Tunnistatko ärsytyksen aiheuttaman astman riskit työssä?

Ärsyttävien aineiden vaikutuksia hengitysteissä

Aiheuttajat ovat voimakkaasti hengitysteitä ärsyttäviä aineita, esimerkiksi kudosta syövyttäviä voimakkaita yhdisteitä. Ärsyttävät tekijät voivat vaikuttaa koko hengitysteihin ylähengitysteistä keuhkorakkuloihin saakka, ja ne voivat aiheuttaa astman lisäksi esimerkiksi kroonista poskiontelontulehdusta, laryngiittia, obliteroivaa bronkioliittia ja toksista pneumoniittia (kuva 1 «»1). Ärsytyksen aiheuttamassa astmassa limakalvobiopsianäytteissä on todettu esiintyvän muun muassa epiteelisoluvaurioita, yleensä neutrofiilivaltaista tulehdusta ja tyvikalvon paksuuntumista. Aiempien tutkimusten ja omien havaintojemme perusteella ärsytysastma jää usein hoidosta huolimatta runsaasti oireilevaksi ja voi vaikuttaa merkittävästi sairastuneiden työ- ja toimintakykyyn.

Kuva 1. Julkaistu aiemmin Aikakauskirja Duodecimissa (Lindström I, ym. Ärsytyksen aiheuttama astma. Duodecim 2014;130(20):2061–9.). Julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin luvalla.

Työterveyslaitoksen ärsytysastmatutkimus 2020–2022

Työterveyslaitos tutkii Suomessa vuosina 2000–2018 todettuja ärsytyksen kautta syntyneitä ammattiastmoja käyttäen potilasrekisteriä (https://www.ttl.fi/tutkimushanke/arsytysastma-2020–2022). Aineistoon kuuluu 69 ärsytysastmatapausta, joista 84 prosenttia on miehiä. Ensimmäisessä vaiheessa olemme selvittäneet ärsytysastman riskialat ja altisteet. Aineiston takautuva analyysi on vastikään julkaistu. Noin puolet astmatapauksista kehittyi kertaluonteisen, tapaturmaisen altistumisen seurauksena, ja puolet liittyi toistuviin altistumistapahtumiin – joissain tapauksissa runsas altistuminen ja myös oireet olivat jatkuneet vuosia. Jatkossa tutkimme sairauden ennustetta käyttäen kyselyä, rekisteritietoja ja keuhkojen toimintakokeita. Tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto, Hengityssairauksien tutkimussäätiö ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kautta Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus ja Liikennevakuutuskeskus.

Riskialat ja ammatit

Tutkimuksessa tunnistettiin riskiammateiksi prosessityöntekijät ja korjaajat kemian-, sellu-, metalli- ja kaivosteollisuudessa (taulukko 1 «»1). Lisäksi useita tapauksia todettiin maanviljelijöillä sekä elintarviketeollisuuden, rakennusalan ja kuljetusalan työntekijöillä.

Ärsytysastmaa aiheuttavat altisteet

Merkittävin yksittäinen aiheuttaja tutkimuksen aineistossa oli rikkihappo (taulukko 2 «»3). Kaikkiaan 57 prosenttia tapauksista oli voimakkaiden happojen, emästen tai niiden seosten aiheuttamia. Tällaiset aineet on yleensä luokiteltu käyttöturvallisuustiedotteissa ihoa syövyttäviksi (Skin Corr 1). Muita tyypillisiä aiheuttajia olivat kloorikaasu, rikkivety, endotoksiinit, erilaiset palokaasut ja muut seokset.

Altistumistilanteet ja niiden juurisyyt

Tyypillisiä altistumistilanteita olivat prosessivuodot ja korjaustehtävät raskaassa teollisuudessa sekä erilaiset palot ja aineiden kuumeneminen. Säkkien tai siilojen hajoaminen saattoi altistaa voimakkaasti emäksiselle pölylle, kuten tuhka- ja sementtipölylle. Maataloudessa lietteen käsittely ja lietekaivojen tyhjentäminen aiheuttivat altistumista ammoniakille ja rikkivedylle, jotka ovat peräisin eläinten ulosteista ja virtsasta. Useammissa tapauksissa on käytetty voimakkaita pesuaineita sumuttavilla menetelmillä ja työskennelty ilman suojaimia tai käyttäen vääränlaisia suojaimia. Osittain altistumistilanteet olivat melko lyhytaikaisia ja haitallinen altistuminen olisi ollut estettävissä oikeanlaisella hengityksensuojaimella.

Kun kyseessä oli yksittäisen altistumistapahtuman aiheuttama astma, tärkein juurisyy oli tiedon puute, häiriö tiedonkulussa tai väärät ohjeet (kuva 2 «»4). Sen sijaan toistuvien altistumisten aiheuttaman astman taustalla oli yleisesti huonot työolosuhteet – näin oli kolmessa tapauksessa neljästä. Huomattavaa oli, että raskaassa teollisuudessa työntekijä teki useissa altistumistapauksissa normaalia työtään ilman erityistä poikkeustilannetta. Useissa tapauksissa työpaikalta oli omiin seurantamittauksiin perustuvaa tietoa HTP-tason ylittävistä pitoisuuksista hengitysteitä ärsyttäviä aineita, mutta tilanteeseen ei ollut riittävästi puututtu.

Ärsytysastman ennaltaehkäisy

Emme saa hyväksyä työoloja, joissa ylitetään ärsyttävien kemikaalien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Tuoreiden tutkimustulostemme perusteella työterveyshuolloissa ja työpaikoilla on käynnistettävä toimia ärsytysastman ennaltaehkäisemiseksi. Ammattitautien lisäksi voidaan tällöin ehkäistä todennäköisesti myös ärsyttävien aineiden aiheuttamia lievempiä hengityselinten sairauksia ja parantaa työntekijöiden työkykyä. Suosittelemme riskialoille ainakin seuraavia toimia:

• Voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien ja prosessipäästöjen tunnistamista työpaikan riskinarvioinnissa.
• Työpaikkojen ja työntekijöiden neuvontaa ja tiedon lisäämistä vaarallisista kemikaaleista. On myös tiedostettava, että hyvin lyhytaikainen altistuminen voi riittää astman kehittymiseen.
• Panostamista prosessien tekniseen turvallisuuteen (ilmastointi, kotelointi, hälytykset).
• Hyvien toimintaohjeiden luomista työpaikoille vaarallisten aineiden käsittelyyn sekä prosessihäiriöihin ja ongelmatilanteisiin.
• Panostamista oikeanlaisiin, henkilökohtaisiin hengityksensuojaimiin ja niiden käyttökoulutukseen.
• Hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävien aineiden pitoisuuksien seuraamista ilmassa säännöllisesti tai jatkuvasti riskialoilla.
• Pitkäjänteistä toimintaa työolosuhteiden parantamiseksi riskialoilla.