Kokemuksia työkokeilusta työterveyshuollon päätöksellä
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä on alihyödynnetty mahdollisuus ja tulevaisuuden hitti. Se on työhön kytkeytyvää kuntoutusta, ennaltaehkäisevää ja tuloksellista toimintaa.
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä pohjautuu työterveyshuoltolakiin ja toteutuu yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa työkykyongelmien varhaisessa vaiheessa. Tässä artikkelissa käsitellään käytännönläheisesti ja kokemusten pohjalta työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä.
Työkykyongelmien varhaisvaihe
Työkykyongelmien varhaisen vaiheen määrittelyyn ei varsinaisesti ole mitään ohjetta. Kun esihenkilö, työkaverit tai työterveyshuolto havaitsee, että jokin asia työssä ei suju tai onnistu perehdytyksen tai kertaamisen kautta voi miettiä, voidaanko asialle tehdä jotain. Taustalla voi olla jotain terveydellistä, mutta ei välttämättä. Työkyky rakentuu monista osa-alueista.
Työterveyshuolto tekee suosituksen, arvion ja päätöksen kokeilun aloittamisesta yhteistyössä työnantajan kanssa. Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu edellyttää työpaikan, koska se tehdään aina omalle työnantajalle oman työterveyshuollon kanssa. Työkokeilulla työterveyshuollon päätöksellä tavoitteena on työntekijän työssä pysyminen tai sinne palaaminen.
Työterveyshuollon päätöksellä työkokeilu ei ole ammatillista kuntoutusta
Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu ei ole ammatillista kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta haetaan Kelasta tai työeläkeyhtiöistä silloin, kun työkykyä heikentää sairaus, jonka arvioidaan aiheuttavan lähivuosina työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen tai työkyvyn menettämisen.
Kun haetaan työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä, ammatillista kuntoutusta ei haeta samanaikaisesti. Työterveyshuollon pitää arvioida työeläkekuntoutuksen mahdollisuus, mutta selvitykseksi riittää työterveyshuollon arvio siitä, onko henkilöllä pysyvän työkyvyttömyyden riski siten, että hän olisi oikeutettu työeläkekuntoutukseen. Eläkevakuutusyhtiön kannanottoa asiasta ei siis tarvita ennen työterveyshuollon päätöksellä tehtävää työkokeilua.
Työterveyshuollon päätöksellä tehtävään työkokeiluun ei tarvita B-lausuntoa eikä edes diagnoosia, päätöksen voi tehdä työterveyshoitaja tai muu työterveyshuollon ammattihenkilö tai asiantuntija. Taustalla ei tarvitse olla myöskään edeltävää sairauspoissaoloa, vaan riittää, että on terveyteen liittyvä rajoite, joka vaikeuttaa nykyisissä työtehtävissä selviytymistä.
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä
Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä toteutetaan aina omalla työnantajalla ja kuntoutuspäivän/työpäivän pituus tulee olla vähintään 4 tuntia matkoineen. Työtehtävien pitää muuttua tai niitä pitää oleellisesti muokata. Muuttuneeseen tehtävään ei tarvitse olla vakituista paikkaa tarjolla, vaikka luonnollisesti on toivottavaa, että työtehtävän osoittautuessa terveydelle sopivammaksi olisi uudessa työnkuvassa mahdollista jatkaa.
Kuntoutusrahaa haetaan vasta kuntoutuksen toteuduttua ja palkanmaksun jälkeen. Näin ollen työkokeilun voi käynnistää nopeastikin, kun mitään hakemuksia etukäteen ei tarvitse tehdä eikä edeltävää sairauspoissaoloa tarvita. Päätös kuntoutusrahasta on yleensä tullut noin kuukaudessa.

Hyödyt
Monessa yrityksessä tehdään työn muokkaamista ilman työkokeilua. Virallisen työkokeilun ajalta työnantaja saa Kelan kuntoutusrahaa ja työkokeiluaika vaatii työterveyshuollon seurantaa. Näin työkokeilulla työterveyshuollon päätöksellä toteutettu työn muokkaaminen on strukturoidumpaa yhteistyötä ja tuo työntekijän työkyvystä tietoa myös työterveyshuollolle. Työnantajalle on yleensä edullisempaa saada työntekijä töihin kuin jatkaa sairauspoissaololla, ja toisaalta oikea-aikaisella työkokeilulla voidaan jopa välttää sairauspoissaolo, joka olisi saattanut aiemmassa työssä olla tarpeellinen.
