75-vuotias STLY ry – työterveyslääkäreiden yhteisö ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Ensin perustetaan Työterveyslaitos

LK Leo Noron havainnot toisen maailmansodan alkuvaiheessa ammuslataamojen keltaisiksi muuttuneista, kuolemansairaista potilaista käynnisti tapahtumaketjuja, jotka lopulta johtivat Työterveyslaitoksen perustamiseen. Usein siteerattu on Leo Noron, Artturi Nyyssösen ja Tauno Helmisen keskustelu Äänislinnassa vuonna 1943: "On perustettava laitos, joka alkaisi tutkia työntekijöiden terveyttä, työpaikkoja, ammatinvalintaa jne. ennen kuin poliitikot asian keksivät ja valttinaan esittävät, että lääkärien taholta ei ole pantu tikkua ristiin asian hyväksi."

Vuonna 1945 Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteyteen avattiin ensimmäinen ammattitautien tutkimus- ja hoito-osasto. Myös ammattilääketieteen tutkimussäätiö perustettiin samana vuonna. Siitä kehittyi vuonna 1951 avattu Noron ja kumppaneiden visioi-ma Työterveyslaitos: teollisuuden ja muun elinkeinoelämän, valtion, innokkaiden lääkäreiden sekä Rockefeller-säätiön yhteistyöllä, tutkimusta, koulutusta ja palvelutoimintaa antamaan.

Suomen Teollisuuslääkäreiden Yhdistys r.y. (STLY)

Heti sodan jälkeen, maaliskuussa 1946 Helsingissä järjestettiin ensimmäiset Teollisuuden terveydenhuoltopäivät. Päivien aikana Seurahuoneella yli 40 lääkäriä oli perustamassa Suomen Teollisuuslääketieteellistä yhdistystä teollisuuden, kaupan ja liikenteen palveluksessa olevien lääkärien yhteenliittymäksi: "teollisuuden terveyden- ja sairashuollon kaikinpuoliseksi kehittämiseksi maassamme, yhdyssiteeksi teollisuuden lääkäreiden sekä näiden ja teollisuuslääketieteen eri alojen tutkijoiden välille sekä valvomaan ja edistämään jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja."

Virstanpylväitä

Useita muitakin alan organisaatioita perustettiin 1940-luvulla, kuten Teollisuusterveyssisarkerho ja Teollisuuden ensiapu, josta kehittyivät nykyiset Työterveys ry:t sekä Nordiska Industriläkarrådet (NIR). Työterveysalan kehittymistä voisi kuvata termillä lentoonlähtö.

Kun Sairausvakuutuslaki astui voimaan (taulukko «Työterveyttä koskevan lainsäädännön maamerkkejä.»1), alettiin työnantajille ensimmäistä kertaa korvata työntekijöille järjestetyn sairaanhoidon kuluista noin viidennes – viisi vuotta myöhemmin alettiin korvata myös ennaltaehkäisevää toimintaa. Kansanterveyslaki loi terveyskeskukset kansanterveyttä parantamaan, mutta laki mahdollisti erikseen sopien työnantajille myös työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen. Työturvallisuuslainsäädäntö on ollut merkittävä työterveyden esiin nostaja jo 1860-luvulta lähtien, jolloin tulitikkujen valmistuksessa käytetty ja osteonekroosia leukaluihin aiheuttanut valkoinen fosfori kiellettiin. Ammattitaudit mainittiin ensi kerran vuonna 1925.

Tärkein lakimme, työterveyshuoltolaki, syntyi kovan väännön jälkeen vuonna 1978. Se velvoitti kaikkia työnantajia järjestämään työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen. Muutos toi kerralla noin miljoona uutta työntekijää näiden palvelujen pariin. Työterveyslääkäreiden tarve räjähti kasvuun.

Myös 1970-luvulla perustettiin merkittäviä alan organisaatioita, kuten alan tutkimusta tukeva Teollisuuslääketieteen edistämissäätiö, Suomen Lääkäriliiton valtakunnallinen alaosasto Suomen teollisuuslääkärit, joka huolehtii työterveyslääkäreiden edunvalvonnasta, aluetyöterveyslaitokset sekä Työterveyshuollon neuvottelukunta. Lisäksi perustettiin useita STLY:n paikallis-/alaosastoja.

Alan erikoislääkärikoulutus käynnistyi. Ensimmäiset työterveyshuollon erikoislääkärioikeudet myönnettiin siirtymäsäännösten myötä vuosina 1982–83 yhteensä 153 lääkärille. Kaj Husman toimi aluksi osa-aikaisena työterveyshuollon professorina Kuopiossa vuodesta 1985, ja muihinkin yliopistoihin alettiin saada professuureja sen jälkeen. Ensimmäiset erikoislääkärikoulutusohjelman suorittaneet viisi erikoislääkäriä valmistuivat vuonna 1988. STLY osallistui aktiivisesti koulutusohjelman kehittämiseen ja siitä tiedottamiseen tuolloin ja muun muassa vuosituhannen vaihteessa palvelujen pullonkaulojen poistamiseen.

