Toiminnan kivijalka: toimintasuunnitelma

Sovitaan tavoitteet ja keinot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma pohjautuu hyvään yritystuntemukseen. Joskus on kuitenkin aloitettava yhteistyö aivan alusta ja toimintasuunnitelmassakin lähdetään ihan perusasioista liikkeelle. Yrityksen kanssa tulee yhdessä pohtia vähintään kolme keskeistä tavoitetta. Tulee selvittää, mihin asioihin yritys haluaa yhteistyössä työterveyden kanssa panostaa. Vielä tulee vastaan yrityksiä, joissa työterveyshuolto nähdään erillisenä toimijana eikä nähdä, että yhdessähän näitä töitä työhyvinvoinnin eteen tehdään. Kulttuurimuutos voi viedä aikaa, mutta yhteistyön toteutuessa se palkitsee molemmat osapuolet.

Tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja niille pitää sopia selkeät keinot, kuinka suunnitelma toteutetaan. Tulee määrittää aikataulutus sekä pohtia, kuinka toimintaa voidaan arvioida. Seurantaa tehdessä merkityksettömiä toimintoja on hyvä karsia pois toimintasuunnitelmista.

Uuden yrityksen kanssa yhteistyötä aloitettaessa tai toimittaessa sellaisen yrityksen kanssa, joka haluaa liikkua perustyön sisällä, voidaan ottaa tavoitteeksi esimerkiksi seuraavat: 1) lakisääteinen työ hoidetaan (terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset), 2) luodaan varhaisen tuen malli,

jollei sellaista jo ole, ja otetaan malli käyttöön ja 3) hoidetaan työkykyasiat mahdollisimman varhain yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Seurannan mittareina voivat olla esimerkiksi toteutuneet terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut sekä sairauspoissaolojen kehitys. Tässä on työsarkaa monelle aivan riittävästi.

Huomioitavia erityispiirteitä

Toimintasuunnitelmaan tulee sitä enemmän syvyyttä, mitä paremmin työterveyshuolto tuntee asiakasyritystä. Työterveyshuollon on tärkeää kuulla yritystä. Seuraavia ajatuksia on hyvä nostaa esille:

‒ Mitä yritykselle kuuluu, miten yritys pärjää taloudellisesti, onko henkilökuntamäärään tulossa muutoksia? Yrityksen taloudellinen tilanne vaikuttaa muun muassa siihen, miten laaja sairaanhoidon sopimussisältö on ja kuinka paljon yritys on valmis satsaamaan vapaaehtoiseen ennaltaehkäisevään työhön. Työnantajalle on tärkeää selvittää, mikä on se lakisääteinen minimi, joka tulee toteuttaa, ja miten kustannuksiin voi vaikuttaa vaikkapa säätämällä toteutusaikataulua tasaisesti kalenterivuodelle.

‒ Kuinka henkilöstö voi, nouseeko poissaoloista tai työterveyden käyntien raporteista asioita, jotka vaativat reagointia? Henkinen pahoinvointi näyttäytyy tällä hetkellä vahvasti myös työelämässä, joten yrityksen kanssa on hyvä miettiä toimintatapoja sekä ennaltaehkäisevässä mielessä että jo mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Työterveyshuolloilla on palveluita mielenterveyden tukemiseksi (kuten kartoittavat suunnatut kyselyt ja sovitut toimenpiteet kartoitusten pohjalta, matalan kynnyksen vastaanotot, mielenterveyspotilaan hoito, kuntoutukseen ohjaus, teemaan liittyvät ryhmäluennot). Palveluiden tarjontaa miettiessä on hyvä kuulla työterveyspsykologia sekä pohtia, mikä olisi hänen roolinsa toteutuksessa. Julkisella puolella mielenterveyspotilaiden hoito on usein pahoin ruuhkautunut, joten tämänkin vuoksi työterveyshuollon mukaantulolle on tilausta.

