Työterveys ja työsuojelu vahvistavat tupakkalakia
Suomen tupakkalaki on yksi edistyksellisimmistä. Vuonna 1995 lakiin tuli uutena työsuojelun näkökulma. Tupakointi kiellettiin työpaikoilla ja myöhemmin ravintoloissa, mikä on edistänyt työntekijöiden mutta myös muun väestön terveyttä ja vähentänyt tupakointia Suomessa.
Ensimmäinen tupakkalaki 1977 kielsi tupakoinnin julkisissa kulkuneuvoissa, päiväkodeissa ja kouluissa sekä tupakkatuotteiden mainonnan. Myynnin alaikärajaksi määrättiin 16 vuotta. Työsuojelu tuli tupakkalakiin 1995, kun tupakansavulle altistuminen työssä haluttiin estää, ja vastuu tästä asetettiin työnantajalle. Tämä johti nopeasti tupakoinnin kieltämiseen työpaikan sisätiloissa, ja altistuminen työssä loppui.
Ravintoloissa tupakointi kiellettiin vasta 2007, jolloin kieltoa perusteltiin työntekijöiden työsuojelulla. Eduskunta kirjasi tällöin tupakansavun karsinogeeniksi ensimmäisenä maana maail-massa. Työpaikkojen tupakkalaki on vähentänyt myös asiakkaiden altistumista tupakansavulle ja edistänyt väestön terveyttä vähentämällä tupakointia.
Työsuojelulla on Suomen tupakkalaissa ollut muista maista poiketen keskeinen merkitys. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet mukana kolmikantaneuvotteluissa, joissa valmisteltiin työpaikkoja koskevaa tupakkalain uudistusta. Perusteena riskien arviointiin oli tieto tupakansavun terveysvaaroista. Ravintoloita koskevassa tupakkalain valmistelussa vastakkain olivat työnantajien huoli alan työpaikoista ja työntekijöiden vaatima työturvallisuus.
Tupakansavun aiheuttama kohonnut riski sairastua syöpiin ja sydän- sekä verisuonisairauksiin oli keskeinen tekijä tupakoinnin kieltämiseen työpaikoilla ja ravintoloissa. Esimerkiksi Tanskassa työmarkkinajärjestöt eivät ole osallistuneet tupakkalain valmisteluun, ja osin tästä johtuen työpaikkoja koskeva tupakkalaki ei siellä ole ollut yhtä tiukka kuin Suomessa.
Endgame tupakoinnille
Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 6 000 ennenaikaista kuolemaa. Tupakointi on vakava mutta estettävissä oleva kansantautien ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja. Askin päivässä polttavan elinikä on keskimäärin 10 vuotta lyhyempi kuin tupakoimattomalla. Vaikka tupakoivien määrä on vähentynyt meillä vuosi vuodelta, edelleen noin 12 prosenttia tupakoi päivittäin. Viime vuosina miesten tupakointi on vähentynyt, mutta naisten hieman lisääntynyt.
Tupakointi on yleisintä matalan koulutuksen ja tulotason väestöryhmissä. Ylimmän tulotason mies elää Suomessa keskimäärin 10 vuotta pitempään kuin alimman tulotason mies. Naisilla ero on noin viisi vuotta. Elintapasairaudet ja tupakointi selittävät merkittävän osan tästä erosta. Työterveyshuollossa tupakoinnin lopettamisen tuki tuleekin ohjata erityisesti matalan koulutuksen ja tulotason ammattiryhmiin.
Tupakkalaissa kirjattiin 2010 tavoite tupakoinnin loppumisesta (ENDGAME) ja savuttomuudesta vuoteen 2030 mennessä (www.savutonsuomi.fi).
Käytännössä tavoite saavutetaan, jos päivittäin tupakoivien määrä laskee alle viiden prosentin. Tämä on mahdollista, jos onnistutaan estämään nuorten tupakoinnin aloittaminen ja tupakoinnin lopettamisen tuki tehostuu.
Tupakkateollisuuden myyntistrategia perustuu siihen, että tuotteissa oleva nikotiini aiheuttaa riippuvuuden ja johtaa pysyvään asiakkuussuhteeseen. Vaikka tupakkateollisuus antaa mielikuvan, että ihmisillä olisi vapaa valinta tupakoida ja halutessaan lopettaa, nikotiiniriippuvuuden vuoksi lopettaminen ei onnistu. Uudet ja erityisesti nuoriin vetoavat sähkösavuke ja nuuska pitävät yllä nikotiiniriippuvuutta ja varmistavat tuotteiden menekin jatkossakin.
Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa ja nikotiiniriippuvuudesta eroon pääsy vaatii yleensä asiantuntevaa apua, minkä vuoksi tupakoinnin lopettamisen tukea terveydenhuollossa tulee vahvistaa. Myös muut tahot tulee saada aktiivisesti mukaan lopettamisen tueksi. Kuntien nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen ehkäisevä päihdetyö voi terveydenhuollon kanssa houkutella nuoria harrastuksiin, joissa tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö eivät ole mukana.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on sairaus, jota pitää hoitaa tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Työterveyshuolto voi työikäisten parissa olla merkittävä toimija elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä.
