Työkyvyn puolesta – TYKYTUO-ESR-hanke ohjautumisen ja yhteistyön kehittäjänä

Ensimmäinen osio – potilasohjaus ja varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Ensimmäinen osio jakautuu kolmeen eri terveydenhuollon osa-alueeseen keskittyvään kokonaisuuteen: perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja työterveyshuoltoon. Tavoitteena on vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistää potilaiden ohjautumista työkyvyn tuen palveluihin.

Perusterveydenhuolto

Vuoden 2020 lopulla aloitettiin Parkanon ja Mänttä-Vilppulan perusterveydenhuollossa kaikkia työikäisiä potilaita koskeva interventio. Paikkakuntien terveyskeskuksissa otettiin käyttöön uusi sairauskertomuksen merkintäkäytäntö sekä Lähi-TOIKE-palvelu. Merkintäkäytännön myötä lääkäreiden ja hoitajien tulee vastaanottotilanteessa arvioida, liittyykö käynti tai sen syy potilaan työhön tai onko potilaalla työkyvyn tuen tarvetta. Lähi-TOIKE:lla puolestaan tarkoitetaan työkykykoordinaattoreiden osana perusterveydenhuollon toimintaa toteuttamaa potilasohjausta ja palveluntarpeen arviointia niiden osalta, joilla ei ole työterveyshuollon palveluja käytettävissään. Intervention tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollossa asioivien työterveyshuollon potilaiden ohjautumista työterveyshuoltoon ja vastaavasti tarjota ilman työterveyshuoltoa oleville henkilöille työkykykoordinaattorin palvelu, josta heitä voidaan ohjata sopiviin työkykyä tukeviin terveys-, sosiaali- tai kuntoutuspalveluihin.

Lääkärien ja hoitajien työkykykoordinaattorin kanssa tekemällä yhteistyöllä pyritään vähentämään perusterveydenhuollon kuormitusta niiden potilaiden osalta, jotka ovat työterveyshuollon piirissä, kun nämä potilaat ohjataan systemaattisesti käyttämään oman työterveyshuoltonsa palveluita. Lisäksi Lähi-TOIKE-palvelulla vastataan ilman työterveyshuoltoa olevien henkilöiden työkyvyn tuen palveluiden tarpeeseen, ja täten pystytään aikaisempaa paremmin kohdentamaan palveluita.

Erikoissairaanhoito

Tampereen yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikalla aloitettiin vuoden 2021 alussa pilotti, jonka tavoitteena on edistää potilaiden ohjautumista työterveyshuoltoon, kun työkyvyn tuen toimenpiteiden tarve havaitaan. Aikaisempaa systemaattisemmalla ohjaamisella työterveyshuoltoon vahvistetaan erikoissairaanhoidon työn keskittymistä toimintakykyyn, kun työhönpaluusuunnitelman laatiminen sekä sairauslomien keston arvioiminen keskittyvät työterveyshuollolle. Etuna työterveyshuollossa tehtävässä sairauspoissaolon keston arvioinnissa on työterveyshuollon suora yhteys työnantajiin sekä potilaan työnkuvan tuntemus.

Ohjautuminen erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon tapahtuu niin, että Pihlajalinnan työterveyshuollon potilaat ohjataan työterveyshuoltoonsa riippumatta siitä, mikä taho on lähettänyt hänet fysiatrian poliklinikalle. Käytännössä tämä toteutetaan hoitopalautteella, joka kohdistetaan työterveyshuollossa asiakasta hoitavalle tiimille, jonka tehtävänä on arvioida asiakkaan jatkotoimenpiteiden tarve. Myös potilas hyötyy yhteistyöstä, kun työhön ja työkykyyn liittyvien palveluiden ja suunnitelmien toteuttaminen on yhden toimijan vastuulla, vaikka hoito erikoissairaanhoidossa edelleen jatkuisi. Lisäksi työnantajan on mahdollista osallistua työhön paluun suunnitteluun. Pilotin on mahdollista laajentua koskemaan kaikkia työterveyshuollon palvelun tuottajia Pirkanmaan alueella.

