Työterveyslääkäri

Työterveyshuoltoa kansainvälisesti

Työterveyslääkäri
2022;40(1):60-61
Riitta Sauni

Kalastajatorpalla pidettiin hybridimuotoinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen vuosittainen seminaari 16.–17.11.2021, viime hetkillä ennen kuin Suomi jälleen sulkeutui koronaepidemian vuoksi. Tilaisuuden teemana oli kansainvälinen työterveyshuolto.

Marraskuun seminaarissa saimme tuhdin tietopaketin työterveyshuollon ja työlääketieteen piirissä toimivista kansainvälisistä järjestöistä, toimintatavoista ja haasteista, joista monet ovat maantieteellisistä rajoista huolimatta yhteisiä eri maissa. Seminaarin järjesti Helsingin yliopiston työterveyshuollon oppialan tiimi professori Kari Reijulan johdolla, ja mukana oli myös valtakunnallinen erikoislääkärikoulutuksen verkosto. Kokouksen järjestämiseen osallistuvat Maailman terveysjärjestö (WHO), Maailman työjärjestö (ILO), Kansainvälinen työterveyskomissio (ICOH), Euroopan erikoislääkäriliitto (UEMS) ja Euroopan työlääketieteen koulutuksen yhdistys (EASOM), joiden tuella saimme kattavan kuvan kansainvälisen työterveyden nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä.

Emeritusprofessori Jorma Rantanen luotsasi meidät puheenjohtajana kokemuksellaan läpi kahden päivän korkeatasoisen ohjelman. Kuulimme aluksi globaalien järjestöjen WHO:n, ILO:n ja ICOHin puheenvuorot niiden tämän hetken strategioista, joissa kaikissa heijastui työelämän muuttuminen sekä nykyinen koronavirusepidemia ja sen haasteet. Esimerkkeinä, miten näihin haasteisiin vastataan kansallisesti, kuulimme Kiinan, Korean ja Suomen toimintapolitiikasta. Italiasta saimme terveisiä, miten siellä on lähestytty koronaepidemiaa työterveyshuollon näkökulmasta.

Professori Lode Godderis Leuvenin yliopistosta Belgiasta esitteli Modernet-verkostoa. Modernet keskittyy nykyisten ja uusien työperäisten sairauksien tunnistamiseen ja monitoroimiseen useiden maiden työterveyshuollon tutkijoiden muodostamassa verkostossa. Ryhmä on järjestänyt vuosittain kokouksia, joissa on esitelty uusimpia tutkimustuloksia. Kokoukset ovat kiertäneet eri maissa, kuten Berliinissä, Prahassa, Pariisissa ja Kosicessa. Kaikki aiheesta kiinnostuneet kollegat ovat tähän verkostoon lämpimästi tervetulleita.

Britanniassa ei ole ammattitautirekisteriä niin kuin Suomessa. Sen sijaan siellä vapaaehtoiset lääkärit pitävät kirjaa muutaman viikon ajan vuodessa ja merkitsevät tapaukset, jotka heidän mielestään olisivat työperäisiä. Tähän perustuu THOR Network, josta kertoi professori Raymond Agius Manchesterin yliopistosta.

Työterveyshuollon globaalin kattavuuden parantamiseen tähtääviä strategiota kuulimme ICOHin ja WHO:n esittäminä. Korona-epidemia oli esillä tavalla tai toisella lähes kaikissa päivän esityksissä. Päivän kruunasi professori Jorma Rantasen syväluotaava esitys työterveyshuollosta ennen ja jälkeen nykyisen koronaepidemian.

Toisen päivän alkajaisiksi professori Claudio Colosio kertoi ILO:n uusista ammattitautien diagnostiikan kriteereistä ja ohjeistuksesta, joka on ollut pitkä prosessi mutta on nyt jo loppusuoralla. Leena Ala-Mursula kuvasi meidän ikioman suomalaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen erikoistumispolun, jossa oli varmasti paljon uutta meille suomalaisillekin. Onhan osaamispainotteisuus ja EPA (Entrustable Professional Activities) -ajattelu sellaista, johon emme ole vielä täysin itsekään päässeet sisälle. UEMS:in Occupational Medicine-jaoston presidentti Alenka Skerjank kertoi, että se järjestää EU-tasoisia erikoislääkäritenttejä Occupational Medicine -erikoisalalla ja näihin on mahdollista osallistua Suomestakin.

Professori Begoña Martínez-Jarreta Zaragozan yliopistosta kertoi EASOMin tavoitteista ja työlääketieteen opetuksesta ennen ja jälkeen korona-epidemian. On huomattava, että muualla Euroopassa työlääketiede on paljon suuremmassa roolissa työterveyslääkäreiden työssä ja koulutuksessa kuin meillä. EASOM kantaa huolta siitä, että toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa työterveyshuolto erikoisalana ei kiinnosta ja erikoislääkäreiden määrä vähenee. Työterveyden syvintä olemusta ei riittävästi tunneta eikä arvosteta ja siksi tarvitaan lisää koulutusta.

Kuulimme mielenkiitoiset esitykset tämän hetken virtauksista työhygieniassa (professori Dooyoung Park), työpsykologiassa (professori Minna Huotilainen) ja ergonomiassa (emeritusprofessori Clas-Håkan Nygård). Sokerina pohjalla oli Paul Schulten loistava esitys tulevaisuuden työstä ja sen mukanaan tuomista mahdollisista terveysriskeistä.

Suuri osa ulkomaisista esityksistä oli ennalta videoitu, koska matkustaminen oli epidemiatilanteen vuoksi rajoitettua. Esityksiin on mahdollista tutustua edelleen virtuaaliyliopiston nettisivuilla. Paikalla oli kuitenkin useita ulkomaisia kollegoja, mikä toi virkistävän tuulahduksen karanteenien keskelle. Korkeatasoisten esitysten lisäksi paikalla ja virtuaalisesti oli mahdollista tutustua yhteensä 14 mielenkiintoiseen posteriin ajankohtaisista tutkimuksista ja kehittämishankkeista työterveyshuollon saralla.