Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, jonka hoito on vaativaa. Nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta, ja tupakkariippuvuuteen liittyvät voimakkaasti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Tupakointi johtaa suureen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Potilaan tupakoinnista ja nikotiinituotteiden käytöstä tulee tietää, ja tiedon tulee olla helposti löydettävissä potilastiedoista.
Tupakointi on tärkein estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja. Tupakoija menettää keskimäärin 10 elinvuotta. On arvioitu, että Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain ainakin 4 000 henkeä. Tupakointi aiheuttaa lisäksi passiivisen tupakoinnin myötä altistuvien sairastumista sydänsairauksiin ja syöpään. Ympäristöön kertyvät savun partikkelit (third hand smoke) lisäävät altistuvien sairastuvuutta. Tupakointi heikentää myös monien lääkehoitojen tehoa nopeuttamalla tiettyjen lääkeaineiden metaboliaa. Tupakoinnin vaikutus lääkeainemetaboliaan tulee huomioida tupakasta vieroituksessa: lääkeannoksia voi olla tarpeen muokata tupakoinnin lopettamisen myötä.
Potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa. Tupakointi, tupakoinnin määrä ja kesto sekä riippuvuus kirjataan. Tupakointitiedon tulee kulkea eri terveydenhuollon toimipaikkojen välillä (esim. lähetteessä ja epikriisissä). Vieroituksen aloittavalle tulee järjestää seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tupakoivan potilaan hoitosuunnitelmaan tulee yhdessä hänen kanssaan kirjata vieroituksen tavoitteet ja toteutus.
Tupakkariippuvuus on oireyhtymä
Nikotiiniriippuvuus on nikotiinin käytöstä syntyvä keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrän ja toiminnan muutos, jonka seurauksena käytön lopettaminen johtaa fyysisiin vieroitusoireisiin. Se on farmakologisilta ja käyttäytymistä sääteleviltä tekijöiltään muiden aineriippuvuuksien kaltainen ja täyttää kansainvälisen psykiatrisen luokituksen mukaan kemiallisen riippuvuuden kriteerit. Nikotiiniriippuvuuden hoidon tulee perustua riippuvuuden vakavuuden arviointiin, jossa voidaan apuna käyttää Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestiä (FTND) ja sen kaksi kysymystä sisältävää versiota Heaviness of Smoking Index (HSI).
Psyykkisellä tupakkariippuvuudella tarkoitetaan sitä yksilön ehdollistunutta käytöstä, joka liitetään toistuvaan tupakointiin. Lopettamisen tukemisessa tulisi aina selvittää myös potilaan psyykkinen riippuvuus: mitkä ovat ne tärkeimmät kontekstit ja niissä toistuvat ärsykkeet, jotka pitävät potilaan tupakointia yllä. Mitä lopettaja eniten tarvitsee –tupakointiin altistavan kontekstin ja siinä olevien ärsykkeiden muokkausta tai eliminointia, omien reaktioidensa hallintaa vai palkitsemisjärjestelmän muutosta?
Tupakoinnin lopettaneet ovat yrittäneet lopettaa tupakoinnin keskimäärin 3–4 kertaa ennen pysyvää onnistumista. Lopettaminen tulisikin mieltää pitkäaikaiseksi, jopa vuosia kestäväksi prosessiksi, jonka aikana tupakoijan tulee etsiä uusia toimintamalleja tilanteisiin, joissa hänen tekee mieli tupakoida.
Tupakasta vieroittautuminen voi aiheuttaa fysiologisia, psykologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia. Lääkärin toteuttama lyhytkin interventio lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Intensiteetin lisääntyessä tupakoinnin lopettaneiden määrä lisääntyy jonkin verran. Työpaikoilla toteutetut yksilöihin kohdistetut tupakasta vieroituksen interventiot ovat tehokkaita. Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokasta kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampaa kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus.
Lääke- ja nikotiinikorvaushoito
Tupakasta vieroituksessa auttavista lääkkeistä on Suomessa saatavissa reseptivalmisteina varenikliinia, bupropionia ja nortriptyliiniä ja ilman reseptiä nikotiinikorvaushoitovalmisteita. Varenikliini on tehokkain vieroituslääke. Vieroitusohjaus (kasvokkain tai puhelimitse) lisää vieroituslääkkeitä tai nikotiinikorvaushoitoa käyttävien onnistumista tupakasta vieroituksessa.
Nikotiinikorvaushoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka toteutetaan nikotiinia sisältävillä myyntiluvallisilla lääkevalmisteilla, joiden käyttöaihe on tupakasta vieroituksen tukeminen. Nikotiinikorvaushoitoa on hyvä suositella lopettamista yrittäville tupakoijille, jotka polttavat yli 10 savuketta päivässä. Kun nikotiinipurukumin pitkäaikaisesta käytöstä halutaan eroon, annosta pienennetään asteittain tai siirrytään nikotiinilaastareihin, koska nikotiinilaastareiden pitkäaikaiskäyttöä ei esiinny.
Sähkösavukkeet ovat sähköllä toimivia, alun perin ulkoisesti savukkeiden näköisiä nikotiinin annostelulaitteita. Sähkösavukkeissa käytettävien propyleeniglykolin tai glyserolin turvallisuudesta keuhkoihin hengitetyssä höyryssä ei ole julkaistu raportteja.
Tupakointi tulee pyrkiä lopettamaan kokonaan. Poltettujen savukkeiden lukumäärän vähentäminen puoleen korvaamalla niitä muilla keinoin saattaa olla hyödyllinen toissijainen keino niille tupakoijille, jotka eivät kykene tai halua lopettaa tupakointia. Haittoja vähentämällä tupakoija pyrkii vähentämään tupakan aiheuttamia terveyshaittoja erilaisilla keinoilla, esimerkiksi tupakan käytön vähentäminen tai tupakan korvaaminen kokonaan tai osittain muilla nikotiinin lähteillä. Haittojen vähentämiseen pyrkivässä toiminnassa hyväksytään nikotiiniriippuvuuden jatkuminen, eikä sen ensisijaisena tavoitteena ole nikotiinin käytön lopettaminen. Pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa savukemäärän vähentyminen vähintään puoleen tuottaa joitain terveyshyötyjä, mutta sillä ei ole havaittu olevan vaikutusta kuolleisuuteen.
Vieroituksessa käytetyt muut keinot
Internetissä annettava interaktiivinen ja räätälöity tuki voi auttaa vieroituksessa tai tehostaa henkilökohtaista vieroitusta verrattuna kokonaan ilman interventiota jääviin. Vieroitushoitojen korvaaminen potilaille ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista ja vieroituslääkkeiden käyttöä lopettamisen apuna. Akupunktuurista tai sen kaltaisista hoidoista ei ole apua tupakoinnin lopettamisessa. Hypnoosista ei todennäköisesti ole apua tupakasta vieroituksessa. Liikunnasta saattaa olla apua tupakasta vieroituksessa. Liikunta myös vähentää akuuttia tupakanhimoa.
Kaikki vieroitustoimet edistävät tupakoinnin lopettamista, mutta jokaisen tupakoivan vieroituksessa tulee pyrkiä käyttämään tehokkainta hänelle sopivaa hoitoa. Lääkityksen lisääminen mihin tahansa vieroitushoitoon kaksin- tai kolminkertaistaa tuloksen. Ryhmäohjauksen lisääminen mihin tahansa vieroitushoitoon taas kaksinkertaistaa tuloksen.
Vieroitusta tulee tarjota kaikille tupakoijille, joten jokaisen ammattilaisen on terveydenhuollossa osaltaan huolehdittava potilaiden tupakoinnin tunnistamisesta, vieroituksen aloittamisesta ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaamisesta. Vieroituksen järjestämisessä pitää huolehtia ammattilaisten riittävästä asiantuntemuksesta, koska ammattilaisten kouluttaminen edistää interventioiden toteutumista ja lisää niiden tehoa.
Tämä kirjoitus perustuu Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettaman työryhmän laatimaan Käypä hoito -suositukseen.
Vieroittujaa voi kannustaa hakemaan lisätietoa internetistä osoitteista www.tupakkainfo.fi, www.stumppi.fi, www.fressis.fi ja www.28paivaailman.fi.
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy
anna.aho@mehilainen.fi