Kuivasilmäisyyttä pitää hoitaa
Kuivasilmäisiä potilaita on Tyksin silmäpolilla päivittäin! Kyse ei ole vain epämukavuustekijästä vaan yleisimmästä silmäsairaudesta, jota täytyy hoitaa kostutustipoin säännöllisesti ja tarpeeksi tiuhaan. Jos kuivasilmäisyys ei tunnu talttuvan oikealla hoidolla, potilas pitää lähettää erikoissairaanhoitoon.
Tammikuun pakkasilla ilma on kirkas – ja kovin kuiva. Pakkasilma ei kuivata vain ihoa. Kuiva ilma voi pahentaa myös kuivasilmäisyyttä. Pakkanen ei haitannut, kun tapasin kahvilla Tyksin silmätautien vastuualuejohtaja Ulpu Salmen ja pääsin kyselemään, mitä hän haluaisi työterveyslääkäreille kertoa kuivista silmistä.
Tippoja tiuhaan
Ulpu Salmi kuuli opiskeluaikana, että silmätaudeilla diagnoosin voi nähdä, mikä herätti hänen kiinnostuksensa alaan. Hän nauttii alan monipuolisuudesta: on sekä poliklinikkatyötä että kirurgiaa. Silmätaudit on varsin laitekeskeinen ala, joten teknologiaa pitää jossain määrin ymmärtää ja myös osata.
Kuivasilmäisyyttäkin silmälääkäri osaa epäillä jo sen nähdessään, mutta tavallisimmat potilaan oireet kuivasilmäisyydessä ovat punoitus, silmien vetistäminen, roskan tunne ja silmän särky. Kuivasilmäisyyttä on Salmen mukaan kahta muotoa: kyynelnestettä ei erity tai se haihtuu nopeasti.
– Suurin osa potilaista pärjää säännöllisesti käytettävillä kostutustipoilla, mutta niitä tulee oireilun mukaan käyttää reilusti, jopa 4–6 kertaa päivässä, Salmi muistutti.
Melko tuttua on työterveyslääkärillekin, että tippoja on kahta tyyppiä, nestemäisiä ja geelimäisiä. Geelimäiset tipat ovat teholtaan pitkäkestoisempia, ja niitä kannattaa laittaa yöksi. Nestemäiset tipat toimivat parhaiten päivällä eivätkä sumenna näköä näyttöpäätetyöntekijälläkään. Lisäksi on olemassa silmärasvoja, joiden läpi ei kuulukaan nähdä vaan jotka on tarkoitettu yöksi.
– Hoidon a ja o on säännöllinen tippahoito, Salmi korostaa.
Kärsivällisyyttä tarvitaan
Työterveyslääkärinkin vastaanotolla haastavinta tuntuu olevan potilaiden motivointi säännölliseen ja jatkuvaan hoitoon, koska kuivasilmäisyyteen suhtaudutaan vähättelevästi. Salmen mukaan potilaat esittävät toisinaan toiveita leikkaushoidosta tai muusta parantavasta hoidosta, mutta sellaista ei valitettavasti ole tarjolla vaan vaiva on hoidettava muilla keinoin.
Älä jätä kuivasilmäistä hoitamatta
Työterveyslääkärinkin vastaanotolle tulee aika ajoin potilaita, joilla on kuivat silmät. Miksi kuivasilmäisyyttä pitää hoitaa?
– Jos kuivasilmäisyys on hankala eikä potilas hoida sitä, voi tulla sarveiskalvotulehduksia ja -haavoja. Pahimmillaan kuivasilmäisyys voi aiheuttaa sarveiskalvon sulamisen ja silmän puhkeamisen, Salmi kertoo.
Mutta mikä kuivasilmäisyydelle oikein altistaa ja mikä oireilua pahentaa?
Salmi opastaa:
– Silmäluomen virheasento esimerkiksi kasvohermohalvauksessa voi altistaa kuivasilmäisyydelle. Jos ripset pääsevät hankaamaan silmää, kun alaluomi kääntyy sisäänpäin, altistaa sekin kuivasilmäisyydelle. Näyttöpäätetyö, koneellinen ilmastointi, kuiva pakkasilma ja siihen liittyen pitkä lämmityskausi pahentavat oireilua. Lisäksi monet lääkkeet kuivattavat limakalvoja. Erilaisesta ilmastosta Suomeen muuttaville ihmisille voi tulla yllätyksenä etenkin pakkasilman kuivuus.
Haudutteluhoitoa blefariittiin
Silmäluomitulehdus voi aiheuttaa kuivasilmäisyyttä, jos rauhaset tukkeutuvat, Salmi kertoo, ja suosittelee siinä tapauksessa luomen reunan haudutteluhoitoa, jonka ohje löytyy Terveysportista Matti Seppäsen artikkelista. Tässä blefariitin hoito-ohjeessa suljettujen silmäluomien päälle asetetaan lämmin haude 10 minuutin ajaksi yhdestä kahteen kertaa vuorokaudessa kahden viikon ajan. Lämmin haude voi olla esimerkiksi lämpimällä vedellä kostutettu froteepyyhe. Kahden viikon jälkeen hoitoa jatketaan esimerkiksi yksi tai kaksi kertaa viikossa kuukauden ajan. Tarvittaessa haudutteluhoitojakso toistetaan.
Kaihertaa aina vaan
Jos kuivasilmäisyyden oireet ovat erityisen hankalat eikä oireilu ala helpottaa, vaikka potilas on laittanut kahden viikon ajan kostutustippoja 4–6 kertaa päivässä, ohjeistaa Salmi tekemään lähetteen erikoissairaanhoidon silmäklinikkaan, jossa voidaan tarvittaessa aloittaa hoidoksi kortisoni- tai siklosporiinitippakuuri. Muu kuin kostutustippahoito on Salmen mukaan parasta jättää silmälääkärin määrättäväksi.
Allergiaa tai ärsytystä
Lopuksi puhuimme Salmen kanssa silmien kovin tavallisista allergisista ja ei-allergisista ärsytysoireista. Salmi kertasi, että allergista sidekalvontulehdusta voivat aiheuttaa samat tekijät kuin allergista nuhaa ja astmaa ja että allerginen nuha ja sidekalvontulehdus esiintyvät usein samanaikaisesti. Lääkehoito on simppeliä: allergiatippoja ja antihistamiinitabletteja. Silmien ei-työperäinen allergiaoireilu on kausiluonteista, ei jatkuvaa. Jos taas on epäilyä työperäisestä oireesta ja haluttaisiin selvittää, mikä on mahdollinen oireilun aiheuttanut allergeeni, Salmen mukaan erikoissairaanhoidon silmätautien poliklinikalla tätä ei pystytä tutkimaan. Mikäli on kyse ammattitautitutkimuksesta, Työterveyslaitoksella voidaan tehdä altistuskokeita, mutta silmätautien polilla niitä ei tehdä.
Kuka?
Ulpu Salmi
Koulutus: Lääketieteen lisensiaatti Turun yliopistosta v. 2008 ja silmätautien erikoislääkäri Turun yliopistosta v. 2015
Nykyinen työ: Tyksin silmätautien vastuualuejohtaja
Jos en olisi silmälääkäri, olisin: Todennäköisesti radiologi, koska ala on visuaalinen.
Harrastukset: Tennis, liikunta ja ulkoilu. Kirjallisuus luettuna ja kuunneltuna.
Kollega on paitsi virkatoveri, sivistyssanakirjan mukaan myös kumppani, työtoveri tai partneri.