Työpaikan tuki tupakoinnin lopettamisessa
Työnantajilla on tarve tukea tupakoinnin lopettamista tupakoivilla työntekijöillä, joiden työssä tiedetään olevan syöpävaaraa aiheuttavia aineita. Tupakointi yhdessä karsinogeenisten metallien kanssa aiheuttaa arvaamattoman lisäriskin, jota työnantajat eivät halua ottaa. Työpaikkoja kiinnostaa myös työkyvyn tukeminen. Tupakointi heikentää työkykyä, joten lopettamisen tuki palvelee myös työkyvyn tukemisessa.
Työterveyshuollossa tulee olla rakenteet, resurssit ja osaaminen tupakoinnin lopettamisen tukemiseen yksilö- ja työpaikkatasolla. Savuttomat työpaikat yhteisönä tukevat tupakoinnin lopettamisen onnistumista. Työpaikan johdon ja työntekijöiden kanssa on sovittava tavoista, miten savuton työpaikka yhteistyössä toteutetaan. Useimmat työnantajat ymmärtävät, että savuton työpaikka voi säästää kustannuksia ja lisätä tuottavuutta.
Työterveyshuollon on hyvä suositella, että työpaikka noudattaisi savuttoman työpaikan kriteereitä. Tällöin työpaikan sisätiloissa tai piha-alueella ei tupakoida, työntekijöitä tuetaan tupakoinnin lopettamisessa, työpaikan tilaisuuksissa ei saa tupakoida tai myydä tupakkatuotteita ja asiakkaat eivät tupakoi työpaikan tiloissa.
Tupakkalain uudistus on parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. Lakiin on tulossa muutoksia esimerkiksi savukeaskien ulkoasuun ("plain packaging"), rajoituksia sähkösavukkeiden ja nuuskan myyntiin ja markkinointiin sekä uusien nikotiiniannostelijoiden lisäaineisiin sekä ohjeita asuntoyhteisöjen tupakointikieltoihin. Tupakkatuotteiden ostoikärajaa harkitaan nostettavaksi 20 vuoteen, mikä on jo voimassa monissa maissa. Tupakkavero ja hinnankorotus ovat tehokkaita keinoja estää nuoria aloittamasta tupakointi.
Tupakoinnin kustannukset vuosittain Suomessa on arvioitu tasolle 1,5 miljardia euroa. Yli 6000 ennenaikaista kuolemaa – yli 115 viikossa – joista merkittävä osa kohdistuu työikäisiin, voidaan halutessa estää. Tämä on mahdollista, jos tupakointi saadaan loppumaan vahvistamalla tupakoinnin lopettamisen tukemista ja estämällä nuorten tupakoinnin tai nikotiinituotteiden käytön aloittaminen.
LT, työterveyden professori
Varadekaani
Lääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto
Kirjallisuutta
- Heloma A, Jaakkola M, Kähkönen E, Reijula K. The short-term impact of national smoke-free workplace legislation on passive smoking and tobacco use. Am J Public Health 2001: 91: 1416-1418.
- Reijula J, Johnsson T, Kaleva S, Tuomi T, Reijula K. Total prohibition of smoking but not partial restriction effectively reduced exposure to tobacco smoke among restaurant workers in Finland. Int Journal of Occup Med Environ Health, 2013: 26 (5): 682-692. DOI 10.2478/s13382-013-0145-8.
- Reijula J, Kjaerheim K, Lynge E, ym. Cancer incidence among waiters – 45 years of follow-up in five Nordic countries. Scand J Public Health. 2015: 43: 204-211. «https://doi.org/10.1177/1403494814565130»1
- GBD 2019 Tobacco Collaborators. Spatial, temporal, and demographic patterns in prevalence of smoking tobacco use and attributable disease burden in 204 countries and territories, 1990–2019: a systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet 2021; 397: 2337–60. «https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)01169-7»2
- THL Tupakkatilasto 2021. «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/tupakka»3
- Thomson G, Edwards R, Wilson N, Blakely T. What are the elements of the tobacco endgame? Tobacco Control Vol. 21: 2: 293-295.
- https://www.jstor.org/stable/41516044. «https://www.jstor.org/stable/41516044»4
- Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. «https://www.kaypahoito.fi/hoi40020»5
- Malin M, Jaakkola N, Luukkonen R, Heloma A, Lamminpää A, Reijula K. Occupational health professionals' attitudes, knowledge, and motivation concerning smoking cessation—Crosssectional survey. J Occup Health. 2020;62:e12145. «https://doi.org/10.1002/1348-9585.12145»6
- Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2006:14 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70051/Es200614.pdf?sequence=1»7.
