Työterveyslääkäri yhteiskunnallisena vaikuttajana
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen asiantuntijalääkärit ovat tulleet tutuiksi mediasta, jossa heiltä halutaan tämän tästä kuulla kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin. Heillä on todellista yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, mutta he tuntevat myös työterveyshuollon arjen.
Työterveyshuolto haluaa palvella sekä organisaatioasiakkaita että näiden työntekijöitä ja tehdä tuloksekasta ja vaikuttavaa työterveysyhteistyötä. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovatkin työterveyshuoltojärjestelmämme takuumiehiä: työterveyshuollon kansallinen kehittäminen tapahtuu ns. kolmikannassa, jossa herkällä korvalla kuunnellaan molempien tahojen edustajia. Pyysimme tähän artikkeliin näkemyksiä työterveyslääkäreistä yhteiskunnallisina vaikuttajina EK:n asiantuntijalääkäriltä Auli Rytivaaralta «»1 ja SAK:n asiantuntijalääkäriltä Riitta Työläjärveltä «»2, jotka molemmat ovat itsekin työterveyslääkäreitä.
Auli Rytivaara
Olen toiminut Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkärinä helmikuusta 2019 alkaen.
Ensimmäinen vuosi meni tutustuessa lääkärin toimenkuvaan työnantajakeskusliitossa. Tutustuin erilaisiin neuvottelukuntiin, jaoksiin, lautakuntiin, työelämän vaikuttajaryhmiin, Kansaneläkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintatapoihin. Pääsin mukaan johtokuntatoimintaan Työterveyslaitoksella ja lisäksi hallitustyöskentelyyn muun muassa
Työsuojelurahastossa, Kuntoutussäätiössä sekä Tapaturmavakuutuskeskuksessa. EU-tasolla olen mukana EU-OSHA:n eli Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston hallintoneuvostossa. Kaikissa näissä pääsen laaja-alaisesti vaikuttamaan terveyden, työterveyden, kuntoutuksen ja työturvallisuuden edistämiseen ja tavoitteiden määrittämiseen.
Elinkeinoelämän keskusliitossa olen saanut vaikuttamiseen käytännön ohjausta ja opastusta kokeneilta kollegoita, jotka ovat toimineet erilaisissa vaikuttajatehtävissä mm. eri ministeriöissä.
Oppina olen saanut hyvän vaikuttajan 10 käytännön ohjetta:
- Tunne avainhenkilöt henkilökohtaisesti
- Erityisen tärkeää on ensin tunnistaa oman toiminnan avainhenkilöt ja oppia tuntemaan heidät.
- Osaa asia
- Avainkohtana on osata oman alueen substanssiasiat teoriassa, ja lisäksi käytännön kokemuksesta on selkeää etua.
- Fokusoi tavoite
- Toiminnan on oltava tavoitteellista, ja se pitää osata kohdentaa oikein.
- Ole liikkeellä oikeaan aikaan!
- Vaikuttajan pitää olla koko ajan hereillä ja seurata ajankohtaista tilannetta sekä pyrkiä vaikuttamaan asian valmisteluvaiheessa.
- Vaikuta henkilökohtaisesti
- Henkilökohtaisten tapaamisten merkitys on erityisen tärkeää ja vaikuttavaa.
- Herätä mielenkiinto
- Asiantuntijana on hyvä herättää kohteen mielenkiinto vaikutettavaan asiaan ja tuoda esille eri näkökantoja.
- Anna perusteltuja ratkaisuehdotuksia
- Arvostelun ja moittimisen sijaan on hyvä tuoda esille perustellusti hyviä ratkaisuehdotuksia.
- Pysy totuudessa
- Vaikuttajan tulee tuoda faktat esille totuudenmukaisesti.
- Kunnioita luottamuksellisuutta, vieraanvaraisuutta ja huomaavaisuutta
- Vaikuttamiskeskustelu käydään luottamuksellisesti.
