Työterveyslääkäri

Varautuminen vihapuheen aiheuttamiin työkykyriskeihin

Työterveyslääkäri
2022;40(2):10-13
Eeva-Liisa Nurmi ja Satu Haapakoski

Digitalisaatio, viestintä sosiaalisessa mediassa ja pyrkimys avoimuuteen ovat muuttaneet hallinnon työtä. Virtuaalimaailmasta on tullut nopea vuorovaikutuskanava ja työympäristö, joka voi myös altistaa häirinnälle ja vihapuheelle. Tämä muodostaa merkittävän riskin työkyvylle.

Vihapuhe, vihainen puhe, maalittaminen – mitä näillä tarkoitetaan? Eriävien mielipiteiden esittäminen tai viranomaisen toiminnan kovasanainenkaan julkinen arvostelu ei lähtökohtaisesti ole vihapuhetta. Vihainen puhe on syytä erottaa vihapuheesta, asiallinen kritiikki asiattomasta palautteesta ja häirinnästä.

Vihapuheen tarkoituksena on loukata tai solvata. Sillä voidaan myös sulkea tietyt ihmiset tai ihmisryhmät julkisen keskustelun ulkopuolelle esimerkiksi pelottelun ja uhkailun keinoin tai keskustelutavan tehdessä vuoropuhelun mahdottomaksi. Sillä ei pyritä vastavuoroiseen keskusteluun, totuuteen tai perustella esitettyjä väitteitä. Vihapuheessa vääristellään faktoja ja niitä esitetään valikoiden. Vihapuhetta tarkasteltaessa on huomioitava sananvapaus ja sen rajat. Sananvapauden turvin ei kuitenkaan sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista.

Maalittaminen on vihapuheen ääri-ilmiö. Siinä yksittäinen henkilö käynnistää omin toimin tai muita mobilisoimalla yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän.

Keinot puuttua vihapuheeseen oikeudellisesti täydentyivät lokakuussa 2021: laittomasta uhkauksesta tuli virallisen syytteen alainen rikos uhkauksen kohdistuessa henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Laki velvoittaa työnantajaa

Työturvallisuuslain perusteella työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on huomioitava työolosuhteiden ja työympäristön fyysisiä ja psyykkisiä haitta- ja vaaratekijöitä sekä arvioitava niitä säännöllisesti. Työnantajalla on velvollisuus puuttua työn haitalliseen kuormitukseen.

Vihapuheen kohteeksi joutuminen tulee tunnistaa työn haitalliseksi kuormitustekijäksi. Vaikka vihapuhe tai somehäirintä tulisi työpaikan ulkopuolelta, on työnantajan puututtava tilanteeseen sopivin ja riittävin tukitoimin.

Työterveyshuollolla tärkeä rooli

Työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä tulisi huomioida työympäristönä myös verkko, somekuormitus ja organisaation sekä työntekijöiden "altistus" julkiseen keskusteluun ja mahdolliseen vihapuheeseen.

Vihapuhe voi vaikuttaa työn suorittamiseen. Se hankaloittaa ristiriitoja herättävien aiheiden käsittelyä työssä sekä niistä viestimistä. Tällöin vihapuhe rajoittaa työntekijän oman työn hallintaa ja autonomiaa. Jatkuessaan tämä voi suoraan vaikuttaa työkykyyn. Vihapuhe voi aiheuttaa pahimmillaan mielenterveyden vakavaakin järkkymistä.

Organisaation työkyvyn ja turvallisuuden johtamista ohjaavat erilaiset dokumentit. Työkyvyn tuen toimintamalli on keskeinen dokumentti, jonka tulisi ohjata myös vihapuhetilanteiden ennakointia ja varautumisen toimenpiteitä. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kehitetään työkykyjohtamisen käytäntöjä ennakoinnista reagointiin.

Tukimateriaalia vihapuhetilanteisiin

Osana valtiovarainministeriön henkilöstöjohtamisen uudistusohjelmaa julkaistiin vuonna 2021 vihapuheen kohteeksi joutuvalle ja hänen työnantajalleen tukimateriaali "Tukea virkahenkilölle sosiaalisen median vihapuhetilanteisiin". Linkki materiaaliin löytyy artikkelin lopusta. Se sisältää neuvoja ja ohjeita työntekijälle, työyhteisölle, henkilöstötoimelle ja työterveysyhteistyön toimijoille. Materiaalin tavoitteena on ollut herättää ilmiön tarkasteluun myös työterveysyhteistyössä. Keva osallistui tukimateriaalin tuottamiseen.

Testi vihapuheriskin kartoittamiseksi

Kevan asiakkaita ovat julkisen alan organisaatiot, joille tarjoamme työkykyjohtamisen kehittämispalveluita Keva-laissa määritellyn työkykyriskin pienentämiseen liittyvän tehtävän mukaisesti. Kevan asiakasorganisaatioissa on toteutettu kyselyjä vihapuheilmiöstä ja pidetty koulutustilaisuuksia. Kyselyjen tulos on yllättänyt monet organisaation HR- ja työsuojelutoimijat, sillä ilmiö on ollut huomattavasti yleisempää kuin on oletettu.

Vihapuheen ilmiön tunnistamiseksi ja työkykyriskin ennakoimiseksi olemme kehittäneet vihapuheen riskitestiä. Testin avulla organisaatio voi kartoittaa vihapuhetilanteisiin varautumistaan ja riskitasoaan. Testi kartoittaa myös työntekijöiden kohtaamaa vihapuhetta työssään ja sen vaikutusta työkykyyn. Testiä pilotoidaan keväällä 2022 julkisen alan organisaatioissa.

Vihapuheilmiön huomioiminen työkykyjohtamisen eri osa-alueilla

Keva on myös itse työnantajana tarttunut vihapuheilmiöön kehittämällä verkon ja somen häirintä- ja uhkatilanteiden tunnistamista sekä päivittämällä toimintatapoja ja ohjeita. Työn tuloksena syntyi selkeä prosessikuvaus, jossa on kuvattu roolit sekä vastuut siitä, kuinka vihapuhetilanteessa toimitaan ja kuinka työntekijää ja työyhteisöä tuetaan sekä keskeisiä dokumentteja päivitetään.

Tukitoimet työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä

Somen vihapuhetta ei voi hallita, mutta sitä voi osittain ennaltaehkäistä ja ilmiöön voi varautua erilaisin toimenpitein. Varautuminen on osa työkykyjohtamista ja kytkeytyy myös organisaatioiden viestintä- ja turvallisuusjohtamiseen. Tukitoimet koostuvat monen eri toimijan yhteistyöstä, jossa kullakin on omat roolinsa. Toimia tulee kehittää työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä jatkuvasti kuten muitakin työkyvyn tuen toimintatapoja. Työnantajan tulee varautua myös oikeudellisiin toimenpiteisiin vihapuhetilanteissa. Huolimatta siitä, että ilmiö on yleistynyt viime vuosina, yksilön kuormittumista työssä on mahdollista estää yhteisillä toimintamalleilla.

LISÄLUKEMISTA

Eeva-Liisa Nurmi
FM, työnohjaaja, asiakaspäällikkö
Eläkevakuuttaja Keva
Eeva-Liisa.Nurmi@keva.fi
Satu Haapakoski
YTM, HTM, työnohjaaja, asiakaspäällikkö
Eläkevakuuttaja Keva
Satu.Haapakoski@keva.fi