Työterveyslääkäri

Lääkäri väkivallan kohteena

Työterveyslääkäri
2021;39(3):14-16
Miia Virta

Monet lääkärit ovat kohdanneet työssä heihin itseensä kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa potilaiden, omaisten, työkavereiden tai esimiesten toimesta. Lääkäriliitto on tehnyt ohjeet väkivallan uhriksi joutuneille lääkäreille, heitä hoitaville kollegoille sekä esimiehille, jotta kukaan väkivaltaa kohdannut lääkäri ei jäisi kokemuksensa kanssa yksin ja saisi tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti.

Lääkärin työssä kokema väkivalta voi olla henkistä tai fyysistä, kuten sanallista uhkailua, kiusaamista, terä- tai ampuma-aseella uhkaamista, lyömistä, potkimista tai aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutumista. Joskus potilaiden tai omaisten uhkailu voi kohdistua myös lääkärin läheisiin. Lääkärit eivät ole suojassa myöskään seksuaaliselta häirinnältä, jolla tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. Seksuaalinen häirintä kohdistuu tutkimusten mukaan niin nais- kuin mieslääkäreihin.

Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksen mukaan fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa kokevat eniten nuoret, alle 35-vuotiaat lääkärit, joista 20 prosenttia kertoi kohdanneensa tällaisia tilanteita kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Kaikkien vastanneiden osalta luku oli 13 prosenttia. Henkistä väkivaltaa tai kiusaamista oli puolestaan viimeisen vuoden aikana kokenut noin 10 prosenttia vastaajista. Väkivallan kohteeksi voi joutua missä tahansa terveydenhuollon yksikössä, mutta riski on suurin päivystyksessä, psykiatrialla sekä geriatrisia potilaita hoidettaessa. Kyselyyn vastanneista lastenpsykiatreista kolmannes raportoi kohdanneensa väkivallan uhkaa viimeisen 12 kuukauden aikana, ja heistä puolet oli joutunut väkivallan uhriksi. Muut sote-alan ammattilaiset kohtaavat väkivaltaa lääkäreitä enemmän, joten se ei ole mitenkään marginaalinen ilmiö terveydenhuollossa.

Väkivallan uhriksi joutunut lääkäri jää helposti yksin häveten tapahtunutta ja oireitaan. Näin ei tarvitsisi olla. Avoin keskustelu ja tilanteiden raportointi parantaa kaikkien työturvallisuutta. Lääkäriliitto haluaa tukea jäseniään myös näissä vaikeissa tilanteissa, minkä vuoksi vuonna 2018 tehtiin Lääkäri väkivallan tai vainon kohteena -ohjeistus, johon on kerätty neuvoja väkivallan kohteeksi joutuneille lääkäreille, esimiehille ja työterveyshuollossa väkivaltaa kohdanneita kollegoita hoitaville lääkäreille. Ohjeistus löytyy Lääkäriliiton nettisivuilta, kannattaa käydä tutustumassa!

Työnantaja vastaa työturvallisuudesta

Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy on helpompaa kuin jälkihoito. Tämän vuoksi työnantajan vastuulla olevan työsuojelun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Työturvallisuuslain mukaan työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Jokaisen työntekijän vastuulla on ilmoittaa esimiehelle, jos huomaa työturvallisuutta uhkaavia asioita, jotta niihin voidaan puuttua.

Sairaita ihmisiä hoidettaessa ei todennäköisesti koskaan päästä tilanteeseen, jossa väkivalta ja sen uhka pystytään täysin estämään. Työnantajan työsuojeluvastuuseen kuuluukin myös väkivaltatilanteiden jälkihoito. Työnantajan on laadittava menettelyohjeet, joissa kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan sekä toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Löytyykö sinun työpaikastasi tällaiset ohjeet?

Miten toimia väkivallan jälkeen?

Yleensä väkivaltatilanne tai seksuaalinen häirintä tapahtuu yllättäen, ja sen jälkeen olo voi olla sekava tai hämmentynyt. Lääkäriliiton ohjeisiin on koottu käytännönläheisiä neuvoja, joiden avulla lääkäri pääsee eteenpäin tällaisen tilanteen jälkeen. Ohjeiden tarkoitus on myös varmistaa, että uhriksi joutuneen lääkärin omat oikeudet toteutuvat.

Tärkein asia on se, että yksin ei tarvitse selvitä. Tapahtunutta ei tarvitse hävetä ja apua on oikeus saada. Fyysiset vammat hoidetaan tarvittaessa päivystyksessä. Psyykkinen vointi pitää myös tarvittaessa arvioida päivystyksellisesti. Harva pystyy jatkamaan työvuoroaan jouduttuaan esimerkiksi tapon yrityksen kohteeksi. Esimiehellä on vastuu siitä, että alentuneella työkyvyllä ei työskennellä, minkä vuoksi tapahtumasta pitää ilmoittaa myös hänelle välittömästi ainakin fyysisen väkivallan jälkeen.

Haittatapahtumailmoitus pitää aina tehdä. Se on tärkeää niin omaa kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuutta ajatellen. Toiminta ei kehity, jos ongelmista ei kerrota. Hoitajat ovat monissa paikoissa jo sisäistäneet ilmoituksen hyödyt, mutta lääkärit tekevät ilmoituksia edelleen vain harvoin.