- Jätä puoluepolitikointi muille
Vuoden 2020 alusta alkoi kaikille meille uusi koronapandemia, mikä on työllistänyt minua päivittäin. Korona-epidemia on tuonut mahdollisuuden ja osittain myös pakottanut aiemmin substanssiorientoituneen lääkärin tutustumaan vaikuttamistyöhön, lainvalmisteluun, vaikuttamisaiheen mukaiseen päättäjien ja viranomaisten tapaamiseen.
Lääkärinä olen toiminut linkkinä työterveyshuollon toimijoiden ja muiden lääketieteen asiantuntijoiden tieteellisen tiedon välittämisessä. Olemme toistuvasti tavanneet THL:n asiantuntijoita, yliopiston tutkijoita, työsuojelun päättäjiä ja muita viranomaisia.
Työterveyslääkäri yhteiskunnallisena vaikuttajana on mielestäni arvostettu ja kuunneltu. Oma käytännön kokemus kentällä työterveyslääkärinä ja yhteistyössä yritysten kanssa antaa loistavan pohjan vaikuttamistyöhön. Työterveyslääkärillä on näkemys, minkälaisia haasteita kentällä on työterveyshuollossa.
Työterveys on muista kliinisistä aloista erilainen, ja siihen liittyy paljon myös omaa lainsäädäntöä kuten työterveyshuoltolaki ja työturvallisuuslaki. Nämä eivät ole päättäjille aina aivan selviä. Vaikuttamistyössä on usein hyvä toimia yhdessä palkansaajien kanssa, jolloin mahdollisuus muutokseen on suurempi, kun taustalla on kaksikantainen yhtenäinen näkemys.
Tällä hetkellä valmistaudumme vaikuttamistyöhön SOTE-uudistuksessa: mikä on työterveyden rooli tulevilla hyvinvointialueilla? Haluamme säilyttää työterveyden itsenäisenä ja toiminnallisesti integroida palveluketjuja muun muassa edistämällä TYÖOTE-hanketta, jossa työntekijä ohjataan työterveyteen työhönpaluun tukemista varten. Työterveyshuollon sisällön tulee olla Hyvän työterveyshuollon käytännön mukaista, siten työkyvyn tukemisen prosesseja johdetaan tiedolla.
Riitta Työläjärvi
Työterveyshuolto on uniikki ja kiehtova osa lääketiedettä ja erikoisalojen kirjoa. Työterveyshuollolla on ainoana erikoisalana oma kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntöpohja sekä eettinen koodisto, joka täydentää muuta terveydenhuollon ja potilaan oikeuksien lainsäädäntöä ja etiikkaa. Työterveyshuollolla on vähintäänkin rajapintaa ja jopa yhteistä agendaa työelämään ja työlainsäädäntöön, kansantalouteen ja tuottavuuteen sekä vastuulliseen yritystoimintaan. Työterveyshuollon asiakkaina ovat ainutlaatuisella tavalla yhtä aikaa työntekijä, työyhteisö ja -organisaatio sekä kansantalouskin, vaikka tietysti potilaan kohtaamisessa pätevät tavanomaiset potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon periaatteet ja velvoitteet.
Työterveyslääkäreille kertyy valtavat määrät osaamispääomaa, jota voisimme hyödyntää paljon nykyistä enemmän myös yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä. Elämme tällä hetkellä poikkeuksellisen voimakasta ja nopeata murrosvaihetta niin globaalissa toimintaympäristössä kuin kansallisesti terveyspalvelujärjestelmän uudistuessa. Sote-uudistuksen toimeenpano etenee rytinällä ja tarjoaa momentumin nostaa tietoisuutta ja arvostusta työterveyshuollon toiminnasta. Tällä hetkellä ikävä kyllä kaikki sote-toimijat, poliitikot tai terveydenhuollon asiantuntijapiirit eivät riittävästi tunne työterveyshuollon potentiaalia tai hahmota sen roolia ja mahdollisuuksia kehittyvässä palvelujärjestelmässä. Rahoitusmallista esiintyy paljon virheellisiä käsityksiä, eikä työkykyä tai sen ylläpitämisen ja edistämisen tärkeyttä nähdä riittävässä määrin osana potilaan palvelutarvearviointia ja myös kansantalouden kestävyyttä. Työterveyshuollon asiantuntemus tuo merkittävää lisäarvoa niin työelämän kuin sote-palvelujen kehittämistyöhön ja dialogiin. Itsestään asiat eivät kuitenkaan edisty, mahdollisuuksiin on aktiivisesti ja rohkeasti tartuttava.
