Luonnosta apua työstressistä palautumiseen

Luonnossa oleskelu edistää työstressistä palautumista

Luontoympäristö edistää kaupunkiympäristöä paremmin työstressistä palautumista. Kaupungeissa puistoympäristöllä on rakennettua ympäristöä enemmän mielialaa ja kognitiivisia toimintoja parantavia vaikutuksia. Lounastaukojen aikana tehtyjen puistokävelyjen palautumista edistävästä vaikutuksesta on jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Näyttöä on myös siitä, että metsäympäristöllä on enemmän merkitystä työstressistä palautumisessa kuin puistoympäristöllä. Metsä onkin suomalaisten suosituin paikka, johon hakeudutaan virkistymään, rauhoittumaan ja elpymään arjen vaatimuksista. Elpymisen edellytyksenä kuitenkin on, että metsäympäristö koetaan turvalliseksi eikä pelottavaksi.

Metsäympäristöistä ihmiset arvostavat useimmiten vanhaa, luonnonmukaista, helppokulkuista metsää. Monet arvostavat myös sitä, että näkyvyys on hyvä. Metsän merkitystä terveiden ihmisten hyvinvoinnille on tutkittu muun muassa Japanissa. Pelkällä metsämaiseman katselulla todettiin olevan enemmän rentouttavia vaikutuksia verrattuna kaupunkimaisemaan. Japanissa metsässä ulkoilusta käytetään ilmausta Shinrin-yoku, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa metsäkylpyä. Metsäkylpy tarkoittaa terapeuttista kävelyä metsässä, jossa voi käyttää kaikkia aisteja ja kokea mielihyvää luonnosta. Metsä toimii hyvänä vastapainona hektiseen kaupunkielämään.

Luonto ja sen virkistyskäyttö ovat tehokkaita suomalaisten fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä yleisen hyvinvoinnin edistäjänä. Valtakunnallisessa luonnon virkistyskäytön interventiossa (LVVI-tutkimus) vuosina 2009–2010 selvisi, että positiiviset tunnetilat lisääntyivät ja työstressistä palautuminen nopeutui luontoympäristössä liikuttaessa. Vahvimpia palautumiskokemukset olivat liikuttaessa metsä- tai peltoympäristöissä, joissa oli olemassa myös jokin vesielementti, kuten järvi tai meri.

Luonnon tuottamia hyvinvointivaikutuksia voidaan lisätä yhdistämällä liikunta ja luonto, koska liikunta itsessään jo lisää hyvinvointia ja terveyttä, parantaa kuntoa ja auttaa irtautumaan arjesta sekä parantaa mielialaa ja itsetuntoa. Sitä vahvempia kognitiivisia elpymiskokemuksia ja emotionaalista hyvinvointia koetaan, mitä suurempi osuus vapaa-ajasta vietetään luonnossa.

Hyvinvointihyötyihin vaikuttavat myös luontoympäristön kiinnostavuus ja esteettisyys sekä turvallisuus. Lisäksi ulkoiluympäristön olosuhteet, kuten ilmanlaatu, valon määrä, lämpötila ja äänimaailma vaikuttavat luontokokemukseen. Yksi keskeinen tekijä ihmisten hyvinvoinnin paranemisessa luontoympäristössä oletetaan olevan luontoympäristön vähäisempi melu verrattuna kaupunkiympäristöön. Erityisesti silloin, kun koetaan voimakasta työstressiä, hakeudutaan useammin ja tavallista pidemmäksi aikaa luontoon. Osa luonnon hyvinvointia edistävistä vaikutuksista selittyy sosiaalisella vuorovaikutuksella silloin, kun ulkoillaan ryhmässä, mutta toisaalta luonnosta voidaan hakea myös rauhaa ja mahdollisuutta yksin oloon.

Aisteilla on luontokokemuksessa merkittävä rooli, erityisen vaikuttavana on koettu näköaistiin perustuva maiseman havainnointi. Myös kuuloaistilla on merkityksensä luontokokemuksen syntymisessä: esimerkiksi linnun laulu ja veden kohina elvyttävät tehokkaasti. Luontokokemuksen muodostumisessa eri henkilöillä voi olla aistien suhteellisessa tärkeydessä eroja. Esimerkiksi joillekin haju- tai tuntoaisti voivat olla vaikuttavampia kuin kuulo- tai näköaistin välityksellä välittyvä kokemus.

Lounastaukojen pitäminen luontoympäristössä auttaa työpäivän aikaisessa palautumisessa ja katkaisee tehokkaasti työstressin kertymisen. Taukojen lisäksi työn kuormittavuutta voi vähentää järjestämällä kävelykokouksia luontoympäristössä. On kuitenkin huomioitava työntekijöiden yksilölliset erot siinä, kuinka luontoympäristö koetaan. Siitepölyallergiasta kärsivät voivat saada puista ja kasveista voimakkaitakin allergiaoireita ja osa voi kokea luontoympäristön epämiellyttävänä.

Luontoelementteihin työympäristössä kannattaa investoida

Luontoelementeillä työympäristössä on todettu olevan hyötyä työstressistä palautumisessa, vaikkei vaikutus olekaan yhtä voimakas kuin suoralla luontokontaktilla. Työskentelytilojen suunnittelussa kannattaa panostaa erityisesti mahdollisuuteen nähdä ulos luontoon ikkunasta, koska ikkunanäkymän on todettu olevan merkitykseltään tehokkaampi kuin muiden työympäristöön tuotujen luontoelementtien. Luontonäkymiä ikkunasta nähtäessä rentoutumi-nen on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin kasvittomia kaupunkinäkymiä katseltaessa. Lisäksi ikkunan kautta sisälle kantautuvat luonnon äänet, auringon valo ja raikas ilma tuottavat hyvinvointihyötyjä.

Mikäli ikkunanäkymä ei ole mahdollinen, voidaan työpäivän aikaista työstressistä palautumista edistää tuomalla työympäristöön virtuaalisia luontovideoita, luontoääniä, luontokuvia ja viherkasveja. Tehokkainta työstressistä palautumisessa näyttäisi olevan eri luontoelementtien yhdistäminen työympäristössä.

Teknologian kehittyessä on luotu uusia ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi työympäristöissä. Sisätiloihin rakennettuna virtuaalisen luontoympäristön on todettu edistävän työpäivän aikaista työstressistä palautumista. Virtuaaliluontoympäristö eli niin sanottu virtuaalihuone on uusi mielenkiintoinen innovaatio. Edullisessa ja helposti toteutettavissa olevassa virtuaalihuoneessa työntekijät voivat käydä palautumassa työpäivän aikana. Tällainen ratkaisu sopisi hyvin esimerkiksi monitoimitiloihin edistämään työntekijöiden työstressistä palautumista jo työpäivän aikana. Virtuaaliluonnon vaikutuksia työstressistä palautumiseen on kuitenkin tutkittu vielä verrattain vähän, joten mielenkiinnolla odotamme lisää tutkimusnäyttöä eri ratkaisumalleista.