Poimintoja muualta
Maailmanlaajuinen pandemia pakotti meidät digiloikkaan. Digi- ja väestötietovirasto listaa kaikkien alojen työntekijöille tärkeimmät viisi digitaitoa:
- Taito valita kullekin sisällölle sopiva työväline. Työntekijänä ei voi vain käyttää järjestelmää ymmärtämättä, mihin se liittyy.
- Digiturvallisuuteen liittyvät taidot sisältäen omien ja työnantajan tietojen ja laitteiden turvaamisen ja turvallisen käytön.
- Tiedonhakutaidot, koska erityisesti asiantuntijatyössä on tärkeää löytää oman alan kannalta relevanttia ja ajankohtaista tietoa luotettavista lähteistä. Ajankohtaisen keskustelun seuraaminen somessa on myös työelämässä arvostettu taito.
- Medialukutaito ja lähdekritiikki – tahallaan tai tahattomasti levitetty virheellinen tieto ja huijaukset ovat netissä erittäin yleisiä.
- Kyky hallita teknostressiä ja olla avoin muutoksen edessä. Digitaaliset työntekotavat eivät välttämättä kuormita, mutta digityön kuormittavuutta lisäävät työn huono suunnittelu, sähköisten kanavien ja välineiden paljous sekä riittämätön perehdytys.
STT 2.9.2021
"Vaikka ravinnossa, vedessä ja ilmassa voi olla monia syöpävaarallisia aineita, tärkeimpiin syöpäriskiä lisääviin altisteisiin kuuluvat elintapakarsinogeenit tupakka ja etanoli", muistuttavat Kirsi Vähäkangas, Maija Pesonen ja Matti Viluksela Duodecim-lehdessä ja jatkavat: "Paras keino syövän ehkäisyyn onkin tupakoimattomuus". On tärkeä muistaa, että tupakka ja alkoholi lisäävät toistensa ja muidenkin karsinogeenien vaikutusta. Lisätutkimuksia vaativia altisteita ovat "hormonihäiriköt" ja ilmansaasteet. Ympäristötekijöiden aiheuttaman syöpäriskin arvioinnissa pitää huomioida myös altistumisen laatu ja määrä, kirjoittajat huomauttavat.
Ympäristön kemikaalit ja syöpäriski. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021;137(16):1639-45.
Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden professori Anu Sivunen väittää, että tavoitettavuus ja työpuhelu illalla saattaa jopa parantaa hyvinvointia. Hänen mielestään arkea ei kannata jakaa liian tiukasti työ- ja vapaa-aikaan. "Tutkimuksessamme oleellista oli autonomian kokemus. Työajan ulkopuolella seurattavien sähköpostien ja puheluiden tulee olla itse valittuja – tavoitettavuudella tarkoitetaan työkollegoihin yhteydessä olemista ja työasioiden seuraamista mobiililaitteiden kautta, ei siis vaikkapa työraportin kirjoittamista", Sivunen selventää.
Helsingin Sanomat 8.9.2021
Oululainen mobiilipelitalo Fingersoft kokeilee työajan lyhentämisen vaikutusta työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Kokeilu lähtee ajatuksesta, että tuottavuus ei laske samassa suhteessa työajan kanssa. Työntekijät voivat lyhentää työviikkonsa 80-prosenttiseksi, tehdä neljä täyttä työpäivää viikossa tai kuusi tuntia viitenä päivänä. Palkka putoaa vain 10 prosenttia. "Uskomme vahvasti, että etenkin luovalla alalla työskentelevillä ihmisillä lisääntynyt aika palautumiseen lisää työn suhteellista arvoa ja ennaltaehkäisee uupumusta", sanoo Fingersoftin toimitusjohtaja Jaakko Kylmäoja tiedotteessa.
Talouselämä 8.9.2021
Ilta-Sanomat nostaa esille JAMA Neurology -lehdessä julkaistuja tuloksia, että varhainen, alle 65-vuotiaana alkava dementia voi koskettaa arvioitua useampaa. Ilta-Sanomat ohjeistaa lukijoitaan: "Jos oma tai läheisen käyttäytyminen huolestuttaa tai haittaa arkielämää, kannattaa kääntyä ter-veydenhuollon puoleen. Muutokset käyttäytymisessä tai muistissa eivät kuitenkaan läheskään aina tarkoita muistisairautta. Työstressi, työuupumus tai uniongelmat koettelevat myös muistia ja keskittymiskykyä."
Ilta-Sanomat 18.8.2021
"Oletko menestynyt elämässä? Oletko esimerkiksi hyvin pärjännyt laulaja, lääkäri tai jalkapalloilija? Jos olet, kuinka suuri osa menestyksestäsi on mielestäsi omaa ansiotasi? 90 prosenttia? Vähintään puolet?" Yksi teknologiayhtiö Woltin perustajista, Juhani Mykkänen, väittää, että se olisi ehkä noin 10 prosenttia. Hänen mukaansa ilmeisin syy tälle on, että ihmiset saavat syntyessään eri valmiudet pärjätä. "Geenit ohjaavat, missä asioissa ihminen voi ylipäänsä tulla huippuhyväksi", Mykkänen sanoo. Hänen mukaansa kova työ, jota pidetään yleensä ratkaisevana omassa menestymisessä, ei ole itsenäinen vaan johdannainen osa yhtälöä. Kovan työn tekeminen on helpompaa sille suotuisassa ympäristössä.
Juhani Mykkänen, HS Visio 4.9.2021
