Toimintaterapeutti? Kuka? Mikä?

Oma roolini

Toimintaterapiakokemusta omalla kohdallani on kohta 24 vuoden ajalta. Tänä aikana kokemusta on karttunut laajalti eri tahoilta, niin aikuisneurologian, mielenterveyspuolen, kuntoutuksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuten myös käsikirurgian puolelta. Oma roolini työterveyshuollossa on käsien toimintakyvyn arviointi, käden alueen kuntoutusohjanta, tarvittavien tukien sovittaminen, apuvälinearviot ja yksilöllisten ortoosien valmistus.

Käsien toimintakykyä arvioidaan käyttämällä standardeja testejä, joissa on ikätasoiset viitearvot. Testien avulla saadaan selville, millä osa-alueilla asiakkaalla on mahdollisia toimintakyvyn heikkouksia – liikkuvuus, otteet, puristusvoima/sormivoimat, vaativampi hienomotoriikka, perushienomotoriikka tai karkeamotoriikka. Testien perusteella saadaan kattava selvitys asiakkaan käsien toimintakyvystä suhteessa omaan työhön. Tulosten perusteella voidaan arvioida, riittääkö käsien toimintakyky omaan työhön vai pitääkö alkaa miettiä muita vaihtoehtoja tai tukitoimia omasta työstä suoriutumiseksi.

Tarpeen mukaan työstä suoriutumista tukemaan voidaan sovittaa erilaisia käden alueen tukia ja miettiä apuvälineratkaisuja työhön sekä päivittäisiin toimintoihin.

Käden tukien, kuntoutuksen ja apuvälineiden asiantuntija

Toimintaterapeutti on myös käden alueen vammojen ja sairauksien sekä kuntoutuksen asiantuntija. Itse työskentelen paljon käsikirurgin kanssa, joten käden alueen vammojen ja sairauksien hoito ja kuntoutus on arkipäiväistä.

Monet käden alueen sairaudet vaikeuttavat jo alkavillakin oireilla työstä ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumista (esimerkiksi nivelrikko sormissa ja peukalossa, de Quervain tai canalis carpi) Jos heti oireiden alussa asiakas pääsisi toimintaterapeutille arvioon, moni oire saataisiin jo heti helpotetuksi oikeanlaisilla ranne- tai peukalotuilla sekä kuntoutusohjeilla. Näin asiakkaan kuntoutuminen pääsisi nopeasti vauhtiin ja myös työhön paluu nopeutuisi.

Myös työtapaturmissa toimintaterapeutin ammattitaitoa tulisi paremmin hyödyntää.

Toimintaterapeutti on myös apuvälineiden asiantuntija ja osaa neuvoa/sovittaa sekä myös valmistaa tarvittaessa sopivia apuvälineitä tai muokata jo olemassa olevia välineitä työtehtävistä suoriutumiseen.

Liian myöhään

Toimintaterapeuttien käyttö työterveyshuollossa on erittäin tarpeellista, mutta valitettavasti vielä hyvin huonosti tunnistettua. Varhainen puuttuminen vähentäisi sairauspoissaoloja ja nopeuttaisi asiakkaan palaamista takaisin omaan työhönsä.

Kuitenkin valitettavan usein asiakkaat tulevat käden oireiden vuoksi toimintaterapeutille vasta, kun ensin on oltu sairauslomalla ja kokeiltu tulehduskipulääkekuurit, palattu takaisin työhön ja todettu, että käsi kipeytyy uudelleen työn kuormituksesta. Toimintaterapeutilla on asiantuntemus käden vammoista/oireista ja toimintaterapeutti osaa sovittaa/valmistaa yksilölliset ortoosit, joilla helpotetaan oireita ja nopeutetaan kuntoutumista. Oikeanlaisilla tuilla/ortooseilla oireet saattavat hävitä kokonaan ja voidaan välttyä operaatioilta (esimerkkinä canalis carpi).

Usein vääränlaisilla tuilla vain huononnetaan tilannetta ja asiakkaan käsioireet pahenevat. Esimerkkinä valitettavan usein on canalis carpi, jossa asiakasta on ohjattu hankkimaan rannetuki tai yölasta. Asiakas hankkii rannetuen, ja oireet pahenevat, ja hän kokee, ettei tuesta ollut apua. Toimintaterapeutille tultuaan todetaan, että tuki on vääränlainen: asiakkaan tuki ohjaa ranteen dorsaalifleksioon, joka juurikin pahentaa hermon puristustilaa rannekanavassa. Sovitetaan oikeanlainen tuki, jossa ranne neutraaliasennossa. Jo muutaman päivän käytön jälkeen puutumisoireet lievittyvät, asiakas saa nukutuksi paremmin ja palaa työhön. Asiakkaalle on käynnillä myös ohjattu, miten kiinnittää työssä huomiota ranteen asentoon ja tarvittaessa sovitettu myös kevyempi tuki työkäyttöön.

Parempi kuitenkin myöhään kuin ei ollenkaan

Toimintaterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, joka saattaa ihmisen merkitykselliseen ja toimivaan arkeen – arkeen, joka on aina enemmän kuin pelkkää pärjäämistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintaterapeuttien erityisosaamista tulisi enemmän käyttää työterveyshuollossa. Parempi tulla toimintaterapeutille myöhään kuin ei ollenkaan. Asiakkaat saavat omaan arkeensa ja työhön toimintaterapeutilta sellaisia hyödyllisiä keinoja sekä neuvoja, joita eivät itse tulisi ajatelleeksi.

Toimintaterapeutin asiantuntemusta työterveyshuollossa voitaisiin lisätä ja edistää järjestämällä koulutustilaisuuksia työterveyshuollon muille ammattihenkilöille. Toimintaterapeutin erityisosaamista tulisi hyödyntää työterveyshuollossa käsien toimintakyvyn osaamisen lisäksi asiakkaan työ- ja toimintakyvyn asiantuntemuksessa.