Vuonna 1983 yhdistys alkoi julkaista Työterveyslääkäri-lehteä, ja kiertokirjeiden lähettämistä voitiin vähentää. Lehti on aina ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Lehti kuvaa työterveyslääkärin tapaa ajatella, hyviä käytäntöjä ja alan kehittämistä. Lehti on lähes koko toiminta-aikansa ollut yksi erikoislääkärikoulutuksen tenttilehdistä. Päätoimittajaa lukuun ottamatta lehden toimittaminen on vapaaehtoistyötä.

Vauhdikas 1990-luku toi muun muassa asetuksen hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä, joka raamittaa edelleen työterveyshuollon sisältöä ja toimintatapoja. Kelan korvausuudistus oli merkittävä sykäys palvelujen yksityistymisen kiihtymiselle, ja esimerkiksi erikoistuminen yksityissektorilla oli vielä harvinaista. Tykyyn ja tyhyyn uskottiin, lääkäreillekin järjestettiin TYK- ja ASLAK-kursseja. Lääkäriliiton luottamuslääkäriverkosto perustettiin työterveyslääkäreiden aloitteesta.

Tuhannen jäsenen raja ylittyi vuonna 1998. Samana vuonna STLY:n syyskokoukseen liitettiin ensi kerran koulutusta syysseminaarin muodossa, ja tapa vakiintui kerralla. Vierumäeltä ostettiin lomaosake jäsenistön käyttöön. Koulutuksissa olivat esillä muun muassa eettisyys, työterveyslääkärin toimintaperiaatteet ja johtaminen. Kansainvälinenkin toiminta oli aktiivista, muun muassa Viron, Ruotsin, UEMS:n ja ICOHin kanssa. Yhdistys avasi kotisivut, sähköposti otettiin käyttöön, toimisto muutti Lääkäriliiton tiloihin.

Vuosituhannen alun tärkeimpiä tapahtumia alalla olivat Työterveyshuoltolain uudistus ja HTTHK-asetus. Yhdistys päivitti sääntöjään ja muutti nimensä Suomen Työterveyslääkäriyhdistykseksi vuonna 2004. Yhdistyksen toiminta oli jo niin laajaa, että se palkkasi Rea Lagerstedtin osa-aikaiseksi järjestösihteeriksi eli toimiston esimieheksi ja koulutuskoordinaattoriksi. Yksi yhdistyksen historian dramaattisimmista tapahtumista oli istuvan puheenjohtajan Teppo Toposen äkillinen kuolema vuonna 2008.

2010–2020-luvuilla uudistui HTTHK-asetus ja kirjoitettiin HTTHK-opas, luotiin 30–60–90 päivän sääntö, koulutettiin, annettiin suo-situksia työterveyslääkärinimikkeen käytöstä, työterveyshuollon sairaanhoidosta, Käypä hoidoista, digitalisaatiosta ja etävastaanotoista, koronapandemia-asioista työpaikoilla ja työterveyshuolloissa.

Tuore artikkeli (Löija 4/2021) kuvaa hyvin sitä monipuolisuutta, missä ja miten yhdistys toimii ja vaikuttaa yhteiskuntaan tänään. Yhdistys on aina reagoinut ketterästi toiminnan muutoksiin ja pyrkinyt vaikuttamaan myös ennakolta. Yhdistyksen vahvuuksiin kuuluvat muun muassa suuri jäsenkunta – maan toiseksi laajin erikoisalayhdistys –, laaja edustuksellinen toiminta sekä yhdessä tekemisen eetos.

Yhdistys on huomioinut ansioituneita jäseniään monin tavoin. Yhdistyksellä on 13 kunniajäsentä, joista ensimmäiset, Kaj Ahlman ja Pertti Sumari, kutsuttiin vuonna 1996. Vuoden työterveystekopalkintoa on jaettu vuodesta 1986. Kultainen ansiomerkki on myönnetty seitsemälle henkilölle vuodesta 1989, Leo Noro -palkintoa on myönnetty vain kahdelle. Merkittävistä alan väitöskirjoista on myönnetty väitöskirjastipendejä vuodesta 2011.

Yhdistys edustaa myös idealismia

STLY on aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista työterveyshuoltoa sen kaikilla toimialoilla yhteistyössä muiden alan koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa sekä tukea työterveyshuoltoon liittyvää tutkimustyötä. Yhdistys edistää jäsentensä ammatillista kehitystä, eettisiä toimintaperiaatteita sekä tukee jäsenistön hyvinvointia ja työkykyä. Ideaali, kaiken ydin, on yhdessä tekeminen ja yhteys työterveyslääkäreiden kesken.

Säännöt asettavat tavoitteet, jäsenistö luo tavat ja hengen, joilla asioita edistetään: kollegiaalisesti, verkostoissa ja yhteistyössä, tutkimukseen ja työterveyslääkäreiden parhaaseen tietoon perustaen, kaikilla ammattialoilla koko Suomessa. Tällaiselle toimijalle on tarvetta jatkossakin.