksia ei ole vahvistettu ammattitaudiksi

Lääkäreiden käden ja kyynärvarren rasitussairauksia ei vahvistettu lainkaan ammattitaudiksi tarkastelujakson aikana. Ammattitautiepäilyiksi jäi kolme tapausta: lateraalinen epikondyliitti, pitkäaikainen käden tai ranteen krepitoiva tenosynoviitti sekä muu nivelkalvon tai jännetupen tulehdus.

COVID-19 ammattitautina

COVID-19-infektio voidaan todeta ammattitaudiksi myös lääkärillä. Merkittävä osa COVID-19-ammattitautitapauksista on todettu terveydenhuollon työntekijöillä, mutta Tapaturmavakuutuskeskuksella on tällä hetkellä tiedossa vain alle kymmenen lääkäreillä vahvistettua COVID-19-ammattitautia. Lääkäreiden COVID-19-ammattitautisairastavuudesta saadaan tarkempaa tietoa myöhemmin TPSR:n julkaisemissa ammattitautitilastoissa.

Ovatko lääkäreiden ammattitaudit alidiagnosoituja?

On todennäköistä, että lääkäreiden ammattitaudeissa on alidiagnostiikkaa. Lääkärit eivät välttämättä hakeudu ammattitautitutkimuksiin, mikäli sairaus on suhteellisen helposti diagnosoitavissa ja hoidettavissa. Tutkimusten mukaan lääkärit monesti itsehoitivat sairauksiaan, mikä voi vaikuttaa lääkäreiden ammattitautien lukumäärään.

Lääkärinkin kannattaa hakeutua ammattitautitutkimuksiin, mikäli epäilee työperäistä oiretta tai sairautta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta maksetaan perustellun ammattitautiepäilyn vuoksi tehtävät tutkimukset, vaikka lopulta ei ammattitautia todettaisikaan. Ammattitautidiagnoosin myötä maksettavat etuudet ovat parempia kuin muiden sairauksien kohdalla (sairauspäivärahakorvaus, lääkekorvaus jne.), joiden merkitys kasvaa, mikäli sairaus vaikuttaa työkykyyn pidempiaikaisesti. Ammattitautitutkimuksilla ja mahdollisella ammattitautidiagnoosilla on myös työsuojelullinen puoli, sillä monesti ammattitautitutkimukset vauhdittavat myös työolosuhteiden ja työtapojen uudelleen arviointia ja kehittämistä.

Kirsi Koskela
LL, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri
ylilääkäri, työterveyshuoltoyksikkö, Työterveyslaitos
työterveyshuollon kliininen opettaja, Tampereen yliopisto
kirsi.koskela@ttl.fi
Riitta Sauni
LT, työterveyshuollon professori
Tampereen yliopisto
riitta.sauni@tuni.fi

Kirjallisuutta

  1. Aalto-Korte K, Koskela K, Pesonen M. 12-year data on dermatologic cases in the Finnish Register of Occupational Diseases I: Distribution of different diagnoses and main causes of allergic contact dermatitis. Contact Dermatitis. 2020 Jun;82(6):337-342. doi: 10.1111/cod.13488.
  2. Aalto-Korte K, Koskela K, Pesonen M. 12-year data on skin diseases in the Finnish Register of Occupational Diseases II: Risk occupations with special reference to allergic contact dermatitis. Contact Dermatitis. 2020 Jun;82(6):343-349. doi: 10.1111/cod.13510.
  3. Pesonen M, Koskela K, Aalto-Korte K. Contact urticaria and protein contact dermatitis in the Finnish Register of Occupational Diseases in a period of 12 years. Contact Dermatitis. 2020 Jul;83(1):1-7. doi: 10.1111/cod.13547. Epub 2020 Apr 29.
  4. Korfitsen Carøe T, Ebbehøj N, Agner T. A survey of exposures related to recognized occupational contact dermatitis in Denmark in 2010. Contact Dermatitis. 2014 Jan;70(1):56-62. doi: 10.1111/cod.12134.
  5. Henning MAS, Jemec GB, Ibler KS. Occupational Skin Disease in Physicians: A Review of the Literature. Ann Work Expo Health. 2021 Jan 14;65(1):11-25. doi: 10.1093/annweh/wxaa091.
  6. Seals KF, Lee EW, Cagnon CH, Al-Hakim RA ym. Radiation-Induced Cataractogenesis: A Critical Literature Review for the Interventional Radiologist. Cardiovasc Intervent Radiol. 2016 Feb;39(2):151-60.
  7. Siverdeen Z, Ali A, Lakdawala AS, McKay C. Exposure to noise in orthopaedic theatres–do we need protection? Int J Clin Pract. 2008 Nov;62(11):1720-2. doi: 10.1111/j.1742-1241.2007.01689.x.
  8. Vijendren A, Yung M, Sanchez J. Occupational health issues amongst UK doctors: a literature review. Occup Med (Lond). 2015 Oct;65(7):519-28.
  9. Töyry S. Burnout and Self-reported Health among Finnish Physicians. Doctoral dissertation. Department of Public Health and General Practice. University of Kuopio. 2005.