TYÖOTE-toimintamalli tuo työterveyshuollon työkykyosaamisen koko terveydenhuollon palvelujärjestelmän käyttöön

TYÖOTE-toimintamallin tausta on Keski-Suomessa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on kehitetty aiemmissa OTE7- ja TYÖKE -hankkeissa jo vuosien ajan työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä. TYÖOTE jatkaa näissä hankkeissa tehtyä, vaikuttavaksi osoitettua työtä.

Suomessa sairauspoissaolot ovat usein melko pitkiä, ja työkyvyttömyyden kustannusvaikutukset yhteiskunnassamme ovat huomattavat. Leikkauksien ja toimenpiteiden jälkeen erikoissairaanhoidossa on usein vakiintunut tapa kirjoittaa pitkä sairauspoissaolo, eikä sairauspoissaoloa kirjoitettaessa useinkaan arvioida yksilöllisesti toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Sairaalalääkäri ei yleensä tarkemmin tunne potilaan työnkuvaa, saati sitten mahdollisuuksia muokata työtä vastaamaan toipuvan potilaan toimintakykyä. Keski-Suomessa näihin haasteisiin on vastattu rakentamalla toimintamalli systemaattiseen yhteistyöhön sairaalan, terveyskeskuksen ja työterveyshuollon välillä.

Kun erikoissairaanhoidossa oleva työterveyshuollon asiakas tarvitsee työkyvyn tukitoimia, tai sairauspoissaolon kyseessä ollessa työhön paluun suunnitelmaa, potilaasta tehdään lähete omaan työterveyshuoltoon. Tavoitteena on, että ohjaus työterveyshuoltoon voidaan tehdä sähköisellä lähetteellä potilastietojärjestelmien välillä. Työterveyshuollossa on nimetty henkilö, joka tarkistaa sairaalasta tulleet lähetteet 1–2 päivän välein ja informoi asiasta potilaan työnantajalle nimettyä työterveyshoitajaa. Oma työterveyshoitaja toimii case managerina, kopinottajana varmistaen, että potilaan hoito- ja kuntoutusketju jatkuu saumattomasti työterveyshuollossa. Case manager ottaa yhteyttä potilaaseen ja huolehtii, että hänelle on varattu tai varataan aika työkykyarvioon omalle työterveyslääkärille. Tarvittaessa potilas ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin vastaanotolle, järjestetään työterveysneuvottelu yhdessä työnantajan ja potilaan kanssa, tai käydään työpaikalla seuraamassa työntekoa.

Työterveyshuollon ammattilaiset vastaavat työntekijän yksilöllisen työkykysuunnitelman, työkyvyn tukitoimien ja työhön paluun järjestämisestä. Tarvittaessa potilas ohjataan lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Oleellista on, että yksilöllisesti suunnitellut työkyvyn tukitoimet aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toimintakyky ja työnkuva huomioiden. TYÖOTE-toimintamallin prosessi on kuvattuna kuvassa 1 «»1.

– TYÖOTE-toimintamalli on tuonut kaivatun muutoksen sairauspoissaolojen kirjoittamiseen, ja uusi toimintatapa on otettu ortopedian piirissä innostuneesti vastaan, toteaa selkäortopedi Liisa Pekkanen Keski-Suomen keskussairaalasta.

Pekkanen kannattaa vahvasti uuden toimintamallin levittämistä koko Suomeen.

Aiemmin ortopedien kirjoittamat sairauspoissaolot ovat olleet aika epäyhtenäisiä. Sairauspoissaolon pituuteen on voinut vaikuttaa esimerkiksi ortopedin oma tottumus tai vaikkapa poliklinikan kontrollikäytännöt. Leikkaavan kirurgin tehtävänä on määritellä leikkauksen aiheuttama rajoitusten tarve. Työhön paluun arviointi on paljon laajempi kokonaisuus, eikä sen arviointiin ole ortopedilla riittäviä taustatietoja tai kokemusta, Pekkanen kertoo.

Kuva 1. Prosessi TYÖOTE-toimintamallissa.

