Uniapnea herätti kutsumuksen
Työterveyslääkäri esiintyy Youtube-videolla omana itsenään ja kertoo sairastavansa uniapneaa, kuvaa oireitaan ja puhuu hoidostaan. Rohkeaa? Ei kollega Mika Salosen mielestä, vaan puhdasta halua jakaa tietoa siitä, kuinka paljon uniapnean hoidon myötä oma hyvinvointi lisääntyi terveyshyötyjen lisäksi.
Mika Salosen perheeltä oli tullut jo jonkin aikaa viestiä äänekkäästä kuorsauksesta ja hengen haukkomisesta. Oireina Salonen tunnisti kyllä väsymystä ja aikaansaamattomuutta ja ihmetteli, mihin oli kadonnut se aamuvirkku, joka hän oli tottunut olemaan.
– Sudenkuoppa on se, että väsyneeseen elämään tottuu. Tutkimuksessa lopulta käytyäni tuntui helpottavalta, että uniapnea diagnosoitiin ja sitä päästiin hoitamaan. Olisin toki mieluummin ilman uniapneaa, mutta hienoa on se, että uniapneaan on olemassa niin tepsivä hoito.
Sopeutuminen CPAP-hoitoon ei ollut Saloselle ongelma. Hän arvioi, että sopeutumiseen meni noin 3 minuuttia. Kaikilla sopeutuminen ei tapahdu tätä vauhtia, mutta parhaimmillaan CPAP-hoidon vaikutuksen huomaa jo viikossa. Näin kävi Salosellekin.
– Hoidon tehon todella huomaa. Sain virkeyteni takaisin. Luovuus ja mielenkiinto palasivat elämääni hoidon myötä!
Kolmasosalla aikuisista uniapnea
Elintapasairauksista puhuttaessa ei voi välttää uniapneaa. Salosen mielestä omaa vastuuta ei voi kokonaan poistaa, koska useimmilla uniapnea liittyy vahvasti elintapoihin. On myös nuoria, hoikkia ja hyväkuntoisia uniapneapotilaita, mutta valtaosa on ylipainoisia. Lääkärilehden mukaan 1,46 miljoonaa suomalaista sairastaa vähintään lievää uniapneaa. Salonen pohdiskelee, onko kyseessä ominaisuus vai sairaus, jos kolmasosa aikuisväestöstä sairastaa uniapneaa. Toivottavasti diagnostiikka tarkentuu tulevaisuudessa ja jatkossa osataan paremmin erottaa ne, jotka tarvitsevat CPAP-hoitoa. Uniapnean muidenkin hoitokeinojen kehittymistä Salonen odottaa toiveikkaana.
Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei uniapnea yhä lisääntyisi? Salonen ei usko yksittäisen lääkärin toteuttaman painon puheeksi ottamisen vastaanotolla olevan ratkaisu.
– Se ei millään riitä, että yksittäinen lääkäri kehottaa potilasta laihduttamaan. Tarvitaan yhteiskunnan tason keinoja painonhallintaan ja lihavuuden ehkäisyyn.
Tunnistaminen ja tulosten oikea tulkinta tärkeää
Salonen sanoo, että uniapnean tunnistamisessa on edelleen parantamisen varaa. Väsyneiden potilaiden kohdalla uniapnean mahdollisuus pitäisi aina muistaa painosta riippumatta. Salonen itse kysyy aina kuorsauksesta, hengityskatkoista ja siitä, nukkuuko potilas yksin vai jonkun kanssa. Jos ei ole vieruskaveria, jolta tulisi palautetta kuorsauksesta tai hengityskatkoista yöllä, joskus potilas tuo esiin, että mökkireissulla kaverit kommentoivat kuorsaamisesta. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että uniapnea olisi poissuljettu, jos potilas ei kuorsaa eikä hänellä ole hengityskatkoja. ESS-uneliaisuuskyselyn (Epworth Sleepiness Scale) Salonen tekee jokaiselle väsyneelle potilaalle.
Kollegoita Salonen rohkaisee varmistamaan spesialistilta hoitolinjaukset tutkimusten jälkeen. Heikkona kohtana hän näkee sen, että ratkaisu, jota yöpolygrafialausunnolla tehdään, jää yksittäiselle lääkärille. Tuloksen tulkinta ja hoidon tarve ei aina ole lausunnon perusteella ilmeinen. Lieväkin uniapnea voi vaatia aktiivista hoitoa. Oman sairaanhoitopiirin uniyksikköä voi aina konsultoida hoidon tarpeesta. Usein suositellun asentohoidon hyödyt Salonen kyseenalaistaa.
