Paras arvio työkyvystä saadaan moniammatillisesti toimien
Työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa oikeastaan jokaisella käynnillä mutta erityisesti esimerkiksi suunniteltaessa kuntoutusta tai haettaessa sosiaalietuuksia, kuten sairauspäivärahaa tai eläkettä. Myös työnantaja voi pyytää työkykyarviota, jos hän epäilee, että työkyky on alentunut terveydentilan vuoksi. Aloite voi tulla myös työterveyshuollosta tai työntekijältä itseltään.
Työkyvyn selvittely on yleensä hyvä aloittaa työterveyshoitajan tapaamisella. Työterveyshoitaja kartoittaa, minkälaisesta tilanteesta on kyse, ja kerää tietoa esimerkiksi työ- ja koulutushistoriasta, nykytyöstä, elämäntilanteesta, oireista ja lääkityksistä, aiemmista hoidoista ja kuntoutuksista ja tarvittaessa tilaa potilaskertomuksia eri hoitopaikoista. Haastattelua voivat täydentää erilaiset kyselyt (esim. AUDIT, TKI). Työterveyshoitaja voi työntekijän luvalla kerätä lisätietoja myös esihenkilöltä. Esihenkilöllä on tärkeä merkitys arvioitaessa kokonaisuutta, sillä hän näkee, miten työntekijän arki työssä sujuu, ja hänellä on usein tietoa työntekijän osaamisesta ja motivaatiosta. Työterveyshoitaja tekee usein myös perustutkimuksia (esim. pituuden ja painon mittaaminen, näön- ja kuulon tutkimukset, verenpaine) ja voi ohjelmoida myös laboratoriotutkimuksia.
Kullanarvoisia konsultaatioita
Työterveyshoitaja arvioi ja suunnittelee oman kartoituksensa pohjalta, mitä mahdollisia työterveyshuollon konsultaatioita tarvitaan, kuka ammattilainen on paras selvittämään asiaa ja missä järjestyksessä mahdolliset konsultaatiot tehdään. Polku voi johtaa työterveyshoitajan pakeilta esimerkiksi työfysioterapeutin, työterveyspsykologin, sosiaalialan ammattilaisen tai vaikkapa optikon pakeille. Mikäli tilanteessa tarvitaan lausuntoa työkyvystä työnantajan pyytämänä tai sosiaalietuutta tai kuntoutusta varten, vastuuhenkilö on työterveyslääkäri.
Työfysioterapeutti on fyysisen työ- ja toimintakyvyn asiantuntija. Työfysioterapeutti selvittää, millaista fyysistä toimintakykyä työntekijän työtehtävät edellyttävät. Hän selvittää tarkemmin, missä työtehtävissä tai työvaiheissa työntekijällä on vaikeuksia, ja kartoittaa erilaisin kyselyin (esim. Örebro, Oswestry, Start, NDI, Quick-DASH) oireen aiheuttamaa koettua haittaa ja voimakkuutta. Työfysioterapeutin vastaanotolla voidaan toimintakykyä selvittää erilaisin testein, ja myös työpaikkakäynti voi antaa lisätietoa. Testeihin voi kuulua esimerkiksi ketteryys- ja tasapainotestaus, liikkuvuus, lihaskuntotestit sekä aerobisen suorituskyvyn testit. Työfysioterapeutti kirjaa kartoituksensa pohjalta arvion fyysisestä työkyvystä ja mielellään myös konkreettisia toimenpidesuosituksia liittyen henkilön työn fyysiseen kuormitukseen, työntekijän fyysiseen toimintakykyyn peilaten. Suositukset voivat olla erilaisia kevennyksiä tai rajauksia tai ehdotuksia työvälineiden muutostarpeiden osalta.
Työntekijän psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn haasteissa asiantuntijana toimii työterveyspsykologi. Työterveyspsykologi selvittää, millaista psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä työntekijän työtehtävät edellyttävät. Työterveyspsykologi kirjaa omaan arvioonsa, millaisia mahdollisia haasteita työn tekemisessä on tai missä asioissa työntekijä selviytyy hyvin. Haastattelun ja havainnoinnin lisäksi työntekijän kokemia oireita ja haittaa voidaan kartoittaa erilaisin kyselyin (esim. BDI, BAI, BBI-15). Lisäksi voidaan tehdä psykologisia tutkimuksia, jotka liittyvät esimerkiksi muistiin.
Tarvitaanko vielä lisätietoa tai lausunto?
Mikäli työkykyarvion päätteeksi tarvitaan lausunto, vastuuhenkilö on työterveyslääkäri. Työkykyarvion tekeminen edellyttää lääketieteellistä osaamista, mutta myös ymmärrystä työstä. Työkykyä arvioidaan huomioiden sairaus ja sen ennuste suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin. Joskus arvion tekeminen edellyttää laboratoriokokeita, kuvantamistutkimuksia tai muiden erikoisalojen ja ammattilaisten arvioita, joita varten työterveyslääkäri voi tehdä lähetteen. Työterveyslääkäri voi konsultoida esimerkiksi kirurgia tai psykiatria, mikäli tarvitsee lisätietoa arvionsa tueksi. Ennen konsultaatiota hyvä varmistaa, maksaako työnantaja konsultaation vai pitäisikö tutkittava ohjata julkiseen terveydenhuoltoon konsultaatiota varten. Hyvä konsultaatiopyyntö kuvaa riittävällä tarkkuudella potilaan aiemmat sairaudet sekä nykyongelman, tehdyt tutkimukset, toimintakyvyn rajoitukset, annetut ja käynnissä olevat hoidot sekä niihin saadut vasteet. Tärkeää on selkeä kysymyksenasettelu.
Lausunto työnantajalle työntekijän työkyvystä sisältää selkeän kannanoton jäljellä olevasta työkyvystä, mahdollisista rajoitteista ja näiden oletetusta kestosta, kuntoutumisennusteesta sekä mahdollisista työkyvyn tukitoimista. Sosiaalietuutta varten laaditaankin puolestaan perusteellisempi lausunto ja hyvän B-lausunnon rakentamiseen kannattaa panostaa. Huolellisesti laadittu lääkärinlausunto vähentää lisäselvitysten tarvetta ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.
Lopuksi
Työkyvyn arvioiminen on vaativa ja laaja-alainen tehtävä, jossa kyse on kokonaisharkinnasta. Työntekijän toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti ja moniammatillisuutta kannattaa arviota tehdessä ehdottomasti hyödyntää. Työkykyarvion päätteeksi pidetään usein työterveysneuvottelu, jossa on tarkoitus keskustella siitä, miten työhön palaamista tai työkykyä voidaan parhaalla tavalla tukea.
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut
marika.loija@gmail.com