Vaikuttamistyö eri muodoissaan on antoisaa
Omasta työurapolustani suurin osuus on kertynyt suomalaisen palkansaajaliikkeen palveluksessa. Vuodet kehitysyhteistyössä ja kliinisessä työssä ovat täydentäneet kokonaisuutta. Tällä hetkellä toimin SAK:n asiantuntijalääkärinä. Työn sisältö on hyvin saman tyyppistä kuin työnantajajärjestöjen asiantuntijalääkärillä, mutta katselemme työelämää, työkykyä ja työterveyshuoltoa hieman eri kulmasta - tai ikään kuin saman talon vierekkäisestä ikkunasta. Tavoitteemme ovat nekin saman tyyppisiä kuin vastuullisilla työnantajilla: tuemme työntekijöiden terveyttä ja työkykyä ja samalla elinkeinoelämää ja kansantaloutta. Vaikuttamalla lainsäädäntöön, resurssointiin sekä parhaisiin käytäntöihin ja yhteistyömalleihin luomme edellytyksiä yhä paremmille työterveyshuollon palveluille ja työntekijöiden hyvinvoinnille.
Työterveyshuollossa työnilon perusta syntyy onnistuneista kohtaamisista potilaiden ja asiakasyritysten kanssa. Työterveyshuollon asiantuntijoiden laajentaessa toimiaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralle syntyy parhaimmillaan uudenlaisia onnistumisen ja työnilon kokemuksia. Itse koen edelleen suurta iloa joka kerta, kun eduskunnassa nuija kopsahtaa ja tiedän, että omakin peukalonjälkeni on ollut viemässä lakiesityksen valmistelua parempaan suuntaan. Tai kun sosiaalivakuutuksen saralla voin olla mukana vaikuttamassa lainsäädännön reiluun ja käytännössä toimivaan soveltamiseen.
Ole ratkaisu, älä ongelma
Vaikuttamistyössä kannattaa olla luotettava ja ratkaisukeskeinen yhteistyökumppani. Oikea-aikaisuus vaikuttamisen eri portailla (esimerkiksi virkamies–poliitikko–media) ja win–win-tilanteiden etsiminen auttavat tuloksiin. Onnistuneen vaikuttamistyön myötä jokainen osapuoli on tyytyväinen ja voi kokea saaneensa jotakin lisäarvoa.
Viesti vahvistuu ja menee yleensä paremmin perille, kun löytyy muita samanmielisiä toimijoita, joilla on kanssamme yhteisiä tavoitteita. Tavoitteet kannattaa asettaa riittävän kunnianhimoisesti, mutta samalla realistisesti ja tarvittaessa kompromisseja etsien. Varhainen lintu madon nappaa, eli liikkeellä kannattaa olla ajoissa. Valmisteluvaiheessa olevaan tekstiin on helpompaa saada omia näkemyksiä sisälle kuin jo valmiiseen lakiluonnokseen tai muuhun asiakirjaan.
Ajankohtaisen vaikuttamistyön suurin haaste lienee tällä hetkellä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen. Aluevaaleissa todellakin kannattaa äänestää ja sen jälkeen käydä aktiivista dialogia valtuutettujen sekä virkamiesten kanssa. Hyvinvointialueille tarvitaan toimivat yhteistyöverkostot työterveyshuollon toimijoiden kanssa, laadukkaat ja kattavat työterveyshuoltopalvelut hyvinvointialueiden työntekijöille sekä työkykypalveluihin erikoistuneita tiimejä tulevaisuuden sote-keskuksiin. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan työterveyslääkäreiden aktiivisuutta alueilla ja vahvaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Asiantuntijalääkäri, EK
auli.rytivaara@ek.fi
Riitta Työläjärvi
Asiantuntijalääkäri, SAK
riitta.tyolajarvi@sak.fi