– Jos tennispallohoito aloitetaan, on tärkeää sopia seuranta. Potilasta ei saa jättää yksin arvioimaan, onko selkään aseteltujen tennispallojen käytöstä öisin seurannut hyvää. Muut hoitokeinot on mietittävä, jos oireet jatkuvat.
Kokemusasiantuntijuuden hyödyt
Mitä hyötyä siitä on potilaiden kanssa, että sairastaa uniapneaa?
– Jaan usein omia videolinkkejä potilaille ja niistä paljastuu, että sairastan itse uniapneaa. Ei voi odottaa, että lääkäri sairastaa kaikki sairaudet, jotta osaa hoitaa, mutta kiistatta tästä on hyötyä! Pystyn rohkaisemaan hoitoon ja luomaan toivoa hoidon onnistumiseen. Olen vakuuttunut, että aiemmin olen päästänyt uniapneapotilaita ohi silmieni. Diagnostinen silmä on parantunut oman diagnoosin myötä.
Ylipainosta puhuminen voi tuntua kollegoista hankalalta ja kiusalliselta. Uniapnea-asian puheeksiotto ei ole Saloselle minkäänlainen kynnys. Asiaan on helppo tarttua silloin, kun puoliso on patistanut lääkäriin ja potilas tuo itse asian jo esiin. Joitakin pettyneitä tai järkyttyneitä potilaita Salonen on diagnoosihetkellä tavannut, mutta suurin osa osaa odottaa diagnoosia jo oireidensa takia. Salonen haluaa muistuttaa, että jos on ylipainoinen potilas, jolla epäilee uniapneaa, ei pidä ensin edellyttää painonpudotusta ehtona tutkimuksille tai hoidolle. Uniapnea vie voimavarat myös painonhallinnasta.
Paljon puhuttua kutsumusta
Kokemus uniapnean sairastamisesta ja hoidosta on herättänyt kutsumuksen Salosessa.
– Aika pian diagnoosin jälkeen havahduin siihen, että minulla on sisäsyntyinen halu jakaa tietoa! En ole koskaan kokenut vahvaa kutsumusta lääkärin työhön, mutta uniapnean kohdalla heräsi palo jakaa tietoa ja halu antaa kasvot tälle asialle.
Salonen on saanut palautetta rohkeudestaan heittäytyä muun muassa opetusvideoihin omana itsenään, mutta hän ei itse koe, että se olisi vaatinut erityistä rohkeutta, eikä hän myöskään keksinyt, mitä pelättävää toimintatavassa olisi.
Salonen kertoo potilaiden usein kehuvan saaneensa uuden elämän uniapnean hoidon myötä. Omalla kohdallaan hän näkee, että sai takaisin vanhan, terveemmän elämän. CPAP-hoidon myötä on tullut enemmän jaksamista ja kiinnostusta sekä työhön että vapaa-ajan tekemisiin. Nykyään vapaa-ajallaan virkeämpi Salonen nauttii kuntoilusta, osallistuu hyväntekeväisyysprojekteihin ja uutena harrastuksena hän tarttui puikkoihin, opetteli neulomisen, josta on tullut suorastaan intohimo.
– Kuuntelen paljon musiikkia ja viimeisen vuoden ajan olen lähinnä kuunnellut ruotsalaista bändiä nimeltä Sabaton, jonka sanoitukset kertovat sotahistorian tapahtumista. Neuloessani kuuntelen myös äänikirjoja, ruotsalaisista dekkareista historiallisiin kirjoihin. Toista maailmansotaa olen kuunnellut tänä vuonna yli 40 tuntia!
Kuka?
Kollega: Työterveyslääkäri Mika Salonen Tampereelta
Koulutus: Työterveyshuollon erikoislääkäri
Nykyinen työ: Työterveyshuollon erikoislääkärinä Pirte Työterveydessä ja Pihlajalinna Etäklinikalla
Tärkein harrastus nyt: Neulominen
Uniapneatietoa Youtube-videoina kokemusasiantuntija-lääkäriltä: Hakusanoilla "Mika Salonen uniapnea"
Kollega on paitsi virkatoveri, sivistyssanakirjan mukaan myös kumppani, työtoveri tai partneri.