TYÖOTE-hanke levittää toimintamallin koko Suomeen

TYÖOTE-hankkeessa Työterveyslaitos levittää yllä kuvatun toimintamallin kaikkiin sairaanhoitopiireihin kolmen hankevuoden aikana. Alkuvuoden 2021 aikana Keski-Suomen lisäksi kahdeksan sairaanhoitopiiriä lähti hankkeeseen mukaan.

Hankkeen onnistumiseksi on tärkeää, että sairaanhoitopiirit ja alueen työterveyshuollot ovat sitoutuneet toimintaan. Sairaanhoitopiirit resursoivat hankkeeseen TYÖOTE-koordinaattorin. Hän toimii yhdyshenkilönä eri toimijoiden välillä, koordinoi kokouksia ja toimii aktiivisena viestijänä sairaalan sisällä. Alueen työterveyshuollot nimeävät työterveyshuollon edustajan mukaan suunnittelemaan TYÖOTE-toimintamallia. Työterveyslaitoksen alueelliset kehittäjät tukevat toimintaa.

TYÖOTE-toimintamalli on geneerinen ja sopii erilaisiin sote-järjestelmiin riippumatta alueellisesta palvelurakenteesta. Malli on sovitettavissa myös uuteen sote-järjestelmään. Paikalliset lähtökohdat ja eri organisaatioiden työntekijöiden näkemykset huomioidaan aina toimintamallin rakentamisessa. Oleellista on, että julkisen tervey-denhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostetaan "pala kerrallaan" aloittaen TYÖOTE-toimintamallin rakentaminen yhdestä potilasryhmästä.

Hankkeessa alueille perustetaan yhteistyöfoorumi, jonka tarkoituksena on tarkastella ja kehittää laaja-alaisesti työikäisen palvelukokonaisuutta sairaanhoitopiirin alueella. Yhteistyöfoorumi käsittelee säännöllisesti myös TYÖOTE-toimintamallin auditoinnin tulokset. Foorumiin kutsutaan monialaisesti sote-toimijoita sekä työelämän ja Kelan edustajia.

TYÖOTE-hankkeeseen ollaan rekrytoimassa lisää sairaanhoitopiirejä. Vuosien 2022 ja 2023 aikana päämääränä on saada TYÖOTE-toimintamalli käyttöön kaikissa sairaanhoitopiireissä. Toimintamallista hyötyvät työikäisen potilaan lisäksi niin sairaala, työterveyshuolto, työpaikka kuin koko yhteiskuntamme (kuva 2 «»2). Tavoitteena on, että työkyvyn tukitoimia tehostava yhteistyömalli jatkaa leviämistään myös TYÖOTE-hankkeen jälkeen.

Kuva 2. TYÖOTE-toimintamallista hyötyvät potilas, sairaala, työterveyshuolto, työnantaja ja koko yhteiskunta.

Mallin kehittäminen jatkuu Keski-Suomessa

Keski-Suomessa TYÖOTE-hanke jatkaa mallin ylläpitämistä ja kehittämistä. Säännöllisellä yhteydenpidolla eri toimijoiden kesken varmistetaan mallin toimivuus. Uuden toimintatavan ylläpitäminen vaatii toistoa. Kun TYÖOTE-hanketta aloitettiin Keski-Suomessa, oli mukana 12 eri potilasryhmää. Hankkeen myötä mukaan ovat tulleet puolen vuoden kuluessa fysiatrian poliklinikan selkäpotilaat, vatsaelinkirurgiset potilaat, erikoissairaanhoidon kaikki psykiatriset potilaat ja käsikirurgialta rannekanava-, napsusormi- ja peukalon tyvinivelrikkopotilaat (taulukko «»3).

Kuva 3. Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa erikoissairaanhoidon jälkeen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Hankkeessa osallistutaan myös alueellisten hoito- ja kuntoutusketjujen valmisteluun, ja Keski-Suomen työterveyshuoltojen hyvin sujunutta yhteistyötä kehitetään edelleen.

Keski-Suomessa kehitetään myös käytäntöä, jossa tieto potilaan työterveyshuollon palveluntuottajasta on digitaalisesti saatavissa erikoissairaanhoidossa. TYÖOTE-hankkeessa osallistutaan myös alueelle suunnitellun uuden potilastietojärjestelmän kehitystyöhön.