Poimintoja muualta
"Etelä-Kalifornian yliopiston psykologisen instituutin oppilaiden keskuudessa on hiljan tehty kokeita, joiden tulokset osoittivat, että otsan ja kulmien rypistäminen lisää ajattelemiskykyä. Monet oppilaat vastasivat esitettyihin kysymyksiin paljon paremmin, jos he rypistivät otsansa ja pusersivat kätensä nyrkkiin."
Yle Historia 3.2.2022, Liitto-lehti 1927
Tammi-helmikuun vaihteessa 2022 eri puolilla Eurooppaa puretaan koronarajoituksia kovaa vauhtia. Maittaiset erot ovat suuria. Espanjasta kerrotaan, että siellä on hyvän rokotustilanteen ansiosta voitu purkaa suurin osa rajoituksista jo syksyllä. Koronapassit ovat edelleen laajalti käytössä. Kasvomaskimääräys on voimassa yleisesti niin ulko- kuin sisätiloissakin. Esimerkiksi diskoissa tanssiminen on sallittua, jos pitää tanssilattialla sosiaalista etäisyyttä ja käyttää maskia.
Yle Uutiset 26.1.2022
Anssi Vesalaa, 80, kannattaa kuunnella. Äiti Jenny Vesala on tällä hetkellä satavuotias ja voi hyvin. Vanha pesäpallon suomenmestari arvelee geenien lisäksi elämänasenteen vaikuttavan. Hän on oikeudenmukainen ja iloinen. Stressi on hänelle vierasta.
– Joskus tuntuu, että stressaavat tyypit sairastuvat useammin, hän pohtii.
Hyötyliikunta on Vesalan elämäntapa. Hän on kasvattanut mökillä muun muassa perunoita, omenoita, porkkanoita, viinimarjoja ja mansikoita. Hän jäi vuonna 2000 eläkkeelle Huoneistokeskuksen myyntijohtajan tehtävistä. Sairauslomapäiviä kertyi työuran aikana pyöreät nolla. Kausiflunssaa on toki ollut, ja nuorena hän sairasti aasialaisen influenssan. Koronaa vastaan hän on suojautunut rokotuksilla.
Vesala tekee kaksi reipasta kävelylenkkiä päivässä. Kilot eivät häneen tartu, vaikka hän nauttiikin kahvin kanssa aina pullan tai munkin.
– Joka päivä, ilman muuta!
Helsingin Uutiset 1.2.2022
Aalto-yliopiston tuotantotalouden johtamisen professori Niina Nurmi ja Työterveyslaitoksen tutkija Satu Pakarinen vertasivat tutkimuksessaan työntekijöiden kognitiivista joustavuutta virtuaalisten ja kasvokkain tapahtuvien kokous-ten jälkeen. Selvisi, että aivojen kuormitus näkyy virtuaalisessa palaverissa jo puolen tunnin kokouksen jälkeen, kun kasvokkain kokoustaminen ei vaikuttanut kognitiiviseen suoriutumiseen vaan antoi pikemmin uutta energiaa.
Nurmi on huolissaan siitä, että ihmisten sitoutuminen työorganisaatioon on vähentynyt pandemian myötä. – Jos yhteys työkavereihin alkaa heikentyä, organisaatio on ongelmissa, sanoo Nurmi. Jos etäkokouksissa huudellaan lähinnä nimikirjaimilla varustetuille mustille laatikoille, Nurmi kysyy, kuinka paljon siinä ylipäätään kiinnostaa vaikuttaa ja kehittää työtapoja? Tilanne ajautuu hänen mukaansa helposti siihen, että "okei, keskityn omiin juttuihini, niihin, mitä täällä mitataan". Kaikki ylimääräinen jää pois, kun niinkin yksinkertainen palaute kuin nöykyttely jää saamatta.
Helsingin Sanomat 16.1.2022
Yhdysvalloissa on herätty työstressiin yhä pahenevana ongelmana. Irtisanoutumiset ovat lisääntyneet huippulukemiin vuonna 2000 alkaneen seurannan jälkeen.
Työntekijät hukkuvat Teamsin kaltaisten etätyöohjelmistojen kilahduksiin ja chat-pyyntöihin. Työntekijöiden stressi ja jännittäminen on lisääntynyt koronapandemian aikana ja työpäivä on pidentynyt. Ylitöiden tekemiseen suhtauduttiin ennen pandemiaa myönteisesti: "Kiirettä pidettiin hyvänä, jonkinlaisena kunnianosoituksena", ohjelmistoyhtiö Dropboxista myönnetään.
Nyt on toinen ääni kellossa. Yritykset kokeilevat työstressin hallintaan pakollisia, koko yrityksen laajuisia vapaapäiviä ja niin sanottuja pimennystunteja, joiden aikana kokousten pitäminen on kielletty työrauhan turvaamiseksi. Nelipäiväiset työviikot, entistä joustavammat työajat ja kuukausittaiset työpäivät ilman sähköposti- tai muita viestejä kasvattavat suosiotaan. Yhdysvalloissakin tutkimukset osoittavat, ettei merkittävin työuupumukseen vaikuttava tekijä ole työtuntien määrä vaan sellaiset asiat kuin epäselvä kommunikointi, esimiesten tuen puuttuminen ja työkuormitus, josta ei voi selvitä.
Helsingin Sanomat (Wall Street Journal) 23.1.2022