Työterveydessä kannattaa käydä viimeistään seuraavana arkipäivänä, jotta tapahtumat sekä fyysiset ja psyykkiset vammat kirjataan tarkasti ja jatkohoito suunnitellaan. Jos yhteistyö ei jostain syystä työterveyden kanssa onnistu, apua saa myös Lääkäriliiton luottamuslääkäreiltä «https://www.laakariliitto.fi/palvelut/tyohyvinvointi/luottamuslaakarit/»1.

Esimies tekee ilmoituksen työtapaturmasta vakuutusyhtiöön, mutta uhrin pitää yleensä itse hakea vakuutusyhtiöstä korvausta tapahtumaan liittyneistä sairaanhoitokuluista.

Työnantaja on velvollinen antamaan tai hankkimaan yleistä oikeudellista neuvontaa koskien lääkärin oikeusturvaa ja rikosilmoituksen tekoa. Myös Lääkäriliiton lakimieheltä saa tarvittaessa neuvoja ja ohjausta (https://www.laakariliitto.fi/palvelut/neuvontapalvelut/lakimiesneuvonta/). Mahdolliseen poliisikuulusteluun kannattaa valmistautua hyvin myös uhrin tai todistajan roolissa.

Esimies avainasemassa

Esimiehellä on ensisijaisen tärkeä rooli väkivaltatilanteen jälkihoidossa, ja hänen tulee olla tietoinen omasta vastuustaan. Esimies ei saa vähätellä lääkärin tai kenenkään muun tilanteessa olleen kokemusta. Esimiehen tulee huolehtia tilanteen jälkihoito koko työryhmälle sekä huolehtia työpisteen työturvallisuuden kehittämisestä. Lisäksi hänen tulee huolehtia ilmoituksesta vakuutusyhtiöön 10 päivän sisällä tapaturmasta sekä keskustella rikoksen uhriksi joutuneen lääkärin kanssa rikosilmoituksen teosta tai hoitaa nämä asiat eteenpäin esimerkiksi työpaikan lakimiehen tehtäviksi työpaikan toimintaohjeiden mukaisesti.

Poliisi ja rikosilmoitus

Tilanteista, joihin liittyy fyysistä satuttamista, tulee aina soittaa heti hätänumeroon. Poliisi arvioi, kuinka edetään. Joskus poliisi tulee työpisteeseen selvittämään tapahtumien kulkua, joskus tehdään vain kirjallinen rikosilmoitus. Salassapitovelvollisuus ei estä yhteydenottoa poliisiin. Tekijän henkilöllisyyden saa kertoa, mutta terveystietoja ei. Työnantajalla on velvollisuus juridisen avun antamiseen tai hankkimiseen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Tarvittaessa Lääkäriliiton lakimiehiltä voi kysyä neuvoa, jos juridisen avun saamisessa on ongelmia.

Lakitermit ja rikosnimikkeet ovat lääkäreille vieraita, minkä vuoksi niitä kirjattiin melko laajasti Lääkäriliiton ohjeisiin. Nostan esiin lievän pahoinpitelyn, jonka kohteeksi joutuminen on virallisen syytteen alainen rikos silloin, kun se kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Laiton uhkaus (esimerkiksi "mä tapan sut") on tulossa myös virallisen syytteen alaiseksi lähiaikoina. Lääkäriliiton ohjeet päivitetään, kun lakiuudistus tulee voimaan.

Työterveyshuollon tärkeä rooli

Dokumentoinnin tärkeyttä väkivaltatilanteiden jälkeen ei voi liikaa korostaa, koska väkivallan uhrin oikeusturva nojaa usein kirjauksiin. Fyysiset vammat hoidettaneen yleensä hyvin, mutta psyykkisten oireiden osalta tilanne saattaa olla haasteellisempi. Resilienssi vaihtelee ihmisten välillä, eikä se korreloi lääkärin ammatilliseen osaamiseen. Huippuammattilainenkin voi tappoyrityksen jälkeen oireilla psyykkisesti voimakkaasti ja pitkään, mutta oireiden myöntäminen ja avun vastaanottaminen saattaa olla vaikeaa uuvuttaen väkivallan kohteeksi joutuneen. Pahimmillaan lääkäri menettää työkykynsä ja terveytensä, jos ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Toisaalta osa ihmisistä toipuu nopeasti oman lähipiirinsä tuella hyvinkin traumaattisista tilanteista.

Yhteenvetona Lääkäriliiton ohjeissa todetaan, että väkivallan uhriksi joutuneen kollegan kunnioitus, kuuntelu, asianmukaiset sairaskertomusmerkinnät sekä oikea-aikainen psyykkinen tuki ja hoito ovat keskeisiä. Jos työterveyden yksikössä ei ole osaamista psyykkisten traumojen hoidosta, lähete psykiatrin arvioon kannattaa tehdä herkästi. Työyhteisön hoidon tarpeen arviointi sekä työturvallisuuden kehittämiseen osallistuminen kuuluvat myös työterveyden tehtäviin.

Turvallisia työpäiviä!

Miia Virta
LT, lastentautien erikoislääkäri
Järjestöpäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
miia.virta@fimnet.fi

Kirjallisuutta

  1. Lääkäreiden työolot ja terveys 2019. «https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/200212laakarin_tyoolot_ja_terveys_2019_ennakko.pdf»2
  2. Keränen T. Väkivallan uhka on yhä läsnä. Lääkärilehti 2020 (21): 1277–79.
  3. Lääkäriliitto. Lääkäri väkivallan tai vainon kohteena. Lääkäriliiton väkivaltatyöryhmä - loppuraportti. «https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/laakariliiton_vakivaltatyoryhma_loppuraportti_180921.pdf»3