Lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan lakeja ja säädöksiä

Miksi ylipaino on lisääntynyt?

Kun ravinnosta saatujen kaloreiden saanti kroonisesti ylittää energiankulutuksen, elimistö varastoi ylimääräisen energian rasvakudokseen. Tähän voivat johtaa vähäinen liikkuminen ja ravinnosta saatu liikaenergia. Viimeisten vuosikymmenten aikana molemmat ovat muuttuneet epäterveellisempään suuntaan, mutta alan tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että liiallinen energian saanti on lihavuuspandemian pääasiallinen syy.

Runsas neljäkymmentä vuotta sitten USA:ssa käynnistyi kehitys, jonka seurauksena ruuan tuotanto lisääntyi, elintarvikkeet halpenivat ja niiden markkinoinnissa otettiin suuria harppauksia. Syntyivät supermarketit, joissa monilla eri tavoilla voidaan vaikuttaa asiakkaan valintoihin. Nämä muutokset levisivät nopeasti muihin maihin. Samoihin aikoihin energiatiheitä tuotteita myyvät pikaruokalat alkoivat yleistyä Suomessa.

Vaikka elämme tietotekniikan ja tekoälyn aikakautta, fysiologiaamme ohjaa edelleen tuhansia vuosia sitten kehittynyt perimämme. Syömistämme säädellään kivikaudella syntyneiden geenien algoritmien mukaisesti. Ruokamarketin käytävällä kävelevän homo sapiensin geenit olettavat hänen edelleen liikkuvan savannilla. Niiden tehtävänä on taata riittävä ravinnonsaanti ja estää aliravitsemus. Runsaan ravinnon äärellä perimämme suosii ylisyöntiä, koska kivikauden oloissa muutama ylimääräinen kilo varastorasvaa auttoi selviämään niukkojen jaksojen ylitse. Ei ole lainkaan yllättävää, että tavattomasti runsastuneessa ruokaympäristössä terveen painon säilyttäminen on vaikeaa (kuva 1 «»1).

Kaikissa geeneissä on vaihtelua, polymorfiaa. Geenien muuntelu vaikuttaa esimerkiksi kykyyn arvioida syötyjä ruokamääriä, kylläisyyden ilmaantumiseen, taipumukseen syödä isoista annoksista enemmän, makeiden makujen aiheuttamaan mielihyvään ja herkullisen ruuan näkemisen laukaisemaan syömiseen. Nykyisessä ruokaympäristössä terveessä painossa kykenevät pysymään enää ne, jotka ovat vanhemmiltaan saaneet tavallista edullisemman perimän ja lapsuuden.

Perimää emme voi muuttaa, mutta ruokaympäristö on mahdollista palauttaa vähemmän lihottavaksi.

Yhteiskunnan keinot vähentää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta

Viime vuosikymmenen aikana monet maat ovat heränneet vähentämään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta laeilla ja säädöksillä (taulukko 1 «»2).

Yleisin keino on ollut sokeripitoisten virvoitusjuomien hinnan nostaminen verottamalla.

Joissakin maissa verotetaan myös muita runsaasti energiaa sisältäviä elintarvikkeita. Esimerkiksi Meksikossa on voimassa vero tarpeettomiksi (non-essential) luokitelluille elintarvikkeille, jos niiden energiatiheys ylittää 275 kcal sadassa grammassa. Tällöin verotuksen piiriin joutuvat makeiset, keksit sekä perunalastut ja muut suolaiset naposteltavat.

Verojen lisäksi yhteiskunta voi vaikuttaa niihin elintarvikejakelun ilmiöihin, jotka lisäävät epäterveellisten tuotteiden myyntiä. Tästä hyvä suomalainen esimerkki on oluen myyntiin liittyvät rajoitukset, joilla halutaan ehkäistä alkoholin haitallista kulutusta.

Ruokakaupoissa keskiolutta ei saa myydä tarjoustuotteena, "kaksi tölkkiä yhden hinnalla", eikä isojen pakkausten litrahinta saa olla alhaisempi kuin pienimmän 1/3-litran tölkin.

Viime vuosikymmeninä elintarvikkeiden voimakkaasti kasvaneet pakkaus- ja annoskoot ovat merkittävä syy liialliseen energian saantiin, koska kaikki syövät huomaamattaan tavallista enemmän isoista pakkauksista ja annoksista. Haitallinen kulutus vähenee, jos makeisten, sokerijuomien, keksien sekä perunalastujen ja muiden suolaisten naposteltavien kilo- ja litrahinta säädetään samaksi pakkauskoosta riippumatta. Samalla on syytä kieltää näiden tuotteiden hintatarjoukset, mikä joissakin maissa on jo käytössä.

Useimmissa maissa – myös Suomessa – lasten lihavuus on lisääntynyt nopeammin kuin aikuisilla. Yksi syy siihen on, että lapsille mainostetaan lähes yksinomaan epäterveellisiä tuotteita. Joissakin maissa on kielletty sokerijuomien, makeisten, perunalastujen, hampurilaistuotteiden ja muiden epäterveellisten tuotteiden markkinointi lapsille. Suomessa on juuri ilmestynyt valtion asettaman työryhmän laaja selvitys, joka suosittelee lapsille suunnattuun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin rajoituksia.

Nykyinen ravintoseloste pakkauksen takaosassa kertoo pelkkiä lukuja, joiden merkitys terveydelle jää epäselväksi varsinkin vähän koulutusta saaneiden kohdalla. Ratkaisuna tähän ongelmaan on ilmoittaa pakkauksen etuosassa selkeällä tavalla epäterveellisyydestä. Se voidaan toteuttaa liikennevaloja muistuttavilla symboleilla tai epäterveellisyydestä varoittavilla selkeästi erottuvilla merkeillä. Näitä merkintöjä on otettu käyttöön monissa maissa.

Yhteiskunnan toimien vaikutuksia

Britanniassa virvoitusjuomaveron vaikutuksia selvittänyt laaja tutkimus osoitti juomista saadun sokerin vähentyneen kymmenen prosenttia. Juomien kokonaiskulutus kuitenkin säilyi ennallaan, koska juomateollisuus oli tuonut myyntiin enemmän vähän sokeria sisältäviä tuotteita, joihin huomattava osa asiakkaista oli siirtynyt. Vero kannustaa yrityksiä tuotteiden "uudelleenmuotoiluun", reformulaatioon, mikä muuttaa ruokakaupan valikoimaa terveellisempään suuntaan.

Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen on ollut hallituksen ohjelmissa vuosikymmeniä. Siitä huolimatta terveyserot ovat levenneet. Terveysveroilla voidaan edistää terveyden tasa-arvoa, koska ne vaikuttavat vähän koulutettujen ja pienituloisten ruokatottumuksiin enemmän kuin hyvin koulutettujen ja varakkaampien. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että pakkauksen etuosan selkeät ravintomerkinnät ja lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden mainoskielto vähentävät terveyden eriarvoisuutta.

Suomessakin tarvitaan lakeja ja säädöksiä, joiden avulla vähennetään epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta.