Miten kehittää työkyvyn tukemista työpaikoilla?

Työkyvyn tuen tehostaminen työpaikoilla

Työkyvyn tukeminen työssä ja työpaikoilla on tärkeää, kun tavoittelemme parempaa työllistyvyyttä, työhyvinvointia ja ratkaisuja työvoimapulaan. Monet keinoista, jotka mahdollistavat työssä jatkamisen, edellyttävät aktiivista yhteistyötä työntekijän, työpaikan esihenkilöiden, työterveyshuollon ja mahdollisesti kuntoutuksen palveluntuottajan välillä. Kun tavoitteena on esimerkiksi työkyvyn tuen tehostaminen, tyypillinen ongelma on, ettei mallin käyttöönottoon riittävästi panosteta. Entäpä jos pysähdyttäisiin työterveysyhteistyössä pohtimaan, miten työpaikan tavoitteen saavuttamista voidaan tukea niin, että työpaikasta tulee aktiivinen toimija omassa muutosprosessissaan?

Työterveyslääkärit ja muut työterveyshuollon toimijat voivat omalta osaltaan olla rakentamassa esimerkiksi työpaikan korvaavan työn toimeenpanon valmiuksia. Jotta päästäisiin toivottuihin lopputuloksiin, tulee monitoimijaiseen toimeenpanoon ja sen tukemiseen kiinnittää huomiota. Toimeenpanon toteutus ratkaisee, miten hyvin työhön paluun ja työssä pysy-

misen tavoitteisiin päästään. Suunniteltujen muutostavoitteiden toteutus kohtaa arjessa monenlaisia estäviä ja edistäviä tekijöitä. Toimeenpanoa voidaan tukea esimerkiksi arvioimalla kohderyhmän ja työpaikan valmiuksia, kasvattamalla kyvykkyyksiä ja kompetensseja sekä lisäämällä toimintamahdollisuuksia ja tukemalla toimijuutta. On tärkeää pohtia järjestelmällisesti, keiden kaikkien toiminnan on muututtava työpaikalla ja millä tavoin sekä miten toimintatapojen on muututtava työterveyshuollon tiimissä. Hyvä toimeenpanon tuki lähtee liikkeelle muutosvalmiuden ja -tilanteen analyysistä. Johdon rooli sekä selkeä ja ymmärrettävä viestintä muutoksen tavoitteesta eri kohderyhmille on toimeenpanossa tärkeää.

Kehittämistyö yhteistyössä työpaikkojen kanssa

KUURA-hankkeessa työhön kytkeytyvällä kuntoutuksella tarkoitamme laaja-alaisen työkykykäsityksen mukaisesti työkykyä, työssä pysymistä ja työhönpaluuta tukevaa monialaista työpaikan ja sen yhteistyökumppaneiden toimintaa. Kuntoutus kohdistuu tavoitteen ja tarpeen mukaisesti yksilöön ja/tai työyhteisöön, työhön/työprosesseihin ja työympäristöön. Toimintaan voi osallistua työntekijä, työyhteisö, esihenkilö tai muu työpaikan toimija sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen palveluntuottaja. Kuntoutuksen aiempaa parempaa kytkeytymistä työhön on kehitetty esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kehittämishankkeissa vuosina 2007–2015. Onnistumisen edellytyksenä on aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä. KUURA-hanke kehittää tätä uutta osaamista ja muutosvalmiutta työpaikoille, jotta työntekijöiden työhön kytkeytyvä kuntoutus onnistuisi työuran eri tilanteissa. Hankkeeseen osallistuu eri toimialoilta erikokoisia työpaikkoja. Hankkeessa valmisteltu työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti tulee avoimesti saataville syksyllä 2022.

Muutoksen suunnittelu työpaikalla -työkalun tavoitteena on auttaa suunnittelemaan ja arvioimaan työpaikan menettelytapoja ja työkyvyn tukemiseen liittyvän tavoitteen saavuttamista edistäviä tai estäviä tekijöitä. Tarkastelun kohteena on työpaikan itse määrittelemä muutostavoite. Työkalujen avulla voidaan tunnistaa laaja-alaisesti tekijöitä, joiden käsittely ja toteuttaminen luo työpaikalle ja sen yhteistyöverkostolle järjestelmällisen pohjan muutoksen onnistumiselle. Työkalu sisältää tarkistuslistat muutoksen suunnitteluvaiheen (kuva 1 «»1) ja toimeenpanovaiheen (kuva 2 «»2) tukemiseen. Vastaamalla esitettyihin kysymyksiin muodostuu samalla tilanneanalyysi työpaikan muutostavoitetta edistävistä ja estävistä tekijöistä.

Työkalu on helppokäyttöinen ja nopea täyttää. Tarkistuslistan "ei vielä toteutettu/selvitetty" -sarakkeeseen muodostuu työpaikan eri toimijoiden tehtävät muutostavoitteen edistämiseksi. Ne tulisi käydä läpi seuraavin lisäkysymyksin: 1) kuinka suuri merkitys toiminnolla on tavoitteen saavuttamisessa, 2) mitkä tekijät estävät toiminnon aloittamisen ja loppuun saattamisen ja 3) millainen on toteuttamissuunnitelma: keitä toiminto koskettaa; mihin muihin toimintoihin se ratkaisevasti vaikuttaa; aikataulu; mikä on riittävä osoitus siitä, että tehty toiminto on valmis.

Kuva 1. Muutoksen suunnittelu työpaikalla -työkalu. Vaihe 1.

Kuva 2. Muutoksen suunnittelu työpaikalla -työkalu. Vaihe 2.

Huomio vuorovaikutukseen ja viestintään monitoimijaisissa muutoksissa

Työkyvyn tuen muutostavoitteiden toteuttaminen tapahtuu monen eri tahon välisessä vuorovaikutuksessa työpaikan sisällä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa (työpaikka, työeläkelaitos, Kela, työterveyshuolto ja kuntoutuksen toimijat). Muutos, sen tarve sekä sitä koskeva aikataulu on tärkeää viestiä mielekkäällä tavalla kaikille kohderyhmille. Tätä varten KUURA-hankkeessa työstettiin Vuorovaikutuksen suunnittelu työpaikalla -työkalu (kuva 3 «»3).

Kuva 3. Vuorovaikutuksen suunnittelu työpaikalla -työkalu.

Vuorovaikutuksen suunnittelu työpaikalla -työkalu sisältää kuusi kysymystä, joiden pohtiminen voi auttaa perustelemaan tavoitellun muutoksen syitä ymmärrettävästi ja kohdentamaan vuorovaikutusta ja viestintää eri tahoille. Se auttaa pohtimaan muutoksen merkitystä eri näkökulmista, esimerkiksi sitä, miksi muutoksen saavuttaminen on tärkeätä työpaikalle ja mitä hyötyä siitä on esihenkilölle ja työntekijälle. Työkalua voi käyttää uuden muutosprosessin viestimisessä sekä ja uudelleen, kun esimerkiksi pilotoitu malli skaalataan koskemaan laajempaa työyhteisöä tai organisaatiota.

Työkalujen tavoitteena on tukea työpaikkaa ottamaan vetovastuu omasta muutosprosessistaan (taulukko 1 «Työkyvyn tuen toimeenpanon työkalujen käytön hyötyjä.»1).

Eri toimijoiden sitoutuminen uusien toimintamallien käyttöönottoon on tutkimusten mukaan jäänyt liian vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Toimeenpanotutkimus on kehittänyt työpaikkojen tarpeisiin varsin yksinkertaisia työkaluja, joiden avulla uudet toimintamallit saadaan työpaikalla käyttöön ja saavutetaan toiminnalle asetettuja tavoitteita entistä paremmin. Työkyvyn, työhön paluun ja työssä pysymisen tukitoimia on edelleen vahvistettava myös työterveysyhteistyössä. Toimintasuunnitelmapalavereissa voidaan esimerkiksi sopia tässä esiteltyjen työkalujen käytöstä työpaikoilla, kun on asetettu sellaisia työkyvyn tukemiseen liittyviä tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää muutoksia yhteistyötavoissa. Alkuvuodesta 2022 astuivat voimaan myös Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen muutokset (STM 2021) ja muutokset sairauspoissaolojen seurantaan, joilla vahvistetaan työterveyshuollon velvoitetta seurata ja arvioida työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvien hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden toteutumista ja vaikutusta osana kuntoutuksen uudistamisen kokonaisuutta.

Kiitämme rahoittajaa Euroopan sosiaalirahastoa KUURA-kehittämishankkeen toteutuksen mahdollistamisesta. Erityisesti haluamme kiittää työpaikkoja, jotka mahdollistivat hankkeessa kehitettyjen työkalujen testaamisen aidossa työkyvyn tuen toimeenpanon suunnittelussa. Lämmin kiitos yhteistyöstä KUURA-hankkeen projektipäällikölle Anja Tantulle ja kaikille toteuttajille Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Työterveyslaitokselta, Oulun yliopistosta ja Oulun ammattikorkeakoulusta sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenille.