Työpaikkaselvityksen moniammatillinen toteutus

Työpaikkaselvityksestä sopiminen

Työpaikkaselvitys tehdään aina työterveyshuoltoa aloitettaessa toimintasuunnitelman laatimiseksi, mutta se tehdään myös työolosuhteiden muuttuessa sen tarkistamiseksi tai muuttamiseksi sekä toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin. Työpaikkaselvitykseen tulee varata riittävästi aikaa. Selvitystyö on hyvä aloittaa työterveyshuollon moniammatillisen tiimin kanssa siten, että kalenteriin varataan yhteinen aika alustavan suunnitelman tekemiseksi. Tässä työterveyshuollon palaverissa käydään yhdessä läpi se, mitä kyseessä olevasta työpaikasta tällä hetkellä tiedetään, jotta voidaan varautua siihen, millaisin moniammatillisin resurssein ja miten selvitystä on parasta lähteä tekemään. Alustavasti sovitaan eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden tarve ja varautuminen työpaikan tarpeiden mukaisesti. Tämän jälkeen aikataulutetaan suunnittelukokous työpaikan kanssa. Suunnittelukokouksessa on tärkeää informoida työnantajan edustajia siitä, mitä moniammatillinen työpaikkaselvitys tarkoittaa, miten se toteutetaan ja mihin sillä pyritään, sillä he tarvitsevat käytännön toimintojen sopimiseksi runsaasti tietoa työpaikkaselvityksen prosessista, toteutuksesta ja moniammatillisesta toimintatavasta.

Esiselvitys

Työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi työterveyshuolto tarvitsee runsaasti tietoja. Esiselvityksen avulla kerätään tietoja työpaikasta kuten, tiedot työpaikan toiminnoista, tehtävistä ja ammattijakaumasta, organisaatiosta ja hallinnosta, työtiloista, koneista ja laitteista, tiedot riskienarvioinnista ja laatujärjestelmistä, kemikaaliluettelot, ASA-rekisteri, tiedot henkilöstöstä, työajoista sekä henkilöstökyselyiden ja henkilöstötilinpäätöksen keskeiset tulokset. Olennaisia tietoja ovat myös henkilöstön terveys- ja työkykytilanne, sairauspoissaolotiedot, työhyvinvoinnin tila, työkyvyn hallinnan, seurannan ja aktiivisen tuen käytännöt, aikaisemmat selvitykset ja mittaukset sekä tiedot voimavaroista ja myönteisistä tekijöistä. Lisäksi tarvitaan tietoa työsuojeluorganisaatiosta ja työsuojelun toimintaohjelmasta, tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista sekä ammattitaudeista. Työterveyshuolto voi myös toteuttaa työpaikalla esikyselyitä. Esiselvityksen eri osien toteuttamisesta sovitaan moniammatillisesti siten kuin se luontevasti kullekin ammattiryhmälle kohdistuu kunkin työpaikan kohdalla.

Moniammatillisen työpaikkaselvityksen toteutus

Esiselvityksen perusteella tehdään moniammatillisessa tiimissä arviointi siitä, mitkä ammattiryhmät työpaikkaselvitystä lähtevät käytännössä tekemään ja miten se toteutetaan. Suunnitelman tulee perustua tarveharkintaan sekä olla räätälöity ja kustannustehokas ja sisältää arvion tarvittavista resursseista, menetelmistä ja aikataulusta. Moniammatillisuus työpaikkaselvityksessä voi toteutua eri tavoin työpaikkakäynneillä, etäyhteyksin, hybridimallilla tai konsultaationa. Moniammatillisuutta tarvitaan työpaikan kokonaisuuden, psykososiaalisen ja fyysisen kuormituksen, fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden sekä tapaturmien ja työperäisten sairauksien arvioimiseksi.

Eri ammattiryhmien roolit työpaikkaselvityksessä

Eri ammattiryhmillä on omat roolit ja tehtävät työpaikkaselvityksessä, jossa ne ottavat kantaa työn ja työympäristön terveydelliseen merkitykseen oman asiantuntijuutensa perusteella ja tekevät niistä johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia sekä osallistuvat työpaikkaselvitysraportin tuottamiseen.

Työterveyslääkäri on työlääketieteen asiantuntija, jonka tehtävänä on arvioida erityisesti fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten altisteiden terveydellistä merkitystä ja niiden merkitystä työkyvylle sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia ja antaa tietoja, ohjausta ja neuvontaa niihin liittyen.

Työterveyshoitaja on työterveysyhteistyön koordinoija, joka käynnistää ja päättää prosessin ja koordinoi sitä viestinnän ja tiedottamisen avulla, kerää esitietoja, laatii aikataulut sekä huomioi kaikki ammattiryhmät ja työpaikan sidosryhmät kiinnittämällä heidät prosessin eri vaiheisiin. Lisäksi työterveyshoitaja osallistuu altisteiden ja kuormitustekijöiden sekä tapaturmariskien arviointiin ja arvio työpaikan ensiapuvälineiden ja -koulutuksen tarpeen.

Työfysioterapeutti on fyysisen työ- ja toimintakyvyn, ergonomian ja kuntoutuksen asiantuntija. Työfysioterapeutin tehtävänä on arvioida fyysisiä kuormitustekijöitä, ohjata ja neuvoa työntekijöitä ergonomian, työtapojen, -liikkeiden ja -asentojen osalta, seurata työkykyä toimintakykytestein sekä arvioida henkilökohtaisten apuvälineiden tarvetta.

Työterveyspsykologi on psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn ja työhyvinvoinnin sekä työyhteisötyön asiantuntija. Työpsykologin tehtävänä on arvioida erityisesti työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, antaa neuvontaa, ohjausta ja palautetta sekä seurata psykososiaalista kuormittuneisuutta eri menetelmillä.

Moniammatillisuuden hyödyt

Moniammatillisesti toteutetun työpaikkaselvityksen perusteella tehdään johtopäätöksiä työolosuhteiden eli työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamista terveysvaaroista ja haitoista, kuormitustekijöiden ja voimavarojen terveydellisestä merkityksestä ja terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä laaditaan tarvittavat ehdotukset toimenpiteiksi. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia, vähentää sairauspoissaoloja, eläköitymisiä ja tapaturmia sekä lisätä työhyvinvointia, -turvallisuutta ja -tyytyväisyyttä. Työpaikkaselvitys lisää työpaikan tuottavuutta, kun työnantajan kustannukset kohdistuvat oikeisiin asioihin ennakoivasti ja perustellusti, ja sen avulla voidaan säästää työterveyshuollon menoja, kun toiminta on työpaikkaselvitykseen perustuen suunniteltu tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi lisäarvoa voi tuottaa työntekijöiden hyvinvoinnin ja huolenpidon avulla saavutettu hyvä imago ja kilpailukyky. Moniammatillisesti toteutettuna työpaikkaselvitys tuottaa kattavaa ja laadukasta tietoa ja vaikuttavuutta, kun eri ammattihenkilöt ja asiantuntijat antavat siihen oman asiantuntijuutensa, osaamisensa ja tietotaitonsa.