Teurastamolta allergiaa
Elintarviketyöntekijöillä esiintyy tilastojen mukaan runsaasti erilaisia ammattitauteja. Tässä artikkelissa kuvaamme teurastamotyöntekijän, jolla todettiin sian kudosten albumiinin aiheuttama ammattinuha ja märkätyön aiheuttama käsivarsien työperäinen ärsytyskosketusihottuma.
Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalle tuli 18 askivuotta tupakoinut teurastamotyöntekijä. Hän oli työskennellyt teurastamolla yli 20 vuotta irrotellen ensimmäiset 14 vuotta teurassikojen suolistosta muun muassa mahalaukkua ja haimaa ja sittemmin mittaillen ja niputtaen suolia. Töissä käytettiin hajotuspuolella suojahansikkaita, käsivarsisuojia ja visiiriä, mittaustyössä käsivarsisuojia ja visiiriä ja lajittelussa pelkästään suojavisiiriä. Suojahansikkaiden käyttö koettiin mittaustyössä vaikeaksi suolten liukkauden vuoksi. Potilaamme oli altistunut sian kudoksille ja eritteille suorassa kosketuksessa sekä aerosolina ihon ja hengitysteiden kautta.
Potilaalla oli esiintynyt kutinaa ja punoitusta ilman paukamia kyynärvarsissa ja olkavarsissa ensimmäisistä työvuosista lähtien pian työpäivän alkaessa ja alkuvuosina myös kynsivallintulehduksia. Viimeisten kahden vuoden aikana työssä tuli aivastelua, kun suolinukkaa oli työskentelypöydällä enemmän. Aivastuksia saattoi tulla useita peräkkäin, lisäksi oli runsasta kirkasta vesinuhaa ja nenän tukkoisuutta sekä ajoittain voimakkaita työhön liittyviä silmäoireita. Nenäverenvuotoa ja hengenahdistusta esiintyi myös.
Työterveyshuollossa PEF-työpaikkaseurannassa ei ollut ammattiastmaan sopivaa, astmadiagnoosi asetettiin spirometrian perusteella. Potilaamme käytti keuhkoputkia avaavaa salbutamolia noin kerran työpäivän kuluessa. Seerumin spesifit IgE-vasta-aineet sian epiteelille ja sianlihalle olivat koholla. Työhön liittyvien oireiden vuoksi hänet siirrettiin altisteettomaan työympäristöön ja lähetettiin Työterveyslaitokselle ammattitautiepäilyjen vuoksi.
Työterveyslaitoksella herkistyminen useille sian kudoksille tarkentui verikokeissa ja ihopistokokeissa (taulukko 1 «»1). IgE-vasta-aineita todettiin myös immunospot-tutkimuksessa. Immunospot on HUS Iho- ja allergiasairaalan tarjoama niin sanottu in-house-tutkimus, jonka avulla voidaan potilaan seerumista osoittaa allergeeni-IgE-vasta-aineet lähes mitä potilaan omaa tai laboratorion allergeeninäytettä vastaan. Näyte voi olla ruoka, eläin, kasvi tai jokin muu epäilty aine. Ammattiastmaa ei todettu hengitysteiden spesifeissä altistuskokeissa. Nenäaltistuskokeessa sian suoli-nukan steriilillä uutteella nenäsuihkeena nenäeritys, subjektiiviset oireet ja tukkoisuus lisääntyivät merkittävästi (kuva 2 «»2) ja ammattinuhadiagnoosi vahvistui. Ihoaltistus eli avotesti sian suolinukalle jäi kielteiseksi, epikutaa-nitesteissä todettiin vain ei-työperäinen nikkeliallergia. Ihotautilääkäri arvioi, että käsivarsi-ihottuma on ollut työperäistä ärsytyskosketusihottumaa liittyen ihoa voimakkaasti ärsyttävään märkätyöhön. Kosketusurtikariaa tai proteiinikosketusihottumaa ei todettu.
Suosittelimme, ettei potilaamme jatkossa altistuisi raaoille sian osille. Tupakoinnin lopettamista suositeltiin myös, ja astman hoito jatkuisi työterveyshuollossa. Työterveyslaitoksen seurantakäynnillä kuusi kuukautta myöhemmin tutkittava oli kuivassa työssä logistiikkaosastolla eikä enää altistunut sian kudoksille. Salbutamolin käyttö oli jäänyt pois, ja käsivarsien iho oli täysin terve. Nenäoireisiin tutkittava oli käyttänyt kuureina nenästeroidia ja kostutusvalmisteita. Vakuutusyhtiö oli antanut myönteisen päätöksen ammattinuhasta ja ärsytyskosketusihottumasta. Ammatillisen kuntoutuksen toimille ei ollut tarvetta.
Pohdintaa
Elintarviketyö on työperäisen allergisen ammattinuhan, ammattiastman sekä proteiinikosketusihottuman ja kosketusurtikarian riskiala. Tutkittavamme työskenteli teurastamolla ja nuhaoireet ilmenivät tilanteissa, joissa altistuminen sian ruhon osille oli merkittävää.
