Long covid työterveyshuollossa

Long covidin määritelmä

WHO on 6.10.2021 määritellyt pitkäkestoisen COVID-19-taudin seuraavasti: "Pitkäkestoinen COVID-19-tauti (long covid) ilmenee yleensä 3 kk kuluessa COVID-19-infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun SARS-CoV-2-infektion. Pitkäkestoisen COVID-19-taudin oireet kestävät vähintään 2 kk, eikä niitä voi selittää vaihtoehtoisella diagnoosilla. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monia muita jokapäiväistä toimintaa haittaavia oireita. Oireet voivat jatkua akuutista COVID-19-taudista alkaen tai ilmetä viiveellä. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua ajan kuluessa. Lasten pitkäkestoinen COVID voi edellyttää erilaista määritelmää." Määritelmä luotiin konsensuskäyttöön yleisesti hyväksytyllä Delfoi-menetelmällä ja edustaa maailmanlaajuista konsensusmielipidettä, ei tutkimustulosta.

Yleisesti arvioidaan, että akuutin COVID-19-taudin jälkeen viidenneksellä potilaista on oireita vielä viiden viikon kuluttua taudin alusta ja kolmen kuukauden kuluttua oireita on kymmenellä prosentilla potilaista. Käytössä olevat mRNA-rokotteet vähentävät SARS-CoV-2 infektioon sairastuvilla pitkäkestoisen COVID-19-taudin riskiä ja vaikuttavat usein edullisesti sen oireisiin.

Taudinkuva vaihtelee

Jotta voidaan puhua pitkäkestoisesta COVID-19-taudista, oirekuvan tulee rajoittaa jokapäiväistä elämää ja työ- ja toimintakykyä. Taudin monimuotoinen kirjo ja viikkojen kesto on yksittäisen oireen sijaan diagnoosin kannalta merkittävintä. Akuutin taudin jälkeen kolmen kuukauden kuluttua yleisin oire on uupumus, heikkous tai huonovointisuus (tyypillisesti rasituksen jälkeinen post-exertional malaise PEM), kun taas poikkeava hengitys tai rintakipu sekä ahdistuneisuus tai masennus ovat yleisimpiä oireita yli 6 kuukauden kuluttua akuutin taudin sairastamisesta.

Suurin osa toipuu ennalleen

Monitekijäisen sairauden lähestymistavaksi suositellaan moniammatillista hoitoa ja kuntoutusta. Pitkäkestoista COVID-19-tautia sairastavien potilaiden kuntoutumista voidaan tukea omahoito-ohjelmilla. Terveydenhuollossa voidaan tarjota potilaalle esimerkiksi Terveyskylän Mielenterveystalon digitaalisena palveluna toteutettavia omahoito-ohjelmia, joiden avulla voidaan tukea stressin hallintaa, unen parantamista ja liikunnan asteittaista lisäämistä. Omahoidon tueksi voidaan tarjota nettiterapioita ja lievemmissä tapauksissa voi olla apua mindfulness-harjoitteista. Vaikka toipuminen COVID-19-taudista voi olla hidasta, suurin osa potilaista toipuu ajan myötä ennalleen. Pitkäkestoisen COVID-19-taudin hoito on toistaiseksi oireenmukaista ja empiiristä. Hoidon odotetaan kehittyvän tutkimustiedon lisääntymisen myötä. Töihin paluu on osa toipumisprosessia. Työ on hyväksi psyykkiselle ja fyysiselle voinnille.

Työ tukee toipumista

Alun perin lieväoireistakin tautia voi seurata useiden kuukausien oireilu, joka voi vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisiin toimintoihin. Työntekijän ei tarvitse olla täysin toipunut palatessaan työhön. Toisaalta liian aikainen työhönpaluu voi aiheuttaa relapsin ja jarruttaa toipumista. Työhönpaluu pitääkin suunnitella yksilöllisesti, eikä yleisiä ohjeita ole. Työhönpaluuta helpottaa yhteistyö työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä. Työnkuvaa ja työaikaa voidaan määräajaksi muokata, mikäli tämä on työn puolesta mahdollista. Työterveyshuolto arvioi long covid -oireiden vaikutusta työntekijän työ- ja toimintakykyyn. Toipuminen long covidista ottaa aikansa ja suositellaankin, että muokatun työn jakso olisi vähintään neljän viikon mittainen.