Työkokeilulla on mahdollisuus vaikuttaa entistä varhaisemmin työkykyyn, kun edeltävää sairauspoissaoloakaan ei tarvita, sekä aloittaa keskustelua työkykyyn liittyvistä asioista, osaamisesta, vahvuuksista sekä elämänhallinnasta ja urasuunnitelmista.
Pystyvyyden tunteen lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi työhön paluun yhteydessä ja työkokeilun avulla voidaan välttää "ammatillista jumia". Jos taustalla on sairauspoissaoloa, nopeampi työhön paluu muokattuihin tehtäviin madaltaa työhön paluun kynnystä ja osaltaan ehkäisee työkyvyttömyyttä.
Työkokeilu on riskitöntä työnantajalle ja työntekijälle. Palkka maksetaan tehdyistä tunneista lisineen, ja Kela korvaa kuntoutusrahalla palkan osuutta työnantajalle. Työnantajalla on siis palkanmaksuvelvollisuus työkokeilun ajalla. Työntekijän tulo on vähintään Kelan kuntoutusrahan suuruinen, jos tunnit ovat pienet ja työkokeiluun lähdetään pienemmillä kuin omilla sopimustunneilla. Jos taas tekee lähes täydellä tuntimäärällä työtä ja toteutuneiden tuntien palkka ylittää kuntoutusrahan määrän, työntekijä saa palkan ja kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Käytännössä kielteinen päätös kuntoutusrahasta on tullut ainoastaan tilanteissa, joissa kriteerit työkokeilulle työterveyshuollon päätöksellä eivät ole täyttyneet – paluu ei ole tapahtunut selvästi muokattuihin työtehtäviin tai työkyvyn uhka on ollut niin ilmeinen, että henkilö olisi pikemminkin kuulunut ammatillisen kuntoutuksen piiriin. On muistettava, että tämä on nimenomaan varhaisen vaiheen matalan kynnyksen työkalu.
Jos kuntoutusrahalta siirrytään suoraan sairauspoissaololle, omavastuuaikaa ei ole. Työkokeilu pitää tällöin aina muistaa keskeyttää ja ilmoittaa se Kelaan.
Kokemuksia
Käytännössä on vuosien 2019–2021 aikana toteutettu 288 työterveyshuollon päätöksellä työkokeilua, joiden onnistumisprosentti on 93. Seurantaa on tehty sairauspoissaolomäärien ja asiakaspalautteen avulla. Keskeytynyt on 6 kappaletta.
Kerätyn palautteen mukaan (n = 56) työkokeilijat arvioivat työkykynsä olevan 3 kuukauden työkokeilun alussa 6,3 ja lopussa 7,1. Työmotivaation merkitsi laskeneen noin puolet kokeiluun lähteneistä, lopussa motivaatio koettiin hyväksi eli ei merkitystä työkykyyn. Työkokeilun alussa 63 % koki työn henkisesti raskaaksi, lopussa 41 %. Työympäristöllä oli suuri merkitys, alussa 60 % koki ympäristön itselleen kuormittavaksi, lopussa 14 % Työkokeiluilla oli merkittävä osuus sairauspoissaolojen vähenemiseen, palautteen mukaan työtyytyväisyys lisääntyi. 80 % vastanneista koki työkokeilulla olevan merkitystä omaan urakehitykseen.
Noin 70 % työkokeiluun lähteneistä päätyi jatkamaan uudessa työssä. Joidenkin kohdalla se ei lähtökohtaisesti ollut tarkoituskaan, vaan työkokeilun oli tarkoitus toimia työhön paluun mahdollistajana tai ponnahduslautana ihan johonkin muuhun.
Lopuksi
Onnistuakseen työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu tarvitsee luovuutta sopivien, muokattujen tehtävien löytämiseksi yrityksen sisällä ja yrityksen halukkuutta lähteä miettimään eri vaihtoehtoja työhön ottaen huomioon työterveyshuollon suositukset ja arvion. Ratkaisuja yleensä löytyy, kun niitä osaa hakea. Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä on trendikästä työhön sidottua kuntoutusta.
Työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija, työkykyvalmentaja
Finla Työterveys
kirsi.niittymaki@finla.fi
Anniina Anttila
Johtava työterveyslääkäri
Finla Työterveys
anniina.anttila@finla.fi
