Osasairauspäiväraha työhön paluun tukena

Mitkä ovat osasairauspäivärahan myöntämisedellytykset?

Osasairauspäivärahaan on oikeus sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla 16–67-vuotiaalla, joka on työkyvytön tavalliseen tai siihen läheisesti verrattavaan työhön ja joka on työkyvyttömyyden alkaessa ollut kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä. Lisäksi tulee pystyä työkyvyttömyydestään huolimatta terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään. Osasairauspäivärahan ajalle työntekijän tulee olla sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 % ja enintään 60 % aiemmasta, tai yrittäjänä vähentää työskentelyään vastaavasti. On tärkeä huomata, että sairausvakuutuslaissa ei ole osittaisen työkyvyttömyyden käsitettä ja että sairauspäivärahassa ja osasairauspäivärahassa on sama työkyvyttömyyden määritelmä.

Kokoaikatyö

Kokoaikatyöllä tarkoitetaan yhdessä työsuhteessa alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa tai työaikalain säännöllistä 40 tunnin viikkotyöaikaa, jos alalla ei ole työehtosopimusta. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, niin kokoaikatyön edellytys täyttyy 35 viikkotyötunnilla. Yrittäjänä työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos hänellä on voimassa oleva YEL-/MYEL-vakuutus. Sivutoimisen yrittäjyyden ja osa-aikaisen työsuhteen yhdistelmä ei oikeuta osasairauspäivärahaan.

Kokoaikatyön edellytys täyttyy myös, kun työntekijä on työkyvyttömäksi tullessaan tai osasairauspäivärahakauden alkaessa kokoaikaisessa työsuhteessa, mutta kokoaikatyö on tilapäisesti keskeytyneenä perhevapaan (vanhempainvapaa, hoitovapaa, osittainen hoitovapaa), vuorotteluvapaan, opintovapaan, koko- tai osa-aikaisen lomautuksen taikka muun vastaavan tilapäisen keskeytyksen tai työajan lyhennyksen vuoksi.

Omavastuuaika

Osasairauspäiväraha voidaan myöntää omavastuuaikaa seuraavasta arkipäivästä lukien. Omavastuuaikana työntekijän tulee olla sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön tavalliseen työhönsä, ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta omavastuuajan jälkeen. Osasairauspäivärahan omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja yhdeksän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Arkipäivällä tarkoitetaan muita päiviä kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipyhäpäiviä.

Jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi myönnettiin sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, osasairauspäiväraha maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää (sairastumispäivä) seuraavasta arkipäivästä eli omavastuuaika on yksi päivä. Omavastuuaikaa ei ole, jos osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Tavallisinta on, että työntekijä siirtyy sairauspäivärahalta kokeilemaan työhön paluuta osasairauspäivärahan tukemana.

Vähimmäis- ja enimmäisaika

Työntekijän ja työnantajan on sovittava omavastuuajan jälkeisestä osa-aikatyöskentelystä vähintään kahden viikon eli 12 arkipäivän ajalle. Vastaavasti yrittäjällä työajan vähentämisen suunnitelma on tehtävä vähintään 12 arkipäivän ajalle. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään 120 arkipäivältä. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Osasairauspäiväraha ei ole sairauskohtainen etuus, ja sen enimmäisaikaan lasketaan kaikki suorituspäivät huolimatta siitä, mistä sairaudesta työkyvyttömyys on aiheutunut. Työntekijän oltua työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan osasairauspäivärahan enimmäisajan laskenta alkaa uudelleen alusta. Työntekijä voi saada osasairauspäivärahaa uudelleen osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen, jos hän on välillä ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan työkykyinen.

