Miltä näyttää työterveyshuollon tulevaisuus?

Työterveyshuollon erikoisala poikkeaa muista lääketieteen erikoisaloista. Työmme ei rajoitu sairaalan sisälle, ja asiakkaina eivät ole vain potilaat vaan sekä työntekijät että työpaikka. Työterveyshuollon toiminta tukeutuu vahvasti lakiin (Työterveyshuoltolaki 1383/2001), joka korostaa sairauksien hoidon sijaan niiden ennaltaehkäisyä ja työkyvyn tukemista.

Työterveyshuolto on terveydenhuollossa ainoa, joka toimii työpaikkojen ja työelämän rajapinnassa. Lisäksi sillä on kiinteä yhteys sosiaalivakuutukseen, työvoimahallintoon ja kuntou tukseen. Ketkä hoitaisivat näitä tärkeitä tehtäviä, jos työterveyshuoltoa ei olisi?

Työmarkkinajärjestöt ovat halunneet kehittää työterveyshuoltoa ja vastanneet sen kustannuksista. Lakiin ja tutkittuun tietoon nojaten on tuotettu järjestelmä lisäämään työterveyttä ja työkykyä sekä parantamaan tuottavuutta. Moni ei näytä tietävän, että työntekijöiden työterveyshuoltoa ei rahoiteta yleisin julkisin verovaroin vaan työnantajilta ja työntekijöitä perittävillä työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuin. Työnantajien maksuosuus kustannuksista on noin 87 prosenttia. Valtio osallistui vuonna 2019 työterveyshuollon noin 900 miljoonan euron vuosittaisten kustannusten kattamiseen vain 0,1 prosentin osuudella, jolla rahoitetaan yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon kustannukset kaikista terveyshuollon menoista (yli 20 miljardia) ei ole kohtuuttoman suuri.

Jos työterveyshuollon sairaanhoito lakkautettaisiin, muu sosiaali- ja terveydenhuolto ei pystyisi vastaamaan palvelujen kysynnän kasvuun ilman merkittävää valtion rahoituksen lisäämistä. Jonot kasvaisivat entisestään. Hoitoa odottavat työntekijät sairastaisivat enemmän ja pidempään, mistä koituisi kuluja työnantajalle. Työterveyshuollon sairaanhoidosta luopuminen todennäköisesti lisäisi terveyspalveluiden eriarvoisuuta, koska nyt voimassa olevat työnantajan velvoitteet kaikille työntekijäryhmille saman tasoisista palveluista poistuisivat. Vakuutusyhtiöiden tarjonta lisääntyisi ja korvaisi työterveyshuollon sairaanhoitoa.

Työterveyshuollolla on tärkeä rooli sote-uudistuksessa. Työn merkitys terveydelle ja työkyvyn tukeminen ovat työterveyshuollon ydinosaamista. Työterveyshuollon tuleekin integroitua peruspalveluihin, joissa terveydenhuolto kehittää toimintamalleja yhteistyössä sosiaalialan osaajien kanssa asiakkaiden tarpeisiin. Työvoimahallinnon, sosiaalivakuutuksen ja kuntouksen toimijat tulee saada nykyistä sujuvampaan yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon kanssa yhteydenpito kannattaa trimmata kaksisuuntaiseksi, jossa kumpikin konsultoi toista tarpeiden mukaan. Esimerkiksi työhön paluun oikea ajoitus ja työn mukauttaminen työntekijän kunnon mukaiseksi onnistuvat vain yhteistyöllä.