Sikaan (Sus scrofa domesticus, Sus s) liittyviä allergioita ei ole tietääksemme aikaisemmin kuvattu suomenkielisessä kirjallisuudessa. Työterveyslaitoksen neljän sika-allergisen teurastamotyöntekijän tapaussarja on vuonna 2019 julkaistu kansainvälisessä lehdessä.
Spesifiä sian albumiiniallergiaa on kuvattu kirjallisuudessa harvoin. Herkistyminen sian albumiinille (Sus s 1) liittyy pitkäaikaiseen altistukseen. Albumiinia pidetään teurastamotyöntekijöiden pääallergeenikomponenttina, ja sille on tullut kaupallinen spesifi IgE-testi. Sian albumiiniin on tapausselostuksissa liitetty suuoireita, ristireagointia muihin karvallisiin eläinlajeihin (pork-cat syndrome) sekä kuvattu yksittäisiä anafylaksioita, jotka liittyivät lihan syömiseen. Potilaamme oli maistanut joulun aikaan sianlihaa ja kokenut saaneensa siitä lieviä nieluoireita eikä ollut sen jälkeen sianlihaa syönyt.
Työperäisillä aineilla tehtävien altistuskokeiden suunnittelussa haastavaa on testiaineiden standardoimattomuus allergisten reaktioiden testaamisessa. Testien tulee olla riittäviä mutta samalla voimakkuudeltaan turvallisia. Nenäaltistuksiin liittyen kirjallisuudessa ei ole kuvattu anafylaksiaa, ja kerta-annoksena käytetään korkeahkoa allergeenipitoisuutta melko turvallisesti, toki allergiatausta huomioiden. Nenäaltistuskoe on allergisen nuhan diagnostiikan kultainen ja paras standardi. Allergista nuhaa esiintyy yleensä 2–3 kertaa enemmän kuin allergista astmaa, mutta Suomessa todetut ammattinuhat ovat tämä huomioiden tilastoissa suhteellisen harvinaisia. Diagnostiikassa ja/tai tilastoinnissa lieneekin puutteita.
Työterveyshuollossa on tärkeää muistaa riskialoilla spesifin allergian mahdollisuus. Allerginen tautikirjo alkaa proteiiniallergeenien, kuten sian kudosten allergeenien, osalta tyypillisesti ylähengitysteistä. Ammattinuhan diagnosoinnilla ja altistumisen varhaisella päättämisellä (joskus vähentämisellä) pyritään estämään taudin paheneminen ja yleistyneemmät reagoinnit sekä parantamaan elämänlaatua. Työterveyshuollossa on tärkeää ohjeistaa yrityksiä siten, että työntekijöiden iho- ja hengitystiealtistuminen työssä esiintyville allergeeneille ja muille riskitekijöille jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Henkilökohtaiset suojaimet ovat aina viimeinen riskinhallintakeino, jota käytetään, ellei riskiä voida poistaa tai pienentää riittävästi teknisillä tai organisatorisilla toimilla. Suojainten käytön ongelmat voivat liittyä työntekijän motivaatioon, terveydentilaan, työtehtäviin, työympäristöön tai itse suojaimiin. Potilaamme siirto toisiin työtehtäviin päätti työperäisen oireilun.
LL, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen
poliklinikka
zumrut.nuri@gmail.com
Soile Jungewelter
LL, HLL, korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
työlääketieteen lisäkoulutus
lääkärikouluttajan erityispätevyys
Työterveyslaitos, työlääketieteen poliklinikka
soile.jungewelter@ttl.fi
Liisa Airaksinen
LT, korvatautien erikoislääkäri
Työterveyslaitos, työlääketieteen poliklinikka
liisa.airaksinen@ttl.fi
Kirjallisuutta
- Asero R, Mistrello G, Falagiani P. Oral allergy syndrome from pork. Allergy. 1997;52(6):684—686.
- Dewachter P, Jacquenet S, Beloucif S ym. Pork-cat syndrome revealed after surgery: Anaphylaxis to bovine serum albumin tissue adhesive. J Allergy Clin Immunol Pract. 2019;7(7):2450—2452.
- Hilger C, Swiontek K, Hentges F ym. Occupational inhalant allergy to pork followed by food allergy to pork and chicken: sensitization to hemoglobin and serum albumin. Int Arch Allergy Immunol. 2010;151(2):173—178.
- Jungewelter S, Airaksinen L, Pesonen M. Occupational rhinitis, asthma, and contact urticaria from IgE-mediated allergy to pork. Am J Ind Med. 2019;62(1):80—84.
- Shiratsuki R, Chinuki Y, Fukushiro S ym. A Case of Pork-cat Syndrome That Developed as Food-dependent Exercise-induced Anaphylaxis. Acta Derm Venereol. 2020 17;100(15).
- https://www.hus.fi/ammattilaiselle/allergian-erikoislaboratoriotutkimukset. «https://www.hus.fi/ammattilaiselle/allergian-erikoislaboratoriotutkimukset»1
- https://tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/occupational-diseases. «https://tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/occupational-diseases»2