Työntekijä voi saada uudelleen osasairauspäivärahaa saman sairauden perusteella enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos hän palaa ansiotyöhön ja hänen sairautensa uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 kalenteripäivää (osasairauspäivärahan lisäpäivät). Yhtäjaksoisen työskentelyn tulee olla enimmäisajan täyttymisen jälkeen tosiasiallista työskentelyä, joten esimeriksi vuosilomaa, "pekkasvapaata" ja omasta tai lapsen sairaudesta johtuvaa poissaoloa ei rinnasteta työssäoloon. Päivärahaa maksetaan lisäpäiviltä yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. Lisäpäivien saaminen edellyttää, että osasairauspäivärahan enimmäisaika on kokonaan käytetty.

Miten osasairauspäivärahaa haetaan?

Työhön paluun kokeilemista osasairauspäivärahalla on hyvä suunnitella yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa hyvissä ajoin. Osasairauspäivärahaa kannattaa hakea heti, kun työnantajan kanssa on sovittu osa-aikatyön aloittamisesta. Takautuva hakuaika on 2 kuukautta siitä päivästä, josta lähtien osasairauspäivärahaa halutaan saada. Osasairauspäivärahaa voi hakea sekä kirjallisesti että suullisesti. Yleensä osasairauspäivärahaa hakee asiakas itse (OmaKelassa tai lomakkeella SV8) tai hänen työnantajansa (työnantajien asiointipalvelu tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y17). Asiakkaan omaa hakemusta ei tarvita silloin, kun osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Asiakkaalta tarvitaan oma hakemus, jos osasairauspäiväraha maksetaan asiakkaalle itselleen eikä asiakkaan hakemusta ole toimitettu osasairauspäivärahakautta edeltäneeseen sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan hakemiseen tarvittavat liitteet ovat kootusti taulukossa 1 «Osasairauspäivärahan hakemiseen tarvittavat liitteet.»1.

Mitä osasairauspäivärahaa varten tehdyn B-lausunnon tulee sisältää?

B-lausunnossa on oltava selvitys sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä sekä työntekijän edellytyksistä osa-aikatyöhön ilman, että se vaarantaisi terveyt-tä ja toipumista. B-lausuntoon tulee kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelma, ja siihen nojaten arvio työkyvyttömyyden kestosta. Osasairauspäivärahakauden tarve ja pituus tulee arvioida ja perustella selkeästi, esimerkiksi tehostettu hoito tai lääkitys ja sen oletettu vaikutus seuraavien 2–3 kuukauden aikana. Usein kyse on sairauden toipumisvaiheesta, jolloin tarkoituksenmukaista on hakea osasairauspäivärahaa jaksoittain seuraamalla toipumisen edistymistä ja edellytyksiä palata kokoaikatyöhön. Kela suosittaa ensisijaisesti sähköisen B-lausunnon käyttöä.

Tulevaisuuden näkymiä

Osasairauspäivärahan vaikuttavuutta on tutkittu, ja erityisesti on havaittu positiivisia vaikutuksia mielenterveydenhäiriöitä sairastavien pysyvään työhön paluuseen. Lisäksi osasairauspäivärahan on todettu pienentävän riskiä kokoaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, ja erityisesti ikääntyvät työntekijät näyttäisivät hyötyvän osasairauspäivärahasta osana työuran pidentämistä. Osasairaus-päivärahan saajien määrä on noussut koko ajan. Potilaiden oikea-aikainen ohjautuminen erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskuksista työterveyshuoltoon jäljellä olevan työkyvyn arviointia ja työhön paluun suunnittelua varten nostaisi todennäköisesti edelleen osasairauspäivärahan käyttöä työhön paluun tukemisessa. Osasairauspäivärahan kehittäminen yhä toimivammaksi työhön paluun tukemisen työkaluksi on tarkastelun alla. Hoidot ja kuntoutus kehittyvät nopeasti ja toimeentuloa turvaavan sosiaaliturvan tulisi vastata tähän. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on työskentelemässä kolmikantainen työryhmä osasairauspäivärahan ja osakuntoutusrahan kehittämiseksi. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä pohditaan myös työ- ja toimintakyvyn palautumista tukevia rakenteita laajemmin.