Työikäisten kognitiivisten vaikeuksien arviointimenetelmät kehittämiskohteena

Työterveyshuollolla keskeinen rooli ensivaiheen arvioinnissa

Työterveyshuolto on usein ensimmäinen paikka, jossa työikäisen kognitiivista ongelmaa lähdetään selvittämään. Kognitiivisten oireiden arvioinnin tulisi olla systemaattista ja asteittain tarkentuvaa. Työterveyshuollossa on tärkeä kartoittaa kognitiivisten oireiden ilmenemismuotoja ja myös mahdollisia syitä, tarjota tarvittaessa asianmukaista hoitoa tai ohjata oikea-aikaisesti tarkempiin tutkimuksiin. Tällä tavoin voidaan tukea lievemmistä kognitiivisista häiriöistä kärsivien terveyttä ja työkykyä sekä toisaalta tunnistaa varhain ne työntekijät, joilla on syytä epäillä aivoperäistä neurologista sairautta. Työurien pidentyessä työterveyshuollossa tullaan yhä useammin törmäämään muistisairausepäilyihin. Tällä hetkellä muistisairaista arviolta 7 000 on työikäisiä.

Kognitiivisista oireista puhuttaessa on hyvä erottaa toisistaan subjektiivinen eli itse koettu vaikeus ja objektiivisemmin todennettu kognitiivinen heikentyminen. Subjektiivista kognitiivista vaikeutta ei pidä vähätellä, sillä sekin on yhteydessä työkyvyn haasteisiin ja moninaisiin kuormitustekijöihin, joista tyypillisimpiä ovat mielialaongelmat, univaikeudet ja uupumusoireet. Lisäksi elintapoihin ja yleiseen terveydentilaan liittyvät tekijät, kuten päihteiden käyttö ja kipuoireet, voivat aiheuttaa kognitiivisia ongelmia. Ei ole poikkeuksellista, että univaikeuksista ja mielialaoireista kärsivä hakeutuu tutkimuksiin nimenomaan muistiongelmien vuoksi. Jos potilaalla on useita kuormitustekijöitä tai edellä kuvatut ongelmat ovat vakava-asteisia, usein myös kognitiivinen oireilu on vaikeampaa.

Huolellisella haastattelulla ja erilaisin kyselylomakkein voidaan saada kattava kuva kognitiivisista oireista ja taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kognitiivisia oireita koskevien kyselyjen tulisi sisällöllisesti vastata niitä tilanteita, joissa oireet ilmenevät. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat usein korkeampia työssä kuin muussa arjessa, minkä vuoksi työhön liittyvät kysymykset voivat olla erityisen hyödyllisiä. Siksi meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään Työterveyslaitoksessa kehitetyn Työssä muistaminen -kysymyssarjan toimivuutta kognitiivisesti oireilevan potilaan arvioinnissa.

Kognition eri osa-alueiden arviointia tarvitaan

Nykyisin käytössä olevat lyhyet kognitiiviset seulontatestit eivät ole luotettavia tunnistamaan työikäisen lieväasteista tiedonkäsittelyn heikentymistä kognitiivisten osa-alueiden moninaisuuden ja yksilöllisten kykyerojen vuoksi. Haaste on, ettei seulontatyyppisiä testimenetelmiä ole suunniteltu erityisesti työikäisten arviointiin. Suomessa laajasti käytetty CERAD-tehtäväsarja on toimiva menetelmä tunnistamaan muistiongelmiin painottuva kognitiivinen heikentymä yli 60-vuotiaalla, mutta nuorempien tai korkeasti koulutettujen normaaliksi tulkittu suoriutuminen ei poissulje kognitiivista heikentymää. CERAD-tehtäväsarjaan ei juurikaan sisälly työmuistia, prosessoinnin nopeutta tai toiminnanohjausta arvioivia osioita, joten näiden toimintojen heikentyminen voi jäädä kokonaan havaitsematta. Työmuistin ja toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuvat herkästi työkykyyn, mistä voi seurata esimerkiksi keskeneräisten töiden kasautumista, vaikeutta toimia joustavasti vaihtuvissa tilanteissa tai tehdä työssä tarvittavia päätöksiä. Tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden arviointi on oleellista myös muistisairauksien varhaisen tunnistamisen kannalta, sillä muun muassa otsa-ohimolohkorappeumat ja Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot ovat yleisempiä työikäisillä kuin iäkkäillä. Niiden ensioireet eivät yleensä ilmene muistiongelmina, joten työikäisellä normaali tulos CERAD-tehtäväsarjassa ei poissulje mahdollista alkavaa muistisairautta.

Muistisairautta on syytä epäillä myös esimerkiksi silloin, kun potilas ohjautuu työterveyshuollon tutkimuksiin läheisten tai työkavereiden huomaaman luonteen tai käyttäytymisen muutosten vuoksi tai jos työssä pärjääminen on heikentynyt eikä potilas itse tätä tunnista. Nykyisin kliinisessä käytössä oleva Muistikysely läheiselle on hyvä tapa selvittää, millaisina läheinen potilaan näkee tiedonkäsittelyn oireet ja vastaako tämä potilaan omaa kokemusta. Muistisairausepäilyissä tämä on tärkeää, koska oiretiedostus voi olla heikentynyt. Muistikysely läheiselle sisältää myös luonteeseen ja toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä, jotka voivat ohjata näissä tapahtuneiden muutosten jäljille. Tarkemmin luonteen ja käyttäytymisen muutoksia on mahdollista arvioida läheisen haastattelun tai FBI-mod-kyselyn avulla (Modified Frontal Behavioral Inventory).

Työterveyshuollossa työntekijän kognitiivista toimintakykyä voidaan arvioida psykologin tai neuropsykologin tekemällä tutkimuksella. Mikäli neuropsykologin konsultointi on mahdollista, sitä kannattaa hyödyntää jo varhaisessa vaiheessa, sillä se usein auttaa päätöksenteossa jatkoon ohjaamisen suhteen. Työntekijä tulee ohjata neurologisiin erityistutkimuksiin (laaja neuropsykologinen tutkimus, aivojen magneettitutkimus, neurologin arvio), mikäli herää epäily alkavasta muistisairaudesta kognitiivisten oireiden taustalla (kuva «»1). Yliopistosairaaloiden neurologian yksiköt ovat erikoistuneet työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan.

Kuva 1. Kognitiivisesti oireilevan työntekijän tutkiminen.

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky -tutkimuksen tavoite on tuottaa työikäisten arviointiin soveltuvia menetelmiä työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon käyttöön, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan potilaat, jotka on syytä lähettää neurologisiin erityistutkimuksiin, ja erottamaan, milloin kyseessä on työterveydessä hoidettava tilanne. Mukana on aiempien tutkimusten perusteella lupaavia menetelmiä sekä täysin uusia tietokonepohjaisia testejä, joilla voidaan arvioida keskeisimpiä kognitiivisia toimintoja, kuten työ- ja tapahtumamuistia, toiminnanohjausta ja prosessointinopeutta. Tehtävät on suunniteltu vaativiksi, jotta lievemmätkin kognitiiviset häiriöt olisi mahdollista tunnistaa. Tutkimus on aineistonkeruuvaiheessa, ja ensimmäisten tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2022. Tutkimus on Työsuojelurahaston rahoittama.

Lisätietoa hankkeesta «https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/tiedonkasittelyn-heikentymat-ja-tyokyky/»1