Työterveyshuolto

Vuoden 2021 aikana otetaan Pihlajalinnassa käyttöön potilastietojärjestelmän laajennus, joka tunnistaa potilaat, joiden sairauspoissaolot pitkittyvät tai niiden määrä lisääntyy. Uudistus tavoittelee aikaisempaa kattavampaa työkyvyn seurantaa, jolloin minimoidaan hoito- tai seurantaketjujen katkeamiset.

Tampereen yliopisto toteuttaa vaikutusten arvioinnin tekemällä potilaiden sairauspoissaolojen kestoa, palveluiden käyttöä sekä potilaiden työhön paluuta koskevan arviointitutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa potilastietojärjestelmän uuden ominaisuuden vaikutusta työkyvyn tuen palveluihin ohjaamiseen, palveluiden käyttöön ja työhön paluuseen. Potilasnäkökulmaa kartoitetaan haastattelemalla uuden työkalun myötä työkyvyn tuen palveluihin ohjautuvia potilaita. Lisäksi osiossa tehdään koulutusinterventio, jossa kohdepaikkakuntien työterveyshuollossa työskentelevät yleislääkärit koulutetaan tunnistamaan työkyvyn tuen tarve. Koulutusintervention vaikuttavuutta arvioidaan toimipaikkakohtaisten, työkyvyn tuen ohjauksissa tapahtuvien muutosten perusteella.

Toinen osio – vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä

Hankkeen toisessa osiossa tutkitaan ja kehitetään työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Tietoa työterveysyhteistyöstä ja työkykyjohtamisesta tuotetaan työpaikoille ja työterveyshuolloille suunnatuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Työterveysyhteistyötä kehitetään työpaikkojen tarpeista lähtien yhdessä työpaikan ja heidän työterveyshuoltonsa kanssa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat tukena ja ohjaajina työterveysyhteistyön kehittämisprosessissa, tästä kehittämistyöstä syntyneet hyvät käytännöt jaetaan kaikkien saataville (www.ttl.fi/tyoterveysyhteistyon-hyvat-kaytannot). Tutkitusta tiedosta ja kehittämistyöstä koostuva tiedonhallintamalli tukee työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä työkyvyn tukeen liittyvässä tiedolla johtamisessa.

Hankkeessa panostetaan työterveysyhteistyön johtamiseen osana työkykyjohtamista. Jotta työterveysyhteistyö on vaikuttavaa, tarvitaan yhteistyötä ja työkyvyn tukea sekä sen johtamista myös työpaikan sisällä. Hankkeessa koostetaan malli työpaikoille työterveysyhteistyön suunnitelmalliseen ja osallistavaan johtamiseen. Lisäksi hankkeessa kehitetään ratkaisuja työterveyshuollon osaamiseen, rakenteisiin ja työkaluihin, jotta se voisi toimia työterveysyhteistyössä vaikuttavasti.

Osion tuloksena koostetaan kaikkien saataville verkkoon työterveysyhteistyön malli. Se pitää sisällään toimivia käytäntöjä työterveysyhteistyöhön, työkykyjohtamisen mallin työpaikoille, asiakaslähtöisiä työkaluja työterveyshuolloille ja tiedonhallintamallin työkyvyn tukeen. Hankkeessa tuotetaan myös opas työterveysyhteistyön kehittämiseen ja työterveysyhteistyön vaikuttavuusindikaattorit.

Kolmas osio – yhteistyön geneerinen malli asiantuntijapaneelia hyödyntäen

Hankkeessa kehitetään työterveyshuoltoa suhteessa työelämään ja muuhun terveydenhuoltoon sekä osana työelämän tukiverkostoa. Lopputuotteena hankkeesta tuotetaan kaikkien hanketoimijoiden kanssa yhteistyössä malli, joka edistää työterveyshuollon tarjoamien työkyvyn tukitoimien hyödyntämistä ja niihin ohjaamista kaikilla terveydenhuollon sektoreilla sekä tukee työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Malli ja sen sisältämät konkreettiset välineet tulevat kaikkien työpaikkojen ja terveydenhuollon ammattilaisten saataville ja vapaasti käytettäväksi.