‒ Esimiehet voivat olla ihmeissään työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin haasteista ja tarvitsevat tukea asioiden käsittelyyn. Olisiko tarvetta esimiesten tukitoimiin tai koulutukseen?

‒ Tuki- ja liikuntaelinoireet näyttäytyvät usein myös sairauspoissaoloina. Toimintaa suunnitellessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, korostuuko jokin tietty diagnoosi ja kasautuvatko ongelmat tiettyyn ryhmään. Olisiko hyvä miettiä räätälöityjä toimenpiteitä yhdessä työfysioterapeutin kanssa? Entä näyttäytyykö kuntoutustoiminnan tarve? Onko tarvetta hakea yrityksen omaa KIILA-kuntoutusta vai ohjataanko tarvittaessa pääsääntöisesti yksilökuntoutuksiin?

‒ Ikäryhmät on hyvä huomioida toimintasuunnitelmassa. Onko paljon nuoria, ja tuleeko tämä huomioida työterveyden palveluissa? Onko esimerkiksi juuri heillä korostunutta tarvetta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin? Onko ikääntyneitä, joille tulisi miettiä palveluita esimerkiksi vapaaehtoisten terveydenseurantatarkastusten merkeissä? Miten tukea ikääntyneitä työuran viimeisinä vuosina? Onko yrityksellä ikäohjelmaa?

Kaikki tämä ja vielä sairaanhoitoa?

Mikäli yritys ostaa sairaanhoidon, on sairaanhoidon sisältö tärkeää avata toimintasuunnitelmaan. Mitä tarkemmin se on tehty, sen selkeämpää on toimia. Myös sairauspoissaolojen omailmoitussäännöt on tärkeää avata epäselvyyksien minimoimiseksi. Toimintasuunnitelmaan kannattaa kirjoittaa auki monet yhteistyön kannalta oleelliset tekijät. Tämä helpottaa käytännön työtä tekeviä. Esimerkiksi arjessa toimivat käytännöt seuraaviin: varhaisen tuen malli, päihdeohjelma, henkilötietojen päivityskäytännöt, omailmoitus, poissaolo-ohjeet, ulkopuolisten sairauslomien sekä omailmoitusten kirjaukset työterveyden järjestelmään, työnäköasiat, apuvälineet, konsultaatioon liittyvät lähetekäytännöt, fysikaalinen hoito.

Toimintasuunnitelma kannattaa pitää napakkana, helppolukuisena ja liittää tarvittavat lisäliitteet mukaan. Esimerkiksi terveystarkastussuunnitelmat, toimintamallit, sairaanhoidon sisältö ja suunnitellut projektit on hyvä avata erillisillä liitteillä. Vastuuroolit on tärkeää kirjoittaa auki. Työnantajalla on omat vastuunsa ja työterveyshuollolla omansa. Yritysasiakkaalle on hyvä tarvittaessa avata työterveyshuollon eri ammattiryhmät ja muistuttaa, että lakisääteinen toiminta toteutetaan tarvittaessa moniammatillisesti. Toimintasuunnitelman sisältöön ja aikatauluun vaikuttavat toki myös työterveyden resurssit ja henkilökunnan valmiudet vastata yrityksen haasteisiin. Ei kannata luvata mahdotonta eikä liian kireällä aikataululla.

Lopuksi

Tarkista vielä, olihan työterveyden toimintasuunnitelma varmasti allekirjoitettu ajallaan ja tallennettu sekä työterveyden että yrityksen tiedostoihin. Vaikka toimintasuunnitelmissa on selkeä rakenne, jota noudatetaan, on toimintasuunnitelmia niin monta kuin on yritystäkin. Jokainen on hiottu yrityksen näköiseksi, lait ja velvollisuudet huomioiden. Tämä yritysten erilaisuus tuo valtavan rikkauden. Itse en tiedä parempaa näköalapaikkaa yrityksiin kuin olla itse osana työterveyshuoltoa.