Kevätseminaarissa työterveyslääkärin arki: laki ja lausunnot
STLY:n kevätseminaari järjestettiin tänä vuonna Lahden Seurahuoneella. Aamuyhdeksältä Lahden työterveyslääkärit ry:n puheenjohtaja Henni Hyytiä-Ilmonen avasi seminaarin. Seminaari koostui neljästä luennosta.
Ensimmäisenä puhujana oli Tampereen yliopiston professori Riitta Sauni, ja aiheena oli terveystarkastuslausunnot. Lääkäreiden laatimien terveystarkastuslausuntojen määrä on noussut viime vuosina. Työnantajataho toivoo lausuntoja ja niiden myötä tietoa, miten työntekijät voivat. Terveystarkastusten tavoitteena on toisaalta työntekijöiden suojelu työstä johtuvilta terveysriskeiltä mutta myös työntekijän omien voimavarojen ja terveyden edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Terveystarkastuksia tehdään, jotta tavataan työntekijä ennen kuin hän sairastuu. Terveystarkoitusten tavoite ei ole karsiva vaan työssä selviytymistä tukeva.
Määräaikaistarkastuksissa elämäntapaneuvonta jyrää. Viime aikoina koulutuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on tarkastusten tavoite – esimerkiksi liuotinaineaivosairauksia on löytynyt huonosti tarkastuksissa, koska niissä ei ole kysytty oireita tai altistumista. Tähän tarvitaan muutos.
Sopiva vai sopimaton?
Luennon aikana keskusteltiin, milloin työntekijä voi olla työhön soveltumaton, mikä voi johtaa työsuhteen purkuun koeajalla. Näitä syitä voivat olla muun muassa huimaus mastotyössä tai insuliinihoitoinen diabetes yötyössä. Yleisöstä ehdotettiin tilanteisiin, joissa työntekijä todetaan sopimattomaksi työhönsä, samantyyppistä raatia, joissa Työterveyslaitoksella pohditaan ammattitautikysymyksiä. Näin kysymystä pohtisi useampi asiantuntija.
Potilastapauksia liittyen erilaisiin tilanteisiin, joissa laaditaan sopivuuslausunto:
1) 30-vuotias mies, jolla on ollut yksityiselämän kriisitilanne viisi vuotta sitten. Tuolloin hänellä diagnosoitiin masennus, johon liittyi unettomuutta. Potilaalla oli käytössä lääkitys kahden vuoden ajan, ja hän kävi myös traumaterapiassa. Nyt potilas kokee vointinsa hyväksi eikä hän käytä enää lääkitystä. Potilas oli yötyön vuoksi tarkastuksessa. Keskustelussa todettiin, että työ tukee terveyttä. Potilas todettiin sopivaksi työhön.
2) Terveystarkastus työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi työstä aiheutuvien terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Potilaana oli savusukelluspalomies, joka sairastaa insuliinihoitoista diabetesta. Hänet todetaan sopimattomaksi tehtävään.
3) Ammattikuljettajan työ ei ole esv-työ, mutta kelpoisuus tulee määritellä R2-ajoterveysvaatimusten mukaisesti. Ammattikuljettajan työ on turvallisuuskriittinen, jolloin tulee tehdä sopivuuslausunto. Sopivuutta ei arvioida suhteessa altisteeseen vaan terveydentilan puolesta.
4) Jos on sovittu, että työterveyshuollon tekemistä työhöntulotarkastuksista tehdään lausunto työnantajalle, lausunto annetaan työkykyisyydestä suhteessa siihen työtehtävään, johon henkilö ollaan palkkaamassa. Tähän tarkoitukseen kaivataan vielä yhtenäistä lausuntopohjaa.
