Työterveyslääkäri

Työterveyslääkäri asiantuntijana koronaohjeistusten tuulissa

Työterveyslääkäri
2021;39(4):26-28
Marko Luhtala

Koronavirustauti (COVID-19) on tartuntatautilain mukainen yleisvaarallinen infektiotauti, ja siksi tartuntatautilääkärillä on oikeus rajoittaa yksilön oikeuksia. Työnantajalla taas on oikeus ammattitautilain perusteella rajoittaa ja ohjeistaa työntekijän tehtäviä silloin, kun koronavirustauti on ammattitauti. Kuinka toimia koronaohjeistusten keskellä yhtä aikaa hoitavana lääkärinä työntekijöille ja asiantuntijana yrityksen johdolle?

Jo muinaiset roomalaiset osasivat kohortoinnin ja eristyksen infektioiden torjunnassa. Sana kohortti tulee legioonan yksiköstä (noin 800 miestä), jotka tartuntatilanteessa eristettiin omiin ruokakuntiin ja omiin telttoihin tavoitteena siten estää tautien leviäminen kohorttien välillä muuhun legioonaan. Vastaavan kaltaista kohortointia on nyt koronapandemian yhteydessä käytetty myös Suomen Puolustusvoimien varusmiehillä. Hoitoalalla vastaavaa toimintamallia kutsutaan osastoinniksi. Osastojen (kohorttien) välillä ei liiku kukaan, eivät hoitajat, eivätkä potilaat. Silloin myöskään mikään infektiotauti ei tartu yksikön sisällä toiseen kohorttiin. Tarvittaessa myös potilaita kohortoidaan, jolloin samaa infektiota sairastavat potilaat hoidetaan samassa potilashuoneessa.

Koronavirustauti (COVID-19) on tartuntatautilain mukainen yleisvaarallinen infektiotauti, ja tartuntatautilääkärillä on oikeus määrätä eristykseen potilas, jolla on koronavirustauti. Tartuntatautilääkärillä on myös oikeus määrätä karanteeniin potilas, joka on altistunut koronavirukselle, ja oikeus tehdä päätös henkilön poissaolosta työstä, oppilaitoksesta tai päivähoidosta. Karanteeni- tai eristämispäätöksen voi tehdä ainoastaan sellainen lääkäri, joka on virkasuhteessa kuntaan tai sairaanhoitopiiriin ja joka on nimetty tartuntataudeista vastaavaksi lääkäriksi. Päätöksen voi tehdä henkilön tahdosta riippumatta. Eristyksen ja karanteenin pituus perustuu tartuntatautilääkärin harkintaan ja ajankohtaisiin viranomaisohjeisiin sekä epidemiologiseen tilanteeseen. Näissä tilanteissa työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan. Eristys- ja karanteenisuositukset sekä niiden pituus on vaihdellut koronaepidemian eri vaiheissa, joten kannattaa kerrata voimassa olevat suositukset aina, kun tulee ajankohtainen tilanne.

Koronavirustauti voi olla myös ammattitauti, ja siksi yrityksen työsuojelulla on oikeus perustelluista syistä rajoittaa työntekijän työtehtäviä ammattitautilain perusteella. Tällä suojataan muita työntekijöitä työpaikalta tarttuvalta ammattitaudilta. Yrityksellä on myös oikeus oman liiketoimintalogiikkansa perusteella määrätä työntekijä olemaan pois työpaikalta (etätyö) tai olemaan erityisolosuhteissa (muun muassa koronakupla NHL:ssä). Kun henkilö on yrityksen johdon direktio-oikeuden perusteella määrätty olemaan pois työstä tai työpaikalta, hänellä on lähtökohtaisesti oikeus palkanmaksuun. Vapaa-ajalla tehtyjen ulkomaan matkojen osalta käytäntö voi vaihdella työnantajittain. Samalla tavalla yrityksellä on oikeus määrätä työssä käytettäväksi suojavälineitä suojaamaan henkilökuntaa ja asiakkaita koronatartunnan riskiltä (muun muassa kirurginen suusuoja, käsien desinfektio ja turvavälit). Riskinarvion työtehtävissä tarpeellisista koronasuojaustoimenpiteistä tekee aina yrityksen johto apunaan oma työsuojelu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus vapaaehtoisesta kontaktien välttämisestä muihin kuin samassa asunnossa asuviin koskee tilanteita, jossa odotetaan koronatestiä ja sen tulosta tai kun tullaan ulkomailta. Myös ulkomaille matkustamiseen saattaa liittyä erilaisia maakohtaisia karanteeni- tai testaussääntöjä, ja ne on aina syytä tarkistaa ennen ulkomaanmatkaa. Esimerkiksi artikkelin kirjoitushetkellä Australia edellyttää 14 vuorokauden karanteenia kaikilta maahan saapuvilta, myös omilta kansalaisiltaan.

Voiko työnantaja edellyttää työntekijältä negatiivista koronatestitulosta ennen työpaikalle saapumista? Kyllä voi. Työnantajan on ryhdyttävä altistusvaaran minimoimiseksi niihin toimenpiteisiin, jotka työpaikan riskien arvioinnin perusteella ovat tarpeellisia. Vastaava velvollisuus on myös yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla ja rakennustyömaan päätoteuttajalla. Työnantaja ei voi pakottaa työntekijää koronatestiin, mutta työnantaja voi edellyttää negatiivista testitulosta ennen työpaikalle saapumista. Testituloksen edellyttäminen ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen on perustuttava riskien arviointiin, ja testauskäytäntö on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Testituloksen edellyttäminen voi olla tarpeen esimerkiksi, kun työntekijä palaa ulkomailta työhön työpaikalle. Koronatestistä aiheutuvat kustannukset ovat lähtökohtaisesti työnantajan vastuulla. Kustannusten korvaaminen yhteisellä työpaikalla määräytyy sopimusten perusteella.

Koronavirustauti (COVID-19) ammattitautina

Vakuutuslaitokset ovat Suomessa käsitelleet kaiken kaikkiaan pandemian alusta lukien toukokuun 2021 loppuun mennessä 1 050 ilmoitusta, joissa koronaviruksen aiheuttamaa tautia tai altistumista virukselle on epäilty ammattitaudiksi. Näistä 697 tapauksessa on katsottu, että kyseessä on ammattitauti. Ammattitautiepäilyistä tulee aina tehdä AVI-ilmoitus ja E-lausunto tapaturmavakuutusyhtiöön: tapaturmavakuutusyhtiö päättää, onko kyseessä ammattitauti vai ei. Lisäksi voi olla tapauksia, joissa ammattitautidiagnostiikkaa tai -ilmoituksia ei ole tehty.

Erityisriskiammateissa voi yrityksen työsuojeluammattitautilain perusteella päätyä pidempään työstä pidättämiseen kuin tartuntatautilääkärin määräämä karanteeni (esimerkiksi edelleen 14 vuorokautta hoiva-alan työsuojelun ohjeissa). Nyt on kuvattu hoiva-alalla, että kahdesta rokotuskerrasta huolimatta hoitajat voivat edelleen saada koronavirustaudin.

Koronatilanne on rokotuskattavuuden nyt noustua lähes 80 prosenttiin selvästi helpottamassa ja yhteiskunnan toiminta alkaa normalisoitua. Korona-exit on käynnistynyt, mutta edelleen koronavirustautia esiintyy ja edelleen se on rokottamattomille vakava tauti. Sen takia on tärkeää hahmottaa, että karanteeni- ja eristysmääräyksiä ja muita koronaohjeistuksia pitää edelleen noudattaa huolella. Erityisesti niillä aloilla, joilla ammattitauti on realistinen mahdollisuus, on yrityksien työsuojelulla oikeus tehdä ammattitautilainsäädännön perusteella tiukempia ohjeita kuin yleiset viranomaisohjeet.

Marko Luhtala
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri
Lääkärikeskus Aava, vastaava lääkäri (suurasiakkuudet)
marko.luhtala@aava.fi

Kirjallisuutta

  1. Tartuntatautilaki 1227/2016. «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227»1
  2. Työtapaturma ja ammattitautilaki. «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459»2
  3. Legioona. Wikipedia. «https://fi.wikipedia.org/wiki/Legioona»3
  4. Karanteeni ja eristys. 5.9.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/karanteeni-eristys-ja-karanteenia-vastaavat-olosuhteet»4
  5. Helsinki – ajankohtaista koronasta: matkustaminen. 5.9.2021. «https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/koronavirus-qa/#matkustaminen»5
  6. Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta. 5.9.2021. Työsuojelu. «https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona»6
  7. Ohjeita työpaikoille. 5.9.2021. Työterveyslaitos. «https://hyvatyo.ttl.fi/korona/-ohje-tyopaikoille-u»7
  8. COVID-19 and the border. What I need to do before I travel. «https://covid19.homeaffairs.gov.au/before-i-travel»8
  9. TAKO: korona ammattitautina. Tapaturmavakuutuskeskus. «https://www.tvk.fi/uutiset-ja-blogit/uutiset/2021/koronatartunta-ammattitautina–toukokuu-2021-tilanne»9
  10. Luhtala, M. Koronatestit ja tartuntojen ehkäisy hoivakodeissa. Suomen Lääkärilehti 2020;75(21):128.