Työterveyslääkäri

Tammiseminaarissa tarkasteltiin työterveyshuoltoa tienhaarassa

Työterveyslääkäri
2022;40(1):73
Marika Löija

Perjantaina 28.1.2022 järjestettiin Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen perinteinen Tammiseminaari etätapahtumana. Kutsuttuina oli jälleen joukko työterveyshuollon vaikuttajia: STLY:n ja paikallisyhdistysten hallitukset, Työterveyslääkäri-lehden toimituskunta, SLL

Työterveyshuolto-alaosaston johtokunta, valtuuskunnan työterveyslääkäriedustajat ja liiton johto, työmarkkinajärjestöjen asiantuntijalääkärit, työterveyshuollon professorit, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat, STLY:n kunniajäsenet ja entiset puheenjohtajat. Ohjelma oli kiinnostanut kaikkiaan yli kahdeksaakymmentä tapahtumaan ilmoittautunutta vaikuttajaa.

Tilaisuus avattiin työkykyasioilla ja ajankohtaisesti paljonkin puhuttaneella aiheella ammatillisten kuntoutusten hylkäysprosentin kasvusta. Ylilääkäri Maija Haanpää Ilmarisesta käsitteli esityksessään monipuolisesti työterveyshuollon ja työterveyslääkärin roolia työkyvyn tukemisessa ja arvioinnissa sekä työeläkevakuutusyhtiön odotuksia lausuntojen suhteen. Työkyvyttömyyden uhan mahdollisuus ei riitä työeläkekuntoutukseen, vaan vaatimus on tiukasti todettu työkyvyttömyyden uhka. Haanpään puheenvuoron jälkeen sosiaalialan asiantuntija Kirsi Niittymäki muistutti omassa esityksessään työterveyshuollon päätöksellä tehtävästä työkokeilusta, jolla on potentiaalia nousta osasairauspäivärahan rinnalle työkaluksi työkykyhaasteiden ratkontaan kunhan muistamme sitä hyödyntää.

Seuraavaksi otettiin katsaus erikoislääkärikoulutukseen. Otto Rinne kertoi omasta matkastaan työterveyshuollon erikoislääkäriksi ja toi esille ilmiön "ikuiset erikoistujat". Työterveyden professori Leena Ala-Mursula esitteli erikoislääkärikoulutuksen uudistusta ja työterveyshuollon erikoislääkärille pohdittuja osaamistavoitteita.

TyöOTE-hankkeen tilannetta esitellyt professori Kaj Husman ja työterveyshuollon asemaa muuttuvassa sote-kentässä omassa alustuksessaan käsitellyt professori Riitta Sauni kirvoittivat keskustelua työterveyshuollon roolista ja yhteistyötarpeista. Työterveyshuollossa on sellaista asiantuntijuutta, jonka tunnettuuden lisäämiselle on edelleen tarvetta kaikkialla yhteiskunnassa.

Iltapäivän päätteeksi käytiin paneelikeskustelu aiheella "Mihin työterveyslääkäriä tarvitaan tulevaisuudessa". Osallistujat ja kuulijat jakoivat kokemuksen ja käsityksen eri tahojen odotusten ristipaineesta. Esille tulivat niin pätevyysvaatimukset ja niiden uudistustarpeet, moniammatillisuus, työkykyjohtaminen, työterveyshuollon korvaukset kuin juridiset näkökulmatkin.

Läpi koko tapahtuman oli keskustelu chatissa aktiivista, ja se tarjoili monia hyviä täydentäviä näkökulmia. Vaikutti siltä, että pandemian leimaamien vuosien jälkeen yhteinen keskusteleva seminaari alamme ydinkysymyksistä oli odotettu ja tarpeellinen. Tapahtuma nosti esille monia kehittämisehdotuksia, joita varmasti vaikuttajakollegat vievät tahoillaan eteenpäin. Etäyhteys ei tilaisuuden inspiroivuutta heikentänyt, ja kommentoitiinpa tapahtumaa jopa koukuttavaksi.