5) Työntekijä voi perustellusta syystä pyytää työkuormituksestaan selvitystä esimerkiksi, jos hänellä on perusteltu syy epäillä työstä aiheutuvan terveyden vaaraa tai haittaa aiheuttavaa liiallista kuormitusta. Työntekijällä on ollut työkykyä heikentävä fyysinen tai psyykkinen oireilu, jolla hän arvioi olevan työperäinen yhteys. Perusteltu syy on olemassa, jos edellä mainittu oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin. Työterveyshuolto arvioi pyynnöstä selvityksen tarpeen ja tekee arvionsa perusteella tarvittaessa ehdotuksensa terveysvaarojen ja -haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Vakuutuslääkärin puheenvuoro
Seuraavaksi Elon asiantuntijalääkäri Anita Riipinen puhui aiheesta "Etuudet ja työkyky vakuutuslääkärin näkökulmasta". Hyvä työkykylausunto tulee kirjoittaa niin, että ulkopuolinen lukija pystyy piirtämään tilanteen silmiensä eteen. B-lausuntoon kirjataan yhteenveto siitä, miten potilas jaksaa ja mitä lausunnolla haetaan. B-lausuntoon kirjataan kaikki potilaan diagnoosit, mutta alun jälkeen niihin diagnooseihin, jotka eivät vaikuta haettavaan etuuteen, ei tarvitse enää palata. Lausunnossa tulee olla ajankohtainen status, joka tulee tehdä riittävällä tasolla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa esimerkiksi työfysioterapeutin työkykyarvion yhteydessä tekemä status ei riitä, vaan statuksen tulee olla lausunnon laatineen lääkärin tekemä.
Sairauspäivärahaa haettaessa arvioidaan ammatillista työkyvyttömyyttä: onko hakija kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa arvioidaan yleistä työkyvyttömyyttä. Esitiedot kirjataan lausuntoon kronologisessa järjestyksessä. Diagnoosin perusteet on selvitettävä etenkin mielenterveyshäiriössä ja epätyypillisessä taudinkulussa. Mitä pidempi työkyvyttömyys, sitä tärkeämpää on selvittää hoidon toteutusta ja vaikutusta.
Juridiikkaa vai lääketiedettä?
Sairausloman tai kuntoutustuen pituus on vain ehdotus: Etuudet ovat juridisia päätöksiä. Työkyvyttömyys on juridinen, ei lääketieteellinen käsite. Luennossa sivuttiin myös hieman työterveyshuollon päätöksellä tehtävää työkokeilua, jonka kriteerit ovat varhainen tuen ja kuntoutuksen tarve ja se, että työnantaja osallistuu merkittävällä osalla kuntoutuksen kustannuksiin, työtehtäviä on muutettu tai kokeilussa on kokonaan uusi tehtävä. Tämä työkokeilu on mahdollisuus saada jo ennen sairauspoissaoloja. Esimerkkinä luennoitsija käytti asiakaspalvelijaa, jolla on ahdistusta tai masennusta. Hän voi tämän työkokeilun avulla työskennellä muissa tehtävissä kuin asiakaspalvelutehtävissä, ja tämä voi edistää toipumista.
Työsopimuslaista
Työsopimuslaki määrittelee, että henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen tulee olla asiallinen ja painava. Työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma on lähtökohtaisesti työsopimuslaissa kielletty irtisanomisperuste. Kuitenkin jos työntekijän työkyky on vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti, työsuhde voidaan irtisanoa. Mitä tarkoittaa työkyvyn pitkäaikainen aleneminen? Yleensä käytössä poissaolojen suhteen on niin sanottu yhden vuoden sääntö, tai työntekijällä on hyvin runsaasti poissaoloja viime vuosina.
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija, juristi Suvi Lahti-Leeve vastasi työsuhteisiin liittyviin kysymyksiin. Tässä lehdessä on hänen kirjoittamansa juttu samasta teemasta.
STM:n ylilääkäri Kimmo Tarvainen puhui sote-lainsäädännöstä työterveyslääkärin näkökulmasta.
Kevätseminaari koostui neljästä luennosta, joiden lisäksi oli yhteistyökumppaneiden puheenvuorot. Puhujat olivat inspiroivia. Luennoille ja niiden kirvoittamalle keskustelulle oli varattu riittävästi aikaa, mistä järjestäjät saivatkin kiitosta. Lahden Seurahuone oli seminaaripaikkana toimiva, ja Seurahuoneen tarjoama ruoka oli erinomaista. Kevätseminaari oli kaiken kaikkiaan varsin onnistunut kokonaisuus.