Lääketiede edellä laadukkaat ja taloudellisesti kestävät hoitosuositukset

Taloudellinen tieto Käypä hoito -suosituksiin

Taloudellista tietoa ei ole juurikaan hyödynnetty hoitosuositusten laatimisessa. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat voineet pitää kustannusten esiin nostamista jopa epäeettisenä. Suositukset ovat oivallinen paikka yhdistää hoidon vaikuttavuus ja hoitoon tarvittavat resurssit. Tavoite taloudellisen tiedon sisällyttämisessä hoitosuosituksiin on auttaa tekemään hoitopäätöksiä, joilla käytettävissä olevilla resursseilla saadaan enemmän terveyshyötyä.

Taloudellista tietoa ei tarvita kaikista hoitokäytännöistä, joita suosituksiin sisältyy. Se on hyödyllistä silloin, kun vaihtoehtoja hoidossa on olemassa ja hoitojen välillä on eroja vaikuttavuudessa ja/tai kustannuksissa. Joskus riittää tieto yksittäisen hoidon kustannuksista esimerkiksi vuoden aikana, joskus tarvitaan taloudellisen arviointitutkimuksen tuloksia.

Hoidon vaikuttavuus on tärkein peruste hoitosuositukselle. Vaikuttavuuden osalta hoitosuosituksissa esitetään myös arvio näytön varmuudesta. Tavoitteemme on yhdistää taloustieto vaikuttavuustietoon. Järjestämme työpajoja, joissa keskustelemme suosituksissa esitettävän taloudellisen tiedon valintaperusteista: mihin suosituksen kohtaan ja millaista taloudellista tietoa tarvitaan. Riittääkö kustannustieto vai tarvitaanko kustannus-vaikuttavuus-analyysin tuloksia? Työpajoissa arvioimme myös erilaisia taloudellisen tiedon esittämistapoja.

Koska tavoite on pysyä hoitosuosituksen aiheen (yksittäisen sairauden) "sisällä" tehtävissä ratkaisuissa, vaikuttavuustiedon esittämisessä voidaan käyttää sairauteen liittyviä vaikuttavuustietoja. Silloin ei tarvita eri sairauksien hoidon vertailukelpoisuuteen terveystaloustieteessä kehitettyä terveyteen liittyvää elämänlaatutietoa (quality adjusted life years, QALY).

Hankkeen aikana (2020–26) kehitämme myös taloudellista tietoa sisältävien hoitosuositusten käyttöönottoon tukimateriaaleja. Arvioimme taloudellisen tiedon sisällyttämisen vaikutuksia suosituksen laatimiseen, suosituksen sisältöön, hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin sekä terveyteen.

Vähähyötyisten hoitokäytäntöjen karsiminen

Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa luopumalla vähähyötyisistä käytännöistä (low-value care). Näyttöön perustuvaan terveydenhuoltoon kuuluu, että osa hoitokäytännöistä korvautuu, kun uusia hoitokäytäntöjä kehitetään ja näyttöä niiden vaikuttavuudesta suhteessa vanhoihin hoitokäytäntöihin kertyy. Terveydenhuollossa on kuitenkin myös käytössä näyttöön perustumattomia hoitokäytäntöjä ja monesti siirtyminen vaikuttavampiin hoitokäytäntöihin on hidasta.

Päätöksenteko luopumisesta on luonteeltaan erilainen kuin päätös uuden hoidon käyttöönotossa, aiemmin käytetystä on vaikeampaa luopua kuin ottaa uusi hoito käyttöön. Uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton tutkimusta on tehty aktiivisesti reilun 10 vuoden ajan. Sen sijaan hoitokäytäntöjen luopumisen menetelmistä tutkimusta on vielä vähän. Siksi tarvitsemme tietoa toimivista tavoista tukea vähähyötyisten hoitokäytäntöjen karsimista.

Selvitämme tekijöitä, jotka vaikuttavat vähähyötyisten hoitokäytäntöjen käytöstä luopumiseen, sekä miten käytännössä Vältä viisaasti -suositukset toteutuvat ja otetaan vastaan Suomessa. Tutkimus auttaa lisäksi ymmärtämään, kuinka tietoa tulisi välittää palvelujen käyttäjille ja miten asiaa tulisi käsitellä lääkärin ja potilaan välisessä vuorovaikutustilanteessa.

Yksittäisen Vältä viisaasti -suosituksen taustalla on systemaattisesti koottu näyttö perusteista luopua tietystä käytännöstä. Taustalla voivat olla esimerkiksi hyötyjen ja haittojen epäedullinen suhde tai vähäisempi hyöty verrattuna toiseen hoitointerventioon. Saarni (2010) on tulkinnut vähähyötyisistä käytännöistä luopumisen hyväksyttäväksi säätelyksi ja priorisoinniksi, mutta siitähän ei ole kyse. Luopumisen syynä eivät ole säästöt, tavoitteena on tuottaa potilaalle terveyshyötyä ja että potilas voisi välttää vähähyötyisistä tai jopa haitallisista hoitokäytännöistä koituvat haitat ja kustannukset. Vaihto toiseen käytäntöön voi jopa nostaa kustannuksia.

Osallisuus

Strategisen tutkimusneuvoston Tiedon lukutaito -ohjelman tavoite on parantaa tiedon käyttöä päätöksenteossa ja mahdollistaa päätöksentekoon osallistuminen. PROSHADE-hankkeessa osallisuuden tavoitetta edistetään monin tavoin. Potilaat tai heidän edustajansa osallistuvat yhteiskehittämiseen esimerkiksi työpajoissa. Heidän näkemyksiään jaetusta päätöksenteosta ja tiedon käytöstä tutkitaan. Yksi hankkeen tavoitteista on kehittää digitaalinen palvelu, joka mahdollistaa potilaan kokemusten ja hoitoon liittyvän tiedon välittymisen hänen omaa hoitoaan koskevissa päätöksissä. Kehitystyö toteutetaan Terveyskylän virtuaalihoitopolulla.

Työyksiköiden yhteisen päätöksenteon, tiedon käytön ja vuorovaikutuksen tutkimus auttaa kehittämään suositusten käyttöönottoa tukevaa materiaalia ja koulutusta sekä potilaan osallistamista päätöksenteossa. Työterveysyksiköissä ei juurikaan ole käytäntöjä yhteisesti käyttää näyttöön perustuvaa tietoa.

Lopuksi

Hoidon vaikuttavuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen ohjataan jo monin säädöksinkin. Usein tulkitaan, että mahdolliset säästöt yhteiskunnalle koskevat jotain kaukaista ja pohjatonta varantoa, josta yksittäisen lääkärin ei tarvitse välittää. Kyse on kuitenkin terveydenhuollon resursseista ja siitä, mitä resursseja muiden potilaiden hoitoon jää käytettäväksi.

Kiitokset työryhmälle: Juha Ahonen, Petra Falkenbach, Jorma Komulainen, Aleksi Raudasoja, Raija Sipilä, Miia Turpeinen ja Anna-Kaisa Vartiainen (www.proshade.fi).