Rakkaan pallomme tukena

Isoja asioita tapahtuu tällä hetkellä samanaikaisesti. Vanhat totuudet ovat väistyneet rysähtäen ja maailmankuva on alkanut rakentua uusiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Meille tutut perusarvot, vapaus, demokratia, vapaat markkinat, ympäristötietoisuus ja tasa-arvo, tuntuvat jopa aiempaa tärkeämmiltä maailmankirjojen mentyä sekaisin. Suomen turvallisuuskulttuuria, puolustusta ja varautumista kiitellään kansainvälisesti. Työ- ja työturvallisuuskulttuurimme sisältää samaa ajattelua: varautumista ja ennakointia. Suomalaisessa ajattelussa tyypillistä on myös luottamus toisiin. Suomalaiset luottavat presidenttiin, poliisiin, Puolustusvoimiin, tutkittuun tietoon ja työkaveriin.

Turvallisella työpaikalla saa ja kuuluu puhua hankalistakin asioista. Tämän lehden avausjutussa kerrotaan vihapuheesta, joka on syytä erottaa vihaisesta puheesta. Vihapuhe voi aiheuttaa merkittävää haittaa työkyvylle, ja siihenkin tulee työpaikoilla varautua. Kirjoittajat muistuttavat, että sananvapauden turvin ei sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista, vaikka asiallinen kritiikki sallittua onkin.

Korona-aika ja sotatilanne osoittavat, että olemme resilienttejä, pystymme mihin vain. Teknologiateollisuus panostaa lisää koulutukseen ja investoi tutkimukseen, koska osaajapula haittaa yritysten kestävää kasvua ja vihreään siirtymään liittyvän uuden osaamisen tarve on kriittistä. "Meidän on koko kansakuntana vahvistettava omia kyvykkyyksiämme", sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa turvallisuuteen. IPCC:n ilmastoraportin viesti on tärkeämpi kuin koskaan, vaikka sen vastaanottaminen tuntuukin vaikealta sotauutisten keskellä. Toivoa on, mutta se vaatii toimia! Suuria muutoksia vaaditaan etenkin energia-alalla, jossa tutkijat kannustavat fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaan vähentämiseen. Energiakriisi pakottaa jokaisen miettimään yksityisautoilun tarvetta ja kannustaa energiansäästötalkoisiin. Hyvä uutinen on, että aurinko- ja tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet jatkuvasti 2000-luvulla. Hillitseminen ja toimet vaativat koko yhteiskunnan sitoutumista. Ilmastopolitiikasta saadaan vaikuttavaa vain kansalaisten tuella. Mikä saisi kuluttajat, yhteisöt ja yritykset tekemään vastuullisia valintoja liittyen kulutukseen, vähentämiseen, suunnitteluun ja sijoituksiin? Yhdessä tekemisen meininki, sanoisin, auttamisen halu, osallistuminen ja vaikuttaminen. Kaikki se, mikä meihin on sisäänrakennettu. Tämä kaikki on varautumista!

Meidän yksilöiden arjessa se tarkoittaa ruokaan, liikkumiseen ja energiaan liittyviä valintoja. Kun korona pakotti, pystyimme vähentämään lentämistä ja miettimään luovia, uusia ratkaisuja lomailuun ja hauskanpitoon. Trendien tulisi suosia Niukkasen emännän linjaa, luopumista ja vähentämistä. Luksuksen voisi määritellä uudelleen. Väitän, että elämänlaatu ei oikeasti siitä kärsi, kun samaan aikaan tietää tekevänsä oikeita valintoja rakkaan pallomme ja yhteisen turvallisuutemme hyväksi.

Samat toimet edistävät varautumista kaikenlaisiin kriiseihin. Resilienssiä terveydenhuollossa kysytään muun muassa siinä, kuinka hyvin yhteisö on valmistautunut uhkaaviin tapahtumiin (Reina sivulla 48). Suolistollakin on resilienssiä eli kykyä vastustaa itseensä kohdistuvaa muutosta, suojata elimistöä ulkopuolisilta uhilta, kuten taudinaiheuttajamikrobeilta (Munukka s. 66). Ennakoinnilla lähestytään myös työelämän mielenterveyden haasteita (Varje ym. s. 30). Työterveyshuollon lakisääteistä ydintyötä on monipuolinen ennaltaehkäisy. Se, jos mikä, on meidän kyvykkyytemme, jota kannattaa vahvistaa ja toteuttaa elämän joka osa-alueella!

